Yhä useampi pakenee Turkin puhdistuksia: terroristiksi leimattu pormestari sai turvapaikan Suomesta

Turkista Suomeen ja muualle EU:hun tulevien turvapaikanhakijoiden määrä näyttää edelleen olevan kasvussa.

turvapaikanhakijat
Serhat Eskikurt
Serhat Eskikurt pakeni Turkista sen jälkeen kun hänet erotettiin pienen itä-turkkilaisen kunnan johdosta. Häntä syytettiin kurdisissien tukemisesta.Ville Airaksinen / Yle

Kurditaustainen paikallispoliitikko Serhat Eskikurt on yksi sadoista Turkin kansalaisista, jotka ovat hakeneet Suomesta turvapaikkaa viime vuosina.

Eskikurt sai turvapaikan kesällä 2018. Hän toimi Itä-Turkissa sijaitsevan Karaçobanin kunnan toisena pormestarina, kun valtio päätti erottaa kymmeniä kurdimielistä DBP-puoluetta edustavia pormestareita.

Eskikurtin vuoro puhdistusten aallossa oli joulukuun lopussa 2016. Tuolloin Karaçobanin johtoon määrättiin valtion virkamies ja kurditaustaisia poliitikkoja vastaan alkoi oikeusprosessien sarja. Eskikurt pidätettiin ja häntä syytettiin monen muun lailla yhteyksistä sissisotaa käyvään Kurdistanin työväenpuolueeseen PKK:hon, jonka Turkki ja EU luokittelevat terrorijärjestöksi.

– Minun mielestäni valtio ei siedä, että kurdit edistyvät. Virallisesti kyse oli PKK:n tukemisesta ja avustamisesta, Eskikurt kuvailee erottamistaan ja edelleen kesken olevaa oikeusprosessia. Syyttäjä vaatii hänelle pitkää vankeusrangaistusta.

Sortunut kerrostalo Cizren kaupungissa Kaakkois-Turkissa
Cizren kaupungissa asukkaat tutkivat tuhoja turvallisuusjoukkojen ja PKK:n välisten yhteenottojen jälkeen keväällä 2016.Cem Turkel / EPA

Pakoon väärennetyllä passilla ja Suomen viisumilla

Keväällä 2017 Eskikurt tuli siihen tulokseen, että hänen oli pakko lähteä Turkista. Kotiseuduille jäi opettajan työstään erotettu puoliso ja kaksi teini-ikäistä lasta.

Laillisia reittejä poistua maasta ei ollut, vaan Eskikurt sai salakuljettajien avulla käsiinsä väärennetyn passin. Passista löytyi Schengen-viisumi, joka oli Suomen myöntämä - olettaen, että se oli aito.

Eskikurt matkusti ensin Saksaan, mutta sieltä hänet lähetettiin edelleen Suomeen joulukuussa 2017.

Aiemmin tänä vuonna kerrottiin, että Suomen Ankaran-suurlähetystöstä oli myönnetty Schengen-viisumeita väärin perustein, mutta on epäselvää, oliko myös Eskikurtin passissa tällainen viisumi.

Turkista on tullut entistä enemmän turvapaikanhakijoita myös Suomeen. Tänä vuonna vajaat 260 Turkin kansalaista oli hakenut turvaa Suomesta heinäkuun loppuun mennessä. Useimmat hakijat ovat joko vuoden 2016 vallankaappausyrityksestä syytetyn uskonnollisen johtajan Fethullah Gülenin seuraajia tai kurdeja.

Äidin pidätys rankka kokemus lapsille

Eskikurtin saatua turvapaikan noin vuosi sitten alkoi prosessi perheenjäsenten saamiseksi Suomeen.

Lapset ovat kärsineet tästä kaikesta, kun minut pidätettiin ja puolisoni menetti työpaikkansa

Serhat Eskikurt

– Meidän on nyt pakko asua täällä. Tämä on myös parempi lapsille. Lapset ovat kärsineet tästä kaikesta, kun minut pidätettiin ja puolisoni menetti työpaikkansa. Se vaikutti tietysti heihin.

Lapset eivät aluksi ymmärtäneet mistä on kysymys ja miksi pitäisi muuttaa muualle. He ovat sittemmin hyväksyneet ajatuksen. Eskikurtin 13-vuotias poika järkyttyi, kun jotkut luokkakaverit kiusasivat häntä sanomalla, että hänen äitinsä on ”terroristi”.

