Onko tykkäysten himo mennyt jo liian pitkälle? Moni on valmis rikkomaan sääntöjä yhden selfien vuoksi – jotkut jopa kuolemaan

Sosiaalisen median kautta kuvia ja videoklippejä voi jakaa koko maailmalle. Täydellisen kuvan tavoittelussa on ilonsa – ja riskinsä.

sosiaalinen media
nainen ottaa kuvaa kaveristaan kukkakedolla
Somehitiksi muodostunut Pyhtään kukkaketo houkutteli paikalle paljon vierailijoita. Suurin osa, kuten kuvan henkilöt, ottivat kuvia sallituilla paikoilla. Osa kuitenkin talloi peltoa pahoin.Tiina Karppi / Yle

– Sosiaalisesta mediasta on tullut itsensä edistämisen paikka, jossa pyrimme tietoisesti näyttämään itsestämme kiinnostavia puolia. Hienon kuvan saamiseksi olemme valmiita jopa venyttämään sääntöjä.

Näin pohtii tohtori ja sosiaalisen median tutkija Salla-Maaria Laaksonen Helsingin yliopistosta. Hän viittaa viime viikonloppuna Pyhtään kukkapellolle suuntautuneeseen kansanvaellukseen, jonka jäljiltä maalauksellinen pelto joutui pahoin tallatuksi.

Somehitiksi nousseella kukkakeitaalla oli jo valmis kuvauspaikka. Siitä oli kuitenkin lähtenyt leviämään laaja sokkelo – omistajan esittämästä tallaamiskiellosta huolimatta.

– Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että täällä otetaan kuvia – on ihanaa, että pelto jää monien muistoihin! Sitä en kuitenkaan ymmärrä, miksi lähteä tallaamaan korkeaa, tiheää kasvustoa siksi, että haluaa tietystä paikasta kuvan, sanoo pellon omistaja Miina Tuominen-Brinkas.

Tutkija Salla-Maaria Laaksonen tunnistaa ilmiön.

– Helposti ajatellaan, että jos minä yhtenä ihmisenä teen jotakin, niin siitä ei ole paljoa haittaa. Kun tällä tavalla ajattelevia on monia, syntyy ongelma.

Polku Pyhtään kukkakedolla.
Kansanvaellus Pyhtäällä sijaitsevalle kukkapellolle aiheutti laajaa vahinkoa.Tiina Karppi / Yle

Kisa parhaasta kuvasta

Pyhtään kukkapellon kohtalo on herättänyt kysymyksen siitä, mitä ihmiset ovat valmiita tekemään täydellisen kuvan tai selfien eteen. Ja ennen kaikkea: miksi?

Sosiaalista mediaa tutkineen Salla-Maaria Laaksosen mukaan syitä on monia, eivätkä ne ole yksiselitteisiä. Hän vertaa kieltokyltin yli astumista siihen, kun museossa otetaan salaa kuva teoksesta.

– Sosiaalinen media on väylä jakaa kokemuksia ja uniikkeja kuvia, joita kellään muulla ei ole. Itse otetulla kuvalla näytetään, että olen todella ollut täällä, Laaksonen sanoo.

Kauniit kuvat myös kiehtovat.

– Elämme hyvin visuaalisessa kulttuurissa ja elämystaloudessa. Jos joku laittaa kuvan kiinnostavasta paikasta, sinne lähdetään sankoin joukoin kokemaan sama itse, pohtii toimittaja ja luontokuvaaja Kimmo Ohtonen.

Ihmiset ottavat kuvia Miina Tuominen-Brinkaksen tekemästä kukkakimpusta.
Tuhannet ovat käyneet Pyhtäällä ihastelemassa kukkaloistoa.Tiina Karppi / Yle

Sosiaalisen median kautta onnistuneen otoksen voi jakaa koko maailmalle. Täydellisen kuvan tai videoklipin tavoittelussa on kuitenkin varjopuolensa.

Useissa maissa on raportoitu tapauksista, joissa henkilö on tapaturmaisesti kuollut ottaessaan itsestään valokuvaa. Esimerkiksi viime vuonna pariskunta menehtyi pudottuaan Portugalissa 40 metriä korkean seinämän päältä. Viranomaiset uskoivat pariskunnan menettäneen tasapainonsa selfien ottamisen seurauksena.

Kuvien ottamisesta Suomen merimuseon harjalla puolestaan tuli lasten ja nuorten vaarallinen harrastus Kotkassa muutama vuosi sitten.

Sosiaalisessa mediassa on jo valmiiksi niin paljon sisältöä, että seuraajien ja tykkäysten kerryttämiseksi pyritään tekemään koko ajan näyttävämpiä asioita.

– Kisa jännittävästä ja toinen toistaan paremmasta kuvasta saattaa aiheuttaa vauhtisokeutta, jonka seurauksena ei näe metsää puilta, toteaa luontokuvaaja Kimmo Ohtonen.

Etenkin moni ammattisomettaja pyrkii luomaan viraalia sisältöä sekä uniikkia brändiä.

