1. yle.fi
  2. Uutiset

Ruotsi haluaa kieltää lisää muovituotteita ja selvittää mahdollisuutta muovipanttiin – Onnistuisiko sama Suomessakin?

Muoviasioita mietitään ministeriössä kuumeisesti. Vielä ei tiedetä, miten EU:n kertakäyttömuovidirektiivi toteutetaan.

Kertakäyttömuovi
Punavalkoisia muovisia mehupillejä tarjolla kupissa.
Muoviset pillit häviävät kaupoista ja ravintoloista vuoteen 2021 mennessä. Suomessa ravintolat ovat jo etsineet vaihtoehtoja esimerkiksi muista materiaaleista.Jyrki Lyytikkä / Yle

Parin vuoden kuluttua ihmisten arjesta häviävät pillit, muoviaterimet ja kertakäyttöiset muovilautaset, kun EU:n kertakäyttömuovidirektiivi astuu voimaan.

Parlamentin maaliskuussa hyväksymä direktiivi muun muassa kieltää joukon muovituotteita, asettaa tavoitteita kertakäyttömuovien vähentämiselle ja velvoitteita tiettyjen muovituotteiden valmistukseen.

Ruotsissa muovitaistoon halutaan lähteä direktiiviä tiukemmin. Ruotsin hallitus aikoo selvittää, voitaisiinko direktiivissä mainittujen muovituotteiden lisäksi kieltää myös muoviset kupit ja kertakäyttöiset muovirasiat ja -astiat.

Ruotsin ympäristöministeri Isabella Lövin kertoi asiasta aiemmin kesällä Ruotsin yleisradion SVT:n haastattelussa (siirryt toiseen palveluun).

Lisäksi Ruotsissa pohditaan, voitaisiinko ravintolat velvoittaa pakkaamaan take away -ruoka asiakkaiden itsensä tuomiin astioihin tai voitaisiinko muovituotteille luoda jonkinlainen panttijärjestelmä.

Voisiko sama olla toteutettavissa Suomessa?

Ravintola-ala ei innostu

Matkailu- ja ravintola-alan edunvalvontajärjestö Maran toimitusjohtaja Timo Lappi ei innostu Ruotsin ympäristöministerin ehdotuksista.

– En näe, että ihmiset alkaisivat kanniskella omia astioita mukanaan, ja sama kanniskeluongelma koskisi pantillisia astioita. Jos taas muoviset take away -astiat kiellettäisiin, se toisi alalle suuria vaikeuksia. Kiellon pitäisi kattaa kaikki take away -pakkaukset, ostetaan ne sitten ravintoloista tai kaupoista, Lappi sanoo.

Lapin mukaan Suomen pitäisi edetä asiassa EU-direktiivin määrittämässä tahdissa eikä tehdä muita raskaampia toimenpiteitä.

– Jos täällä tehdään ratkaisuja, jotka ovat kustannuksiltaan raskaampia kuin muualla Euroopassa, se syö yritysten hintakilpailukykyä.

Suomessa monet pikaruokayritykset ovat jo kiinnittäneet huomiota kertakäyttömuovin vähentämiseen. Yle uutisoi tiistaina, että monet pikaruokaravintolat ovat piilottaneet muoviset pillit ja kannet tiskien taakse.

Lapin mielestä asiaa ei kannata ylipäätään lähestyä kieltojen kautta.

– Kielto ei ole järkevä ratkaisu niin kauan, kun ei ole kilpailukykyisiä vaihtoehtoja olemassa. Asiakkaat ovat yhä tietoisempia, ja kertakäyttömuovin vähentämisen suuntaan ravintoloissa ollaan menossa jo vapaaehtoisesti, Lappi toteaa.

take away kuppeja
Ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies Taina Nikula sanoo, että kertakäyttökulutuksen vähentäminen on iso haaste. Kertakäyttöistä muovia tarttuu mukaan kaupoista, ravintoloista ja kahviloista lähes huomaamatta.

Suomi ei aio kieltää lisää muovia

Suomessakin ympäristöministeriö selvittää parhaillaan, miten kertakäyttömuovidirektiiviä käytännössä kannattaa toteuttaa. Selvitys valmistuu elokuun lopussa.

Ympäristöministeriön neuvottelevan virkamiehen Taina Nikulan mukaan Suomi ei todennäköisesti aio kieltää enempää muovia. Selvityksessä arvioidaan esimerkiksi sitä, voitaisiinko kertakäyttömuovin kulutusta vähentää vapaaehtoisilla sopimuksilla, niin sanotuilla Green Dealeilla.

Tällainen Green Deal -sopimus on esimerkiksi Kaupan liiton ja ympäristöministeriön vuonna 2016 solmima Muovikassisopimus, jossa vuosittain käytettyjen muovipussien määrää pyritään vähentämään. Samanlainen voitaisiin sopia esimerkiksi ministeriön ja matkailu- ja ravintola-alan toimijoiden välillä.

Tarkkoja suunnitelmia ei kuitenkaan vielä ole. Konkretiaa voidaan odottaa syksymmällä.