Eskikurtin tuttavan, opettaja Gayet Menteşe Kabişenin, tarina on hyvin samanlainen. Menteşe Kabişenille oli myös hankittu Suomen myöntämä Schengen-viisumi. Salakuljettajien hankkimalla viisumilla hän päätyi ensin Sveitsiin, sitten Saksaan ja lopulta Suomeen.

– Viisumissa oli näkyvillä Suomen koodi. Sain passin käteeni lentokentällä lähtiessäni Turkista, enkä sitä tutkinut sen tarkemmin, koska hermoilin niin paljon maasta lähtöä kertoo Menteşe Kabişen.

Hänen turvapaikkahakemustaan ei ole hyväksytty ja asia on kesken.

Mielenosoituksista ongelmia

Menteşe Kabişen työskenteli opettajana Adilcevazin pikkukaupungissa Kaakkois-Turkissa. Hän tuki kurdimielistä HDP-puoluetta, mutta sanoo, ettei ole poliitikko vaan ihmisoikeusaktivisti.

– Osallistuin joihinkin protesteihin, kuten Diyarbakırin Surin taisteluja vastustavaan mielenosoitukseen ja Pohjois-Syyrian Kobanea koskeviin protesteihin. Sen jälkeen minua vastaan nostettiin syyte.

Vuoden 2014 Kobanen tapahtumat herättivät suurta huomiota Turkin kurdien parissa. Syyrian kurdijoukot taistelivat silloin ääriliike Isisiä vastaan, mutta Turkki ei pitkään aikaan päästänyt apua paikalle.

Diyarbakırin Surin kaupunginosassa taas siviilit olivat ahtaalla, kun Turkin turvallisuusjoukot ja PKK taistelivat siellä syksyllä 2015 ja alkuvuonna 2016.

Gayet Menteşe Kabişen (vasen) ja Serhat Eskikurt (oikea)
Opettaja Gayet Menteşe Kabişen (vas.) ei vielä tiedä voiko hän jäädä Suomeen. Serhat Eskikurt sai turvapaikan viime vuonna.Ville Airaksinen / Yle

Kiista lahkolaisten kanssa sinetöi lähtöpäätöksen

Menteşe Kabişenin ongelmat alkoivat kärjistyä syksyllä 2017, kun Turkin opetusministeriö ilmoitti, että hänen kelpoisuutensa toimia opettajana on peruttu ja hän sai käytännössä potkut.

Lahkolaiset uhkailivat minua ja ja pelästyin toden teolla

Gayet Menteşe Kobişen, turvapaikanhakija

Lähtöpäätökseen vaikutti ratkaisevasti kiista vaikutusvaltaisen uskonnollisen lahkon kanssa. Menteşe Kabişen kertoo vastustaneensa lasten lähettämistä lahkojen ylläpitämiin sisäoppilaitoksiin.

– Lahkolaiset uhkailivat minua ja ja pelästyin toden teolla. Lopulta mieheni suostutteli minut lähtemään. Poistuin maasta lokakuussa 2017.

Pelästyneitä näyttää olevan Turkissa entistä enemmän.

Turkkilaisten turvapaikanhakijoiden määrä kasvussa

Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston EASO:n tilastojen mukaan (siirryt toiseen palveluun) Turkista tuli viime vuonna EU:n alueelle yli 24 000 turvapaikanhakijaa. Mukana ovat myös Sveitsin ja Norjan luvut.

Alkuvuonna turvapaikanhakijoita tuli enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan, mutta tulijoiden määrä vaihtelee paljon kuukausittain.

Viime vuonna noin 300 Turkin kansalaista haki turvaa Suomesta. Tämän vuoden ensimmäisen seitsemän kuukauden aikana turvapaikkahakemuksia on jätetty jo vajaat 260 (siirryt toiseen palveluun).

Tämä on nyt meille paras paikka. Mutta tilanne muuttuu jos presidentti Erdoğanin hallinto kaatuu

Serhat Eskikurt

Sekä koko EU:n että Suomen luvut ovat suhteellisen pieniä mutta kasvu on ollut voimakasta. Vuonna 2015 Turkin kansalaiset jättivät vain 57 turvapaikkahakemusta Suomessa.

Sekä Gayet Menteşe Kabişen että Serhat Eskikurt pohtivat myös paluuta Turkkiin, vaikka se ei tällä hetkellä näytä mahdolliselta.

– Tämä on nyt meille paras paikka. Mutta tilanne muuttuu jos presidentti (Recep Tayyip) Erdoğanin hallinto kaatuu. Kurdistan on meidän kotimme. Haluamme toki asua kotiseudullamme ja läheistemme kanssa, Serhat Eskikurt miettii.