Hämeenlinnan teatterista tehdään tuotantotalo, jota ei muualla Suomessa ole – työntekijät ovat epävarmoja tulevaisuudestaan

Suunnitelman tuotantotalomallista teki Matti Apunen.

Hämeenlinnan teatteri
Ilmakuva Hämeenlinnan teatterista
Vuonna 2018 Hämeenlinnan teatterissa kävi 31 589 katsojaa. Teatterin käyttöaste on pysynyt viime vuodet tasaisesti 60 prosentin molemmin puolin.Mika Halme / Yle

Hämeenlinnan teatterin syksyn ensimmäinen ensi-ilta on kolmen viikon kuluttua. Silloin teatterin päänäyttämöllä naiset lankeavat hurmaavan Gabrielin lumoihin Mika Waltarin klassikkonäytelmässä.

Teatterin työntekijä haluaa keskittyä tiukasti taiteeseen, vaikka Hämeenlinnan teatterin tulevaisuus mietityttääkin.

– Kaikesta epätietoisuudesta huolimatta tekemisen ilo ja into ei ole kadonnut yhtään mihinkään, sanoo Hämeenlinnan teatterin näyttelijä Liisa Peltonen.

Hämeenlinnan teatterin näyttelijä Liisa Peltonen
"Mielestäni teatterin tehtävä on heilauttaa ihmisten urautunutta ajattelua, ja sitä me täällä haluamme tehdä" sanoo näyttelijä Liisa Peltonen.Mika Halme / Yle

Keväällä Hämeenlinnan teatterin hallitus palkkasi elinkeinoelämän valtuuskunnan entisen toimitusjohtaja Matti Apusen tekemään rakenneselvityksen (siirryt toiseen palveluun) teatterin tilasta ja tulevaisuudesta.

Apusen selvityksen perusteella teatterin hallitus päätti lähteä suunnittelemaan jatkoa siltä pohjalta, että teatterista tehdään tuotantotalo. Parhaillaan taloon haetaan muutosjohtajaa.

Näyttelijä Liisa Peltosen mielestä puheet tuotantotalosta kuulostavat hahmottomilta.

– Toivotaan jotain omaa yhdistelmää. Meille teatterilaisille on vielä epäselvää, kuinka paljon on omaa tuotantoa ja kuinka paljon ulkopuolista, sanoo Peltonen.

Selvitysmies Apunen itse on vahvasti tuotantotalomallin kannalla.

– Se on monipuolisin ja antaa eniten vaihtoehtoja. Siitähän tässä viime kädessä on kysymys, mitä pystymme antamaan teatterin katsojalle ja miten häntä pystytään palvelemaan, perustelee Apunen.

Teatteri ei katoa kaupungista

Hämeenlinnan teatterin hallituksen puheenjohtaja Irja Appelroth sanoo, että tavoitteena on saada kaupunkiin nykyistä enemmän teatteriesityksiä.

– Aika paljon Hämeenlinnastakin tehdään teatterimatkoja lähikaupunkeihin. Miksi ei voisi ajatella toisinpäin, että meille tulee tänne esityksiä ja ihmiset voivat täällä nähdä niitä, pohtii Appelroth.

Ollaanko Hämeenlinnan teatteria lakkauttamassa?

– Ei missään tapuksessa. Lähtökohtamme on se, että Hämeenlinnassa säilyy itsenäinen teatteri, sanoo Appelroth.

Hämeenlinnan Teatteria kuusi vuotta johtanut Kirsi-Kaisa Sinisalo on ilmoittanut jättävänsä teatterin vuoden vaihteessa. Sinisalo ei kommentoi teatterin rakenneselvitystä eikä jatkosuunnitelmia.

Hämeenlinnan teatterin hallituksen puheenjothaja Irja Appelroth.
– Meidän ajatuksemme on, että tänne saaadaan enemmän esityksiä, enemmän mahdollisuuksia nähdä teatteria, sanoo Hämeenlinnan teatterin hallituksen puheenjohtaja Irja AppelrothMika Halme / Yle

Hämeenlinnan oma malli

Teatterin hallituksen puheenjohtaja Irja Appelrothinmukaan Hämeenlinnan teatteri ei ole ottamassa mallia suoraan mistään toisesta taidelaitoksesta.

– Olemme rakentamassa tuotantotaloa, joka käsittää omaa tuotantoa, ostettuja produktioita, näyttelijä- ja esitysvaihtoa sekä yhteistyötä muiden Hämeenlinnan kulttuuritoimijoiden kanssa.

Appelrothin mukaan on mahdollista, että väki Hämeenlinnan teatterissa vähenee.

– Tässä vaiheessa on nyt vasta tehty päätös, että haemme muutosjohtajaa, joka samalla toimii sitten teatterin toimitusjohtajana. Kun hänet on saatu valittua, mietimme miten etenemme. Annamme hänelle aika vapaat kädet toimia.

Näyttelijä Liisa Peltonen ei ole vakuuttunut, että muutosjohtajan palkkaaminen on oikea ratkaisu.

– On tavallaan erikoista, että me odotamme talousihmistä kertomaan, miten taidetta kannattaa tehdä. Voihan tällainen monitoimi-ihminen jossain piileskellä, ja minun on pakko uskoa, että sellainen ihminen tänne saadaan.

Muutosjohtajan paikkaa on hakenut kaikkiaan yksitoista henkilöä, joista teatterin hallitus haastattelee neljä. Hakijoiden nimiä ei ole kerrottu julkisuuteen.

Tuleva rahoitusjärjestelmä on mysteeri

Suomalaisten ammattiteattereiden edunvalvonta- ja työnantajajärjestö Suomen Teatterit ry (siirryt toiseen palveluun):n toimitusjohtaja Tommi Saarikivi sanoo, ettei järjestöllä ole toistaiseksi kantaa parhaaseen ratkaisuun Hämeenlinnan teatterin tilanteessa.

Saarikivi ei tunnista laajempaa trendiä, joka olisi muuttamassa kaupunginteattereita tuotantotaloiksi. Toisaalta Saarikiven mukaan teatterin tekemisessä ei ole olemassa vain yhtä toimintatapaa.

– Ei tuotannon eikä taiteen kannalta.

Saarikivi muistuttaa, että teattereiden valtionrahoitusjärjelmä on muuttumassa. Asia on kirjattu myös uuteen hallitusohjelmaan. Valtionosuusuudistus on ollut tekeillä jo useita vuosia, ja rahoitusuudistuksessa valittava rahoitusmalli on vielä auki.

"Pysyvyydessä ja taiteen paikallisuudessa ei ole mitään negatiivista"

Hämeenlinnan teatterin toimintamallin muuttuminen on herättänyt kaupungissa keskustelua tähän mennessä vain vähän.

Näyttelijä Liisa Peltonen kertookin ilahtuneensa keskusteluista, joita sai käydä teatterin yleisön kanssa Hämeenlinnan Elomessuilla.

– Kaupunkilaiset toivat todellä lämpimästi esille halun pitää teatteri täällä, kertoo Peltonen kohtaamisistaan.

Peltonen toivoo ratkaisua teatterin tulevaisuuteen nopeasti, sillä panoksena on muun muassa hänen työpaikkansa.

– Maailma muuttuu ja teatterikin muuttuu, mutta mielestäni pysyvyydessä ja taiteen paikallisuudessa ei ole mitään negatiivista. Uskon täysin, että se on olemassaoleva voimavara, joka luo hämeenlinnahenkeä. Se mikä tulee muualta ei aina ole hyvää, pohtii näyttelijä Liisa Peltonen.