Viimeistään nyt pitäisi kiireesti selvittää, mitä terveydellistä haittaa mikromuoveista on.
Sitä ei nimittäin tiedetä, vaikka mikromuovien yleisyydestä on tehty viime vuosina useita tutkimuksia.
Tuorein tutkimus julkaistiin keskiviikkona. Saksalais-sveitsiläisen tutkijaryhmän Science Advances -lehdessä julkaisema tutkimus (siirryt toiseen palveluun) toteaa, että mikromuoveja löytyy runsaasti myös Arktiksen lumesta. Sinne sitä on kulkeutunut tuulen mukana.
Se tarkoittaa, että me hengitämme koko ajan mikromuoveja keuhkoihimme.
Merivedestä ja jäästä on jo aiemminkin löytynyt runsaasti mikromuovia, ja sitä kulkeutuu merivirtojen mukana myös Arktiselle alueelle. Nyt on selvää, ettei ongelma rajoitu valtameriin.
Liki parituhatta hiukkasta litrassa
Tutkimusryhmä keräsi luminäytteitä Framinsalmessa, Huippuvuorten ja Grönlannin välissä vuosina 2015–2017. Vertailun vuoksi näytteitä kerättiin myös Sveitsin Alpeilta sekä Pohjanmeressä sijaitsevalta Helgolandin saarelta ja Bremenin kaupungista Saksasta.
Vaikka Keski-Euroopasta löytyikin selvästi enemmän mikromuovia, sitä oli runsaasti myös Framinsalmen lumessa: keskimäärin 1 760 hiukkasta litrassa. Suurin näytteistä löytynyt määrä oli 14 400 hiukkasta litrassa.
Tutkimusryhmän laitteisto ei havainnut alle 11 mikrometrin (millin tuhannesosan) kokoisia hiukkasia.
– Olen varma, että pienempiä hiukkasia on vielä paljon lisää. Sitä kulkeutuu kaikkialle tuulen mukana, sanoi tutkimusta johtanut tohtori Melanie Bergmann Alfred Wegener -instituutista The Guardian -lehden jutussa. (siirryt toiseen palveluun)
Bergmann pitää pienimpiä hiukkasia pahimpina, koska ne läpäisevät solukalvon helpommin.
– Nyt me todellakin tarvitsemme tutkimusta ihmisen terveyden näkökulmasta. Mikromuovista julkaistaan paljon tutkimuksia, mutta ei mitään terveysnäkökulmasta. Se on mielestäni todella outoa, sanoi Bergmann.
Vuonna 1998 tehty tutkimus kertoi, (siirryt toiseen palveluun) että keuhkon syöpäkasvaimista löytyi mikromuovia. Mutta sitä löytyi lähes yhtä runsaasti myös normaaleista näytteistä, joten syy-seuraussuhteesta ei ole varmuutta.
Polyeteeniä, PVC:tä, nailonia
Lumeen mikromuovia tulee ilmasta kun lumihiutale putoaa maahan tai jäälle.
Jo aiemmin mikromuoveja on havaittu ilmassa muun muassa Pyreneiden vuoristossa (siirryt toiseen palveluun), Pariisissa (siirryt toiseen palveluun) ja Dongguanin kaupungissa, Kiinassa (siirryt toiseen palveluun).
Jopa suomalaistutkijoille ilmiö on tuttu: Saaristomeren tutkimuslaitoksen tutkijat keräsivät viime vuonna runsaasti mikromuovia Seilin saarella sijaitsevalla suurtehoimurilla.
Ilmassa on toki myös paljon luonnon hiukkasia. Esimerkiksi hiekkaa, siitepölyä ja nokea kulkeutuu ilmavirtauksien mukana tuhansien kilometrien päähän, Arktiksellekin saakka.
Mutta muovit eivät hajoa, eikä niiden vaikutuksista soluissa ole siis tietoa. Vaikutus vaihtelee ainakin hiukkasten koon, muodon ja raaka-aineen mukaan. Saksalais-sveitsiläinen ryhmä löysi lumesta muoveja, joita käytetään muun muassa rakennusten ja veneiden pinnoitteina sekä köysien ja vaatteiden raaka-aineina: polyeteeniä, polypropeenia, PVC:tä, nailonia.
Jäässä myös runsaasti hiukkasia
Eniten on tutkittu kuitenkin vettä ja jäätä. Mikromuovia löydettiin jo 1970-luvun alussa merestä.
Keskiviikkona uutistoimisto Reuters kertoi amerikkalaisesta tutkimusryhmästä, joka on löytänyt mikromuovia jääkairauksissa Luoteisväylältä. Tutkimusryhmä kuvitteli löytäneensä melko puhtaan ja syrjäisen paikan Lancasterin salmesta, mutta silti jäänäytteissä oli muovijakeita. Tarkempi analyysi on vielä tekemättä.
– Se oli kuin isku vyön alle, kuvasi näytteitä alustavasti analysoinut Jacob Strock uutistoimisto Reutersille. (siirryt toiseen palveluun)
Mikromuovin pitoisuudet vaihtelevat vedessä suuresti riippuen sijainnista ja merivirroista. YK arvioi (siirryt toiseen palveluun), että mereen on työnnetty kaikkiaan 100 miljoonaa tonnia muovijätettä.
Maailman luonnonsäätiö WWF arvioi kesäkuussa (siirryt toiseen palveluun), että ihmisen elimistöön päätyy viikossa viisi grammaa mikromuovia, etenkin juomaveden kautta. Tämäkin luku saattaa muuttua, kun tieto ilman mikromuovihiukkasista täsmentyy.
Lue lisää:
Huojentava tutkimustulos: Juomavedessä näyttää olevan mikromuoveja vain vähän