– Jos tällaisiin sopimuksiin päädytään, keskustellaan muun muassa ravintola-alan kanssa siitä, mitä he ovat jo tehneet ja mitä he vielä voisivat tehdä. Vapaaehtoisissa sopimuksissa voitaisiin sopia esimerkiksi juuri muovikansien tai take away -pakkausten vähentämisestä tai ruoan myynnistä asiakkaiden omiin pakkauksiin, Nikula sanoo.

Pantti toimii pulloissa, mutta ei muualla

Ruotsissa ympäristöministeri väläytti myös ajatusta panttijärjestelmästä joillekin muovituotteille. Panttijärjestelmän kautta muovia saataisiin enemmän kierrätykseen ja pois ympäristöstä. Voisiko panttijärjestelmää laajentaa nykyisestä Suomessakin?

Pantista muovipakkauksille on puhunut esimerkiksi teknologian tutkimuskeskus VTT. Soinin kunnassa panttikokeilu myös toteutettiin paikallisen 4h-yhdistyksen voimin.

Juomapakkausten kierrätyksessä Suomi on edelläkävijä. Pullonpalautusta hallinnoivan Palpan kautta kierrätykseen palautui viime vuonna 93 prosenttia myydyistä pantillisista muovi- ja lasipulloista sekä tölkeistä.

Pantittomista muovipakkauksista, siis esimerkiksi jogurttipurkeista, jauhelihapakkauksista tai juustopaketeista, kierrätykseen kerättiin viime vuonna vain 10–20 prosenttia.

Pantti siis toimii.

Jos jogurttipurkkeihin ja jauhelihapakkauksiin iskettäisiin viivakoodit, eikö niitäkin voisi suoraan palauttaa kauppojen pullonpalautuskoneisiin?

Ei voisi, sanoo kuluttajapakkausmuovien keräämisestä vastaavan Suomen Uusiomuovin toimitusjohtaja Vesa Soini. Syitä on kaksi: pakkausten epäpuhtaudet ja moninaiset muodot ja materiaalit.

– Pantillisten pullojen palautus toimii hyvin, koska pullot ovat tietyn mallisia ja muotoisia, ja niissä on tietyssä paikassa viivakoodi, jonka automaatti tunnistaa. Muovipakkaukset voivat olla muodoltaan epämääräisiä ja niissä on enemmän epäpuhtauksia, Soini sanoo.

Saman toteaa Palpan toimitusjohtaja Pasi Nurminen.

– Helposti ajattelee, että pyöreähän se jogurttipurkikin on, samaan palautusautomaattiin vaan. Elintarvikepakkauksista voisi kuitenkin tulla epäpuhtauksia, jolloin uusiomateriaali ei olisi niin hyvälaatuista eikä kierrätysmaksuja pystyttäisi pitämään niin matalina.

muovipulloja
EU-direktiivi velvoittaa myös pakkausten suunnittelua. Tietynlaisissa muovipulloissa kannen tai korkin on pysyttävä kiinni koko käyttövaiheen ajan. Taina Nikulan mukaan kertakäyttömuovidirektiivi on uudenlaista lainsäädäntöä, sillä se sisältää laajasti velvoitteita koko muovituotteiden elinkaareen liittyen.

Pantillisessa kierrätyksessä ei paljon laajentamisen varaa

Pantillista kierrätystä on Suomessa jo laajennettu. Vuoden alusta myös tiiviste- ja täysmehut sekä glögipullot on tuotu panttikeräyksen piiriin. Nurmisen mukaan valtaosa on juomapakkauksista on jo mukana pantillisessa palautusjärjestelmässä.

Sen lisäksi että kertakäyttömuovidirektiivi nimensä mukaisesti kieltää kertakäyttötuotteita, pakkausdirektiivissä on säädetty tavoitteita muovipakkausten kierrätykselle.

Vuoteen 2025 mennessä EU-alueella pitäisi kierrättää 50 prosenttia kaikesta pakkausmuovista – mukaan lukien panttipullot sekä kuluttaja- että yritysten muovit.

Suomessa kaikista muovipakkauksista kierrätykseen kerättiin viime vuonna noin 30 prosenttia.

Kierrätykseen kerättävän muovin määrä on kasvanut vuosittain. Kasvu tulee nimenomaan pantittomien muovipakkausten keräyksestä, koska pantillisesta muovista lähes kaikki saadaan jo kiertoon.

– Pantittomalla systeemillä ei tulla koskaan pääsemään samoihin keräysmääriin kuin pantin kanssa, se on selvää. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole keksitty ratkaisuja siihen, miten pantillista järjestelmää voitaisiin laajentaa muihinkin elintarvikepakkauksiin, saati sitten kokonaan muihin muovituotteisiin, Vesa Soini sanoo.

Lue myös:

Isot elintarvikeyritykset hylkäävät kierrätyksessä hankalan mustan muovin – Saarioinen vaihtaa mustan punaiseen

Muovinkeräyspilotti paljasti ihmisten tietämättömyyden: astiaan lipsahtanut vessanpöntön kansia, ämpäreitä ja muovimattoja

Muovin korvaaminen sataa suomalaisyhtiön laariin – pahvimukeista tutun Huhtamäen arvo on moninkertaistunut ja McDonald's on sen suurin asiakas

Lue seuraavaksi