Ravitsemussuositukset kehottavat ensimmäistä kertaa syömään ilmastoystävällistä ruokaa: "Lihaa kannattaa laittaa enemmänkin mausteeksi"

Ravitsemussuosituksia uudistetaan parhaillaan. Ne tulevat entistä tiukemmin suosittelemaan lihansyönnin vähentämistä ilmastosyistä.

Ruoka ja juoma
Oppilas ottaa kouluruokaa
Koulujen keittiöt seuraavat tarkasti virallisia ravitsemussuosituksia, koska valtion tuki kouluruokailulle on sidottu suositusten noudattamiseen.Tapio Rissanen / Yle

Huoli ilmaston lämpenemisestä näkyy pian myös ruokailuamme ohjaavissa ravitsemussuosituksissa.

Käytännössä lihaa tulee jatkossa olemaan vähemmän tarjolla koulujen, päiväkotien ja hoitokotien ruokaloissa, jos työn alla olevat suositukset laitetaan käytäntöön suurkeittiöissä.

Pohjoismaisia ravitsemussuosituksia uudistetaan parhaillaan. Nyt ensimmäistä kertaa suosituksissa otetaan vakavasti huomioon ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuus, kertoo Suomea edustavan ravitsemusneuvottelukunnan puheenjohtaja Sebastian Hielm.

Vähemmän lihaa, enemmän kasviksia. Lautaselle lisää lähi- ja luomuruokaa.

Näillä eväillä jokainen meistä voi ruokapöydässä vähentää ilmaston lämpenemistä kiihdyttäviä hiilidioksidipäästöjä. Liiallisen lihansyönnin haitoista muistutti viimeksi kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n raportti, jonka mukaan keskilämpötila on noussut maa-alueilla jo lähes 1,5 astetta 1800-luvun loppuun verrattuna.

– Kyllä se on näiden raporttien myötä tullut selväksi, että me emme ikinä pääse ilmastotavoitteisiin, jos emme muuta ruokavaliota. Se ei tarkoita, että pitäisi luopua lihansyönnistä, mutta pitäisi huomattavasti vähentää lihansyöntiä ja vastaavasti lisätä kasviksia, sanoo Hielm.

Esimerkkiä voi ottaa vaikka koulutuskeskus Salpauksesta, jossa osa bolognesekastikkeen jauhelihasta on korvattu härkäpavulla.

Sebastian Hielm
Suomalaiset syövät liian vähän kasviksia ja hedelmiä sekä liikaa suolaa ja kovia rasvoja, sanoo valtion ravitsemusneuvottelukunnan puheenjohtaja Sebastian Hielm.Karoliina Simoinen / Yle

Virallisilla ravitsemussuosituksilla voidaan saada muutosta aikaan, sillä niitä seurataan hyvin tarkkaan julkisessa ruokailussa, esimerkiksi kouluissa, päiväkodeissa ja hoitolaitoksissa.

Kouluruokailu ei saa valtion tukia, ellei maito ole rasvatonta ja rasva kasvispohjaista, kuten suosituksessa lukee.

Ruokakulttuurin professori Mari Nivan mukaan ravitsemussuosituksilla voidaan tehokkaasti vaikuttaa siihen, mitä Suomi syö.

– Muutos lähtee helpommin juuri joukkoruokailusta. Kun kasvisruoka tulee siellä tutuksi koululaisille, samalla se tulee helpommin osaksi arkea, sanoo Niva Helsingin yliopistosta.

Niva muistuttaa, että esimerkiksi lisukesalaatit tulivat suomalaisten ruokapöytiin juuri julkisen ruokailun kautta: lounasravintoloista, yliopistojen ruokaloista ja päiväkotien ruokahetkistä.

Vuoden 2004 suosituksissa kehotetaan jo syömään kasvispainotteisesti ja suosimaan lähiruokaa, mutta sen jälkeen tutkimus on mennyt Hielmin mukaan hurjasti eteenpäin. Kasvispainotteisen ruokavalion terveyshyödyistä ja vaikutuksesta ilmastoon on nyt tutkittua tietoa, ei pelkästään mututuntumaa.

"Ilmastonmuutoksen sivuuttaminen olisi pelkurimaista"

Kritiikkiä on varmasti luvassa.

Hielm osaa jo aavistaa, että ilmastonäkökulman tuominen ravitsemussuosituksiin tulee herättämään myös vastustusta. Ilmastonmuutoksen sivuuttaminen olisi kuitenkin Hielmin mukaan suorastaan pelkurimaista.

– Jos me loisimme ruokailusuositukset, joissa ei millään tavalla otettaisi kantaa kaikkialla vellovaan keskusteluun ilmastonmuutoksesta, eivät ne olisi kovin kummoiset suositukset.

Kuinka vannoutuneet lihansyöjät saadaan syömään ilmastoystävällisemmin? Hielm kehottaa ottamaan mallia kiinalaisista.

– Lihaa kannattaa laittaa enemmänkin mausteeksi ruokaan kuin pääosaan. Kokonaista pihviä ei tarvitse syödä, riittää että pistää vähän suikaleita vihannesten joukkoon.

Pohjoismaiset ravitsemussuositukset ovat saavuttaneet arvostetun aseman kansainvälisesti. Muu maailma ottaa mallia Pohjoismaiden sekä Yhdysvaltojen suosituksista.

Pohjoismaisten ravitsemussuositusten päivittyminen alkoi työryhmissä keväällä. Valmista on Hielmin arvion mukaan vuonna 2021.

Lue lisää:

Liharuoka
Suomalaiset syövät keskimäärin noin 80 kiloa lihaa vuodessa.Esa Syväkuru / Yle

Suomalaiset syövät nyt enemmän lihaa kuin koskaan – Professori: Lihansyönti ei vähene verotuksella tai muilla tempuilla

Olisiko Suomi valmis kasvispitoisempaan ruokaan? Liha on monille intohimo, mutta asiantuntijat huomaavat arvojen myös muuttuneen

Vatsat täyttyvät nyt tavalla, jota aiemmat sukupolvet ihmettelisivät – Näin liha valloitti suomalaisten lautaset