Aggressiivinen kyttyrälohi tunkee luonnonlohen reviirille – tuhansia elävänä mätäneviä kaloja poistokalastetaan valjakkokoirien ruoaksi

Vieraslajina rajusti leviävää kyttyrälohta on noussut tänäkin kesänä Teno- ja Näätämöjokiin.

lohi
Kutuvalmiita ja elävänä mätänemään alkaneita kyttyrälohia Näätämöjoesta Norjasta Kolttakönkään alapuolelta 14.8.2019.
Kutuvalmiita ja elävänä mätänemään alkaneita kyttyrälohia Näätämöjoesta Norjasta Kolttakönkään alapuolelta 14.8.2019.Tapani Leisti / Yle

Tyynenmeren lajistoon kuuluvaa kyttyrälohta on noussut tänä kesänä runsaasti myös Tenoon ja Näätämöjokeen. Tänä kesänä Norjan pienissä lohijoissa kyttyrälohen leviämistä torjutaan poistopyynneillä (siirryt toiseen palveluun), sillä vieraslajin pelätään valtaavan kutupaikkoja alkuperäiseltä atlantinlohelta.

Norjassa ja Suomessa myös ryssänloheksi kutsutun kyttyrälohen ovat siirtäneet Pohjois-Atlantiin laskeviin jokiin Neuvostoliitossa ja Venäjällä tehdyt massiiviset istutukset, joita jatkettiin Kuolan niemimaalla tiettävästi 2000-luvulle asti.

Norjan puolella Jäämereen laskeva Neidenelva eli Näätämöjoki saa alkunsa Suomen puolelta Inarin ja vähän Utsjoenkin tunturijärvistä ja puroista. Näätämön alkuperäisen atlantinlohen lisäksi jokeen on tänä kesänä noussut hurjasti Tyynenmeren kyttyrälohta.

– On ollut invaasio tänä kesänäkin. Valvojat ovat nostaneet 500–600 ja kalastajat viime viikkoina sata kappaletta viikossa. Yli tuhat on nostettu jo, laskeskelee Neidenin kalastuskunnan puheenjohtaja Karl Magne Arvola.

Norjan pohjoisimman alueen Finnmarkin joista on viime viikkoina poistettu useita tuhansia kyttyrälohia poikkeusluvalla. Esimerkiksi Syltefjordelvasta saatiin nuotalla 327 kyttyrälohta lauantaina 10. elokuuta.

– Ongelma on että kyttyrälohi ajaa luonnonlohen pois luonnonlohen kutupaikoista. Se voi vahingoittaa luonnonlohen eli atlantinlohen kutemaa, sanoo Arvola.

Kyttyrälohi Neidenin kalastuskunnan puheenjohtajan Karl Magne Arvolan käsissä. Näätämö, Norja 14.8.2019
Kyttyrälohi Neidenin kalastuskunