Ratikkalinjat maksaisivat Lahdelle 200–300 miljoonaa euroa – voisiko valtio rahoittaa duojunaliikennettä?

Orimattila–Lahti–Heinola-henkilöjunayhteys ja Lahden katuraitiotie sopisivat ympäristökaupunki-ajatteluun, mutta kunnat eivät selviäisi kustannuksista omin voimin.

raideliikenne
Duo-juna
Kahdenlaisille raiteille sopivia duojunia käytetään Keski-Euroopassa.Proxion Oy

Kolmen ratikkalinjan rakentaminen Lahden matkakeskuksesta kaupunginosiin maksaisi 200–300 miljoonaa euroa. Proxion-yhtiö on laskenut hinta-arvion kaupunkiradan rakentamisesta vaiheittain.

Raitiotie matkakeskukselta Mukkulaan maksaisi 40–60 miljoonaa euroa. Keskussairaalalle ja Salpakankaalle tehtävän yhteyden hinta olisi maksimissaan 70–110 miljoonaa euroa. Kaupunkiraiteet vielä Tonttilaan ja Renkomäkeen saisi 90–130 miljoonalla eurolla.

Laskelmat ovat osa kokonaisuutta, jossa Orimattilasta ja Heinolasta Lahteen aloitettaisiin henkilöjunaliikenne. Sama kalusto kulkisi myös raitiotiellä. Tällaisia junia kutsutaan duojuniksi.

Lahden osuus pelkkään junaliikenteeseen liittyvistä investoinneista olisi kuusi miljoonaa euroa. Lisäksi tulisivat liikennöintikustannukset.

Ratikkayhteyksien osalta alustavat laskelmat perustuvat Tampereen raitiotiehen, Raide-Jokeriin, Turun raitiotieselvityksiin ja Väyläviraston laskentajärjestelmään. Investointikustannuksiin on ynnätty rakentaminen ja kaluston hankinta.

Potentiaalia ympäristökaupungille

Lahden kaupunginhallituksen puheenjohtajasta, SDP:n Sirkku Hildénistä ajatus Orimattila–Lahti–Heinola-henkilöjunaliikenteestä sekä siihen kytkeytyvästä raitiotiestä on periaatteessa hyvä ja istuisi ympäristökaupungin tavoitteisiin. Rahoitus on kuitenkin iso kysymys.

– Jos se (raitiotie) joskus tulee – ei varmaankaan lähivuosina – täytyy olla paketti, jossa valtio ja kunnat yhdessä miettivät miten rahoitus toimii, Hildén puntaroi.

Hildén korostaa, että kyse on vasta henkilökohtaisesta pohdinnasta, ei kaupunginhallituksen tai valtuustoryhmän linjasta.

MAL-sopimuksessa mahdollinen sauma

Kaupunkikehitysjohtaja Olli Alhon mukaan valtion osallistuminen voitaisiin sisällyttää niin kutsuttuun MAL-sopimukseen. Suurimmilla kaupunkiseuduilla on jo valtion kanssa MAL-sopimus ja Lahti havittelee vastaavaa naapurikuntiensa kanssa. Mukana ovat Asikkala, Heinola, Hollola, Iitti, Kärkölä ja Orimattila sekä Päijät-Hämeen liitto. Etenkin Heinola on varsin kiinnostunut henkilöjunaliikenteestä.

Lahden, Jyväskylän ja Kuopion seutu toivovat pääsevänsä neuvottelemaan MAL-yhteistyöstä valtion kanssa tänä vuonna. Alhon mukaan duoraitiotieselvityksestä on keskusteltu tuoreeltaan Päijät-Hämeessä kuntien virkamiesten kesken.

– Virkamiestasolla päädyimme siihen, että tämä on yksi niitä aihoita, joita esitellään valtiolle siinä vaiheessa, kun pääsemme neuvottelupöytään.

Valtio on rahoittanut osin muun muassa Tampereen ratikkahanketta ja pääkaupunkiseudun metrohankkeita.

Kaupunkikehitysjohtaja Olli Alhon mukaan seudullisessa ratahankkeessa kymmenen vuoden aikatähtäin olisi realistinen. Myös MAL-sopimukset laaditaan jatkossa 12 vuodeksi, kun ne nyt ovat olleet 4-vuotisia.