Sanna Ukkola: Kuvitteletko olevasi älykäs – otan osaa: saatat hyvinkin olla väärässä

Miksi tappelemme esimerkiksi ilmastonmuutoksesta, rokotteista tai aselaeista? Viisaskin menee omaan vipuunsa, koska haluaa kuulua ryhmään, pohtii Sanna Ukkola blogissaan.

älykkyys
Sanna Ukkola
Petteri Sopanen / Yle

Pidätkö itseäsi älykkäänä? Oletko onnitellut itseäsi siitä, kuinka korkean pistemäärän sait Mensan testeissä? No jaa – hyvä sinulle, mutta minä en onnittele. Saatat hyvinkin olla väärässä.

Itse asiassa älykkyys voi toimia sinua vastaan. Jos olet tottunut olemaan aina oikeassa, saanut parhaat arvosanat kokeista ja päässyt huippuduuneihin, sinusta tulee lopulta niin itsevarma, että kuvittelet olevasi oikeassa kaikessa muussakin – vaikkapa sijoittamisessa. Todellisuudessa sijoitusmarkkinat eivät piittaa tuon taivaallista neroudestasi.

Tämän toteaa (siirryt toiseen palveluun) esimerkiksi sijoitusammattilainen Ben Carlson, jonka mukaan vaikkapa lääkärit, juristit ja insinöörit ovat yleensä koulutettuja, huippuälykkäitä ihmisiä – mutta usein todella huonoja sijoittajia.

Tämä johtuu siitä, että he kuvittelevat menestyksen yhdellä elämän osa-alueella johtavan automaattisesti menestykseen muilla alueilla. Tämähän ei tietenkään pidä paikkaansa. Päinvastoin fiksut ihmiset tekevät Carlsonin mukaan usein huonoimpia päätöksiä, koska he ovat yli-itsevarmoja, ajattelevat asioita liikaa ja tekevät niistä liian monimutkaisia.

Kun tieto ei vastaa omia uskomuksia, uskomukset vievät helposti voiton.

Ruotsalaisprofessori Hans Rosling on osoittanut (siirryt toiseen palveluun), kuinka häkellyttävän huonosti me olemme perillä maailman tilasta. Roslingin testissä kysytään yksinkertaisia, maailman väestöön liittyviä kysymyksiä. Hän antaa niihin kolme vastausvaihtoehtoa.

Roslingin mukaan simpanssitkin tietävät maailmasta enemmän kuin me ihmiset. Hänen mukaansa hän voisi raapustaa vastausvaihtoehdot banaaneihin ja pyytää simpansseja noukkimaan banaaneja umpimähkään – ja nämä pärjäisivät paremmin kuin koehenkilöt tyypillisesti pärjäävät hänen testissään. Oletushan on, että jos banaanit poimisi umpimähkään, joka kolmas vastaus olisi oikea.

Samaa tietovajetta potevat myös koulutetut ihmiset: yritysjohtajat, poliitikot, toimittajat.

“Journalistien tiedot ovat yhtä tuhoisia kuin lento-onnettomuus”, Rosling on todennut (siirryt toiseen palveluun).

Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston työelämäprofessori Atte Jääskeläinen kuvaa kirjassaan “Mitä tapahtuu huomenna, kun tekoäly poistaa järjettömyydet”, kuinka hän istui Roslingin luennolla ja todisti omin silmin, kuinka huonosti eurooppalaiset päätoimittajat olivat perillä maailman tilasta.

Ihmisten omat olettamukset ja ennakkokäsitykset sotkevat päättelyn. Kun tieto ei vastaa omia uskomuksia, uskomukset vievät helposti voiton.

Jos meillä on vahva maailmankuva, emme helposti hyväksy sitä vastaan sotivaa tietoa tai tutkimusta. Sen sijaan omaa ideologiaamme vahvistavan tiedon hyväksymme mukisematta, jopa innokkaasti.

Älykkäät ihmiset voivat olla jopa alttiimpia kognitiivisille vinoumille, koska he ovat parempia keksimään omaa maailmankuvaansa vahvistavia perusteluita – keksimään parempia tarinoita omien uskomustensa tueksi.

