Kuopiolaisille rakkaat huvimajat kunnostettiin historiaa kunnioittaen – "Minua ei ehkä olisi, jos isovanhempani eivät olisi tuolla istuneet"

Matkailuyhdistys rakennutti huvimajat Väinölänniemelle 1800-luvun loppupuolella.

huvimajat
Kuopiossa oleva kunnostettu huvimaja.
Unholanniemen huvimaja on rakennettu vuonna 1892. Sami Takkinen / Yle

Kallaveden ympäröimä Väinölänniemi Kuopiossa on yksi Suomen vanhimpia kaupunkipuistoja.

1800-luvun loppupuolella Kuopion matkailuyhdistys rakennutti alueelle kolme huvimajaa, jotka on tänä kesänä kunnostettu alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti.

Peräniemelle huvimaja ilmestyi vuonna 1889, Rönönsalmen kalliolle vuotta myöhemmin ja Unholanniemeen vuonna 1892. Paviljongit on rakennettu palvelemaan kaupunkipuistoa ja sen käyttäjiä.

– Väinölänniemi on ollut paikka, jonne ihmiset ovat tulleet niin kauempaa kuin lähempää. Alue on ollut kaupunkilaisille tärkeä paikka ja sitä se on edelleen, Kuopion kulttuurihistoriallisen museon intendentti Mikko Paalanen kertoo.

testi1
testi1
Liikuta kuvan keskellä olevaa palkkia niin näet, miltä vastarakennettu Peräniemen huvimaja näytti 1890-luvulla ja miltä huvimaja näyttää tänä päivänä.

Huvimajat ovat käsintehtyjä, pusukoppeinakin tunnettuja paikkoja, joissa ihmiset ovat viettäneet vapaa-aikaansa jo 130 vuoden ajan.

– 1960-luvulla nuoriso oli Väinölänniemellä ja nimmarit laitettiin varmaan joka koppiin. Jos joku oli sinne jo kerennyt, niin ei oikein viitsinyt mennä häiritsemään. Sitten istuttiin kalliolla ja odotettiin, että huvimaja tyhjenee, Väinölänniemen historiaan perehtynyt Urho "Urkki" Keinänen kertoo.

Paviljongit ovat merkkejä siitä kaupunkipuistosta, joka alueella on ennen ollut.

– Kyllähän niissä ihmiset yhä istuskelevat ja oleilevat, Paalanen toteaa.

Jo 1800-luvun lopulla Kuopion matkailuyhdistys oli kiinnostunut ulkomaanmatkailun lisäksi myös kotimaan matkailusta. Paviljonkien rakennuttaminen oli yksi tapa kertoa paikkakuntalaisille Kuopion upeasta ympäristöstä.

– Huvimajoihin liittyi kansallisromanttinen ajatus. Yleensä maisemaa katsottiin korkealta näkötornista, mutta sitten myös järvenrantaidylli tuli tärkeäksi, tietokirjailija Outi Vuorikari kertoo.

Unholanniemen huvimaja vuonna 1987.
Unholanniemen huvimaja vuonna 2019.
Unholanniemen huvimaja vuonna 1987 ja vuonna 2019.

Vuorikarin mukaan paviljonkeihin liittyy myös herkkyyttä ja romantiikkaa, joka puhuttelee ihmisiä vielä tänäkin päivänä.

– Ohi kulkiessa ihmiset voivat ajatella, että minua ei ehkä olisi olemassa, jos isovanhempani eivät olisi tuolla istuneet ja sinne nimiänsä raapustaneet, Vuorikari toteaa.

Hautausmaasta virkistysalueeksi

Väinölänniemi lukeutuu valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen listaan pitkän historiansa vuoksi.

Pappilanniemenä ja Kinnulanniemenäkin tunnettu alue kuului Kuopion kirkonpitäjän maihin 1500-luvun puolivälistä aina 1800-luvun puoliväliin asti. Tuolloin alueella sijaitsivat pappila, hautausmaa, viljelyspalstoja sekä pari torppaa, joista toista asutti lukkari ja toista haudankaivaja Kinnunen.

Maat liitettiin kaupunkiin vuonna 1858, mistä niemen rakentaminen kaupunkilaisten virkitysalueeksi sai alkunsa. Vuonna 1862 Peräniemelle valmistui kesäravintola Väinölä, josta alue on saanut nykyisen nimensä.

– Tuohon aikaan rakennettiin myös esimerkiksi kylpylärakennus, joka sittemmin purettiin, Paalanen kertoo.

Vanha kasino rakennus Kuopiossa.
Peräniemen Kasino rakennettiin rapistuneen kesäravintola Väinön tilalle. Nykyinen kasino otettiin käyttöön vuonna 1902. Sami Takkinen / Yle

Kylpylän rakentamisen myötä alueelle haluttiin tuoda myös terveyttä edistävää toimintaa.

– Käsitykseni mukaan kylpylässä on ollut lääkäri vastaamassa toiminnasta, Paalanen mainitsee.

Puiston, kylpylän ja kesäravintolan ohella kaupunkilaisia virkistivät Väinölänniemellä myös teatterihuone, soittolava sekä juhlakenttä.

Historia pitää pintansa muutoksista huolimatta

Väinölänniemi on säilyttänyt varsin hyvin historiallisen luonteensa siellä tapahtuneista muutoksista huolimatta.

Puiston keskiosasta löytyy mutkitteleva puistotie 1860-luvulta, ja alueella toimii yli satavuotias Peräniemen Kasino, joka rakennettiin rapistuneen kesäravintola Väinön tilalle. Lisäksi kunnostetut huvimajat huokuvat historiaa.

– Paviljongit ovat edelleen olennainen osa Väinölänniemen aluetta ja voisin sanoa, että ne ovat osa Väinölänniemen kokonaisuutta, Paalanen toteaa.

Urho "Urkki" Keinänen näyttää kalliossa olevaa kaiverrusta.
Peräniemen rantakallioon on hakattu sydän ja nimi Järnefelt. Urkki Keinänen epäilee, että tekstin on tehnyt joko kuopiolaisen kulttuuriperheen Järnefeltin jäsen tai jonkun perheenjäsenen tuntematon ihailija 1800-luvun loppupuolella.Sami Takkinen / Yle

Tänä päivänä Väinölänniemi toimii Kuopion suosituimpana uimarantana sekä monipuolisena ulkoilu- ja urheilualueena.

– Alueella ennen kaikkea retkeillään ja ulkoillaan. Heti kun lumet sulavat, niin täällä on ihmisiä istumassa ja ottamassa aurinkoa, Urkki Keinänen kertoo.

Outi Vuorikarin mukaan on hienoa, että huvimajat halutaan pitää vielä tänäkin päivänä hyvässä kunnossa.

– Nykyään on paljon rakennelmia, jotka eivät sovi maisemaan, mutta huvimajat ovat sopusuhtaisen näköisiä Väinölänniemen maisemissa, hän toteaa.