– Se toimii todennäköisimmin, kun sisältö on näyttävää tai extremeä, tutkija Salla-Maaria Laaksonen sanoo.

Salla-Maaria Laaksonen.
Tutkija Salla-Maaria Laaksonen muistuttaa, että vaikka osalle sosiaalinen media on väylä rakentaa tarkkaan harkittua profiilia, se on monelle myös paikka jakaa arjen pieniä iloja. Tuukka Lehtiniemi

Luonnon kustannuksella

Toimittaja Kimmo Ohtonen on päättänyt soveltaa luontokuvaukseen ammatissaan oppimiaan kultaisia sääntöjä. Vaikka työ on vienyt hänet muun muassa jääkarhujen pariin, turvallisuus – niin hänen kuin eläinten – on tärkeintä.

– Selvitän aina etukäteen kenen mailla olen, miten siellä tulee toimia ja mitä olen kuvaamassa. Se tekee valokuvaamisesta myös paljon antoisampaa. Luonnossa on liikuttava sitä kunnioittaen.

Yhtenä esimerkkinä tämän kunnioituksen unohtamisesta Ohtonen mainitsee The Beach -elokuvan aiheuttaman turistiryntäyksen Thaimaan Maya Bayn rannalle. Se on tällä hetkellä suljettuna, jotta luonto voi toipua ihmisten aiheuttamasta tuhosta.

Kimmo Ohtonen.
Kimmo Ohtonen toivoo, että luonnossa liikkujat muistaisivat kunnioittaa ympäristöä. Laura Ohtonheimo

Kimmo Ohtonen muistaa myös Suomesta tapauksia, joissa sana on lähtenyt kiirimään rakennuksen alla majailevasta kettuperheestä. Pian sitä on piirittänyt kymmenien kuvaajien joukko.

– Luontokuvauspiireissä keskustellaan paljon siitä, missä raja menee. Osa menee niin lähelle eläintä, ettei se pääse edes saalistamaan. Kun tästä huomautetaan, otetaan puolustuskanta, Ohtonen sanoo.

Sama ilmiö oli nähtävillä myös Pyhtäällä. Kun kukkapelto tallottiin, Miina Tuominen-Brinkas kielsi muodostuneille poluille astumisen kyltein ja opastein. Silti hän joutui erikseen pyytämään kymmeniä ihmisiä poistumaan kasvuston seasta.

– Osa on ollut pahoillaan ja vedonnut siihen, että pellolla oli jo tallaumia. Osa kuitenkin selvästi toimi tietoisesti. Eniten minua on hämmästyttänyt reaktio pyyntööni poistua pellolta. Jotkut ovat olleet töykeitä ja lähteneet tuohtuneena pois, Tuominen-Brinkas kertoo.

Perhonen Pyhtään kukkakedolla.
Moni Brinkaksen tilan kukkapellolla vieraillut halusi ihastella luonnon monimuotoisuutta ja ikuistaa sen kuviin.Tiina Karppi / Yle

Kuvat hyvän mielen levittäjinä

Vaikka Brinkaksen tilan kukkapelto on ensisijaisesti tarkoitettu luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi, se on myös tietoisesti haluttu tarjota silmäniloksi.

– Yksi pellon arvoista on, että sen voi nähdä ja kokea. Täällä on käynyt tuhansia ihmisiä ja valtaosa heistä on käyttäytynyt todella hyvin. Sanoinkin leikilläni miehelleni että tämä on paikka, jossa keski-ikäiset miehet ottavat ensimmäistä kertaa selfien, Miina Tuominen-Brinkas nauraa.

Kukkapelto nousee loistoonsa jälleen ensi kesänä. Tuominen-Brinkas aikoo aidata pellon ja pystyttää viralliset kieltokyltit hyvissä ajoin. Pelto perustetaan jälleen näkyvälle paikalle.

– Tarkoitus ei ole viedä elämystä muilta pois, hän hymyilee.

Miina Tuominen-Brinkas tekee kukkakimppua.
Miina Tuominen-Brinkas iloitsee siitä, että moni on kokenut ilon ja liikutuksen hetkiä kukkapellolla. Tiina Karppi / Yle

Tästä on hyvillään myös toimittaja ja luontokuvaaja Kimmo Ohtonen.

– Pyhtään tapaus on antanut hyvän muistutuksen sekä luonnon että toisen omaisuuden kunnioittamisesta, mutta myös siitä, miten kaunista luontoa meillä Suomessa on. Tämä on lähimatkailua parhaimmillaan ja siksi ilmiössä on mielestäni myös paljon hyvää.

Moni Pyhtäällä vieraillut halusi nimenomaan jakaa tätä hyvää eteenpäin.

– Vaikka sosiaalinen media on kanava viestiä ja todistaa muille tekemisiään, se on myös väylä jakaa tunnelmia siitä, että on jossakin paikassa ja siellä on todella kivaa, toteaa tutkija Salla-Maaria Laaksonen.

Tästä pääset tutustumaan Miina Tuominen-Brinkasin upeaan kukkapeltoon.

Voit keskustella aiheesta kello 22 asti.