Remonttirahojen menetys tuli täysin puun takaa Kansallisteatterille – pääjohtaja kuuli asiasta Ylen toimittajalta

Aamupäivällä Kansallisteatterin pääjohtaja Mika Myllyaho vielä suunnitteli jo sovittuna pidettyä väistömuuttoa Vallilan konepajalle.

Suomen Kansallisteatteri
Mika Myllyaho työhuoneessaan.
Kansallisteatterin johtaja Mika Myllyaho uskoi vielä perjantaiaamuna remontin toteutuvan suunnitellusti.Mårten Lampén / Yle

Yle Uutisten toimittajan puhelu aiheuttaa täydellistä tyrmistystä Kansallisteatterissa.

Linjan päässä on hetken hiljaista, kun selviää, että peruskorjauksen rahoitus on pyyhitty pois valtiovarainministeriön budjettiesityksestä.

Vielä aamupäivällä hyväntuulinen pääjohtaja Mika Myllyaho esitteli linjan toisessa päässä olevalle toimittajalle remonttisuunnitelmia. Karusta yllätyksestä huolimatta kommentti budjettiesitykseen heltiää hetken päästä. Se on varsin diplomaattinen.

– Nyt odotetaan ja katsotaan aivan rauhassa, mitä budjettiriihessä tapahtuu. Emme ole luonnollisestikaan edes ehtineet olla asiasta yhteydessä ministeriöön.

Mika Myllyaho työhuoneessaan.
Kansallisteatterissa uskotaan, että peruskorjauksen toteuttamisesta suunnitellusti neuvotellaan vielä.Mårten Lampén / Yle

Peruskorjauksen kauan kaivattua rahoitusta oli jo juhlittu varmana. Ennen uusinta käännettä Myllyaho oli silmin nähden helpottunut mies.

– Fiilis on ollut huikea nyt, kun rahoitus viimein varmistui. Remontin piti alkaa jo 2005, mutta eipä alkanut. Olen ehtinyt tavata jo viisi kulttuuriministeriä ja pitää kaikille samat puheet peruskorjauksen välttämättömyydestä. Keväällä oli sellainen väsymys, että ajattelin jo jaksaako tätä enää, jos ei nyt onnistu, totesi Myllyaho aamupäivän haastattelussa.

Vääntö rahoituksesta on ollut poikkeuksellisen hankala muun muassa siksi, että Kansallisteatteri on osakeyhtiö, eikä Senaatti-kiinteistöjen hallinnoima valtion rakennus.

– Meiltä on kyselty, että miksi valtio antaisi yksityiselle osakeyhtiölle kymmeniä miljoonia, ja sanottu, että hankkikaa itse jostain. Ei me tietenkään sellaisia rahoja tuosta vain mistään pystytä hankkimaan. Sitä paitsi tämä on kuitenkin valtion teatteri, Kansallisteatteri.

Näytelmän Mestari ja Margarita harjoitukset Kansallisteatterin Willensaunassa.
Näytelmän Mestari ja Margarita harjoitukset Willensaunassa 2017.Jari Kovalainen/Yle
Helsingin kansallisteatteri
Teatterin vanha puoli remontoitiin 2000-luvun alussa.Ronnie Holmberg / Yle

Hometta ja arsenikkia

Kansallisteatterin vuonna 1902 avattu vanha puoli on korjattu 2000-luvun alussa. Uuden, 1930–1950 -luvuilla rakennetun osan peruskorjausta on odoteltu parikymmentä vuotta. Sen on määrä käynnistyä keväällä, jos määräraha saadaan kammettua takaisin valtion budjettiin.

Yhtään pidempään ei voida Mika Myllyahon mukaan vetkutella. Riippumatta siitä, tuleeko peruskorjaukseen rahaa vai ei, on Pieni näyttämö ja Willensauna pistettävä kiinni keväällä. Tiloissa työskentely ei ole enää turvallista; sisäilma esimerkiksi on sietämättömän huonolaatuista.

– Siellä ei kerta kaikkiaan voi pitää enää ihmisiä.

Rinteen hallituksen väkeä kävi Kansallisteatterissa katsomassa paikkoja alkukesästä, ja näki omin silmin, että rakennus on tällaisenaan käyttöikänsä päässä.

– Kun olemme porailleet reikiä seiniin remonttitutkimuksissa, selvisi, että betoni on niin huonolaatuista, että sitä ei voi korjata. Seiniä avatessa on löytynyt esimerkiksi arsenikkia ja homeitiöitä. 1930-luvulla rakennettu väliosa, jossa kaikki käyvät nykyisin viikonloppuisin pissalla, puretaan kokonaan pois.

Havainnekuva Kansallisteatterin Willensaunan edustalle kaavaillusta ravintolasta Kaisaniemen puiston kulmassa.
Havainnekuva Kansallisteatterin Willensaunan edustalle kaavaillusta ravintolasta Kaisaniemen puiston kulmassa.Kansallisteatteri

Toivomuslistaa oli jo karsittu

Jo ennen perjantai-iltapäivän huonoja uutisia Kansallisteatteri joutui tinkimään peruskorjaushaaveistaan.

Toivomusbudjetti oli 65 miljoonaa euroa, 15 miljoonaa enemmän kuin opetus- ja kulttuuriministeriön määrärahaesitys. Suunnitelmia on jouduttu piirtämään uusiksi sekä tilojen että tulevan toiminnan osalta.

Alun perin tarkoitus oli rakentaa yksi uusi näyttämö maan alle, ja uusia tiloja katolle. Kahdesta uudesta kerroksesta jouduttiin määrärahan pudotessa luopumaan. Myös suunnitelmat kahdesta tai kolmesta uudesta, pysyvästä esitystilasta piti miettiä uudelleen. Niiden avulla oli määrä lisätä erityisesti vierailunäytöksiä ja free-kentän tuotantoja.

Ministeriöltä tuli terveisiä, että 50 miljoonan määrärahaa ei ylitetä sentilläkään. Niin ei voi käydä kuin on käynyt esimerkiksi Stadionin remontissa. Siinä budjetti on paukkunut rajusti.

– Tärkeimmät tavoitteet saavutetaan kyllä 50 miljoonalla. Willensaunan pääty on remontin jälkeen avoinna läpi vuoden, ja sinne tulee puistoon avautuva kahvila. Kesäkaudella siellä voidaan tuottaa monta erilaista tuotantoa ja toteuttaa residenssitoimintaa.

Tingityssäkin suunnitelmassa on uusia esitystiloja luvassa kaksi. Ne remontoidaan harjoitustilasta ja maalaamosta, joissa toistaiseksi voidaan pitää esityksiä vain epävirallisesti ja satunnaisesti. Kun tiloihin saadaan ulos aukeavat ovet, ne saadaan pysyvästi näytöskäyttöön.

Konepajarakennuksia Vallilassa.
The Train Factory.Mårten Lampén / Yle

The Train Factorylle muutetaan joka tapauksessa

Kävi peruskorjausrahojen kanssa niin tai näin, muuttavat Pieni näyttämö ja Willensauna keväällä The Train Factorylle, eli VR:n entiselle konepajalle Vallilassa.

Ensimmäinen Kansallisteatterin tuotanto nähdään siellä jo tulevana talvena. Uuden, Nuorten kansallisteatteri Kantin ensimmäinen tuotanto Otteita saa ensi-iltansa marraskuun lopulla. Immersiivinen esitys perustuu helsinkiläisnuorten omiin tarinoihin, ja se toteutetaan yhdessä Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun dramaturgilinjan ja Tampereen yliopiston teatterityön tutkinto-ohjelma Nätyn kanssa.

The Train Factory on nopeasti kasvamassa merkittäväksi kulttuurikeskukseksi. Se isännöi ensimmäiset isot festivaalinsa keväällä Querellen myötä, ja nyt sinne on siirtymässä Kaurismäen ohjaajaveljesten kulttuurikompleksi.

– Me aloitimme neuvottelut The Train Factoryn omistajan, Bruce Oreckin kanssa jo ennen kuin peruskorjaus kirjattiin hallitusohjelmaan, sillä meidän on tosiaan pakko lähteä uudelta puolelta joka tapauksessa. Me olisimme olleet pulassa ilman sitä paikkaa. Mikään kaupungin tiloista ei sopinut tarkoituksiimme.

Suurin osa The Train Factoryn vaatimista muutostöistä rahoitetaan Kansallisteatterin budjetista, mutta myös Oreck osallistuu kuluihin. Lisäksi valtiolta on luvattu tarkoitukseen varoja.

– Siitä tehdään hyvä tila, ja se toteutetaan kerralla kunnolla, Myllyaho toteaa.

Vallilan konepajan rakennuksia.
Konepajan tilat taipuvat moneen.Mårten Lampén / Yle

Tilapäisestä ehkä osin pysyvää

Mika Myllyaho on toiveikas sen suhteen, millaista kuhinaa konepajalla voidaan lähivuosina odottaa. Uuttakin yleisöä saattaa löytyä uuden sijainnin ja vetovoimaisten naapureiden avulla.

Vaikka Kansallisteatterin peruskorjaus toteutuisi, on mahdollista, että teatterilla on jotain toimintaa The Train Factoryllä myös väistövuosien jälkeen.

– Me rakennamme sinne kunnon teatteritilat, joissa on kolmen remonttiväistövuoden aikana yhdeksän tuotantoa. Uskon, että ihmiset löytävät paikan. Siitä tulee hieno kulttuurikeskus.

Myllyaho on vinkannut The Train Factoryn tulevasta käytöstä myös Helsingin kaupungille.

Esitys- ja harjoitustiloista on krooninen pula sekä vierailevilla esityksillä, että kaupungissa toimivilla pienillä ryhmillä.

Tilanne on vain vaikeutumassa, jos ja kun toistuvasti ilman peruskorjausrahoja jäänyt Aleksanterin teatteri rapistuu käyttökelvottomaksi – tai myydään pois, kuten Senaatti suunnittelee.

Jos Kansallisteatterin remontin 50 miljoonaa ei löydy budjettineuvotteluissa, voi olla, että visiitti Vallilassa venyy. Muussa tapauksessa Myllyaho toivoo kaupungin takaavan tulevaisuuden nyt rakennettaville esitystiloille. Olisi sekä surullista että hölmöä purkaa ne saman tien.

– Se on varmasti kortti, joka kannattaa katsoa.