Yalen yliopiston professori Dan Kahan toteaa, että jos ihmisen identiteetti rakentuu jonkin asian vastustamiselle tai puolustamiselle, lisääntyvä tutkimustieto ei helpolla muuta hänen näkemyksiään.

Päinvastoin, ihmiset, joilla on hyvä laskutaito, luulevat muita herkemmin, että tutkimukset tukevat heidän omia ennakkokäsityksiään tai poliittista näkemystään.

Kuuluisassa ihovoidekokeessaan (siirryt toiseen palveluun) Kahan jakoi koehenkilöt ryhmiin laskutaidon ja poliittisten näkemysten perusteella. Sitten hän esitteli uuden ihottumavoiteen ja antoi keksittyjä lukuja siitä, kuinka monen voidetta käyttäneen potilaan ihottuma oli parantunut ja kuinka monen heikentynyt. Koehenkilöiden piti lukujen perusteella arvioida voiteen teho. Huonosti laskevat selviytyivät tehtävästä heikommin, kuten odottaa saattaa.

Tutkimuksen toisessa osassa osallistujille annettiin arvioitaviksi täsmälleen samat luvut kuin ihottumavoideosiossa, mutta nyt niiden väitettiin kuvaavan sitä, kuinka käsiaseiden kieltäminen vaikuttaa rikollisuuteen.

Yllättäen poliittinen kanta vaikutti laskemistaitoon: nyt matemaattisesti lahjakkaat, liberaalit asekiellon puoltajat osuivat oikeaan tulokseen vain, jos luvut sopivat heidän ideologiaansa, eli osoittivat aselain tiukentamisen vähentävän rikoksia. Kieltoa vastustaville konservatiiveille kävi päinvastoin: he osuivat oikeaan, jos luvut osoittivat aselakien kiristämisen lisäävän rikollisuutta.

Väärään päättelyyn turvautuivat tutkimuksessa todennäköisimmin ryhmän parhaat laskijat – ideologiasta riippumatta.

Kahan arvelee yllättävän tuloksen johtuvan siitä, että oman viiteryhmän vastainen näkemys saattaa koitua kohtalokkaaksi, joten on järkevää sopeutua ryhmän näkemyksiin eikä uskoa edessä olevaa dataa. Ihmiset eivät ensi sijassa pyrkineet totuuteen vaan saamaan hyväksyntää omalta viiteryhmältään.

Fiksutkin ihmiset levittävät tietoa, joka tukee heidän näkemyksiään ja pönkittää heidän asemaansa omassa viiteryhmässään – muiden samanmielisten keskellä, osana laumaa.

Vuonna 2019 on helppo nauraa keskiaikaisten noitavainojen järjettömyydelle, mutta noina pimeinä aikoina olisi ollut potentiaalisesti hengenvaarallista todeta, ettei noitia ole olemassakaan. Oli turvallisempaa myötäillä inkvisiittoreita. Mitä älykkäämpi henkilö, sitä varmemmin hän ymmärsi, millainen hinta suun avaamisella voisi olla.

Tästä johtuu Kahanin mukaan myös se, miksi todellisuudet ovat polarisoituneet ja miksi tappelemme esimerkiksi ilmastonmuutoksesta, rokotteista ja vaikkapa aselaeista. Fiksutkin ihmiset levittävät tietoa, joka tukee heidän näkemyksiään ja pönkittää heidän asemaansa omassa viiteryhmässään – muiden samanmielisten keskellä, osana laumaa.

Eikä mikään määrä korjaavaa informaatiota saa heitä välttämättä muuttamaan kantaansa – pikemminkin se voi sementoida sen entistä vahvemmin.

Sanna Ukkola

Kirjoittaja on Ylen toimittaja ja Sannikka & Ukkolan juontaja, joka tykkää maailman katselemisesta vähän vinosti. Blogissaan hän käsittelee erityisesti terveyttä, tiedettä ja hyvinvointia.

Aiheesta voi keskustella perjantaina 16.8. klo 16.00 asti.

Lue myös:

Katri Saarikiven kolumni: Ongelmanratkaisu politiikassa tyssää jengimentaliteettiin

Sanna Ukkola: Sinut haudataan kohta

Sanna Ukkola: Mitään ei saa enää sanoa -hokema ärsyttää monia, mutta siinä piilee myös totuuden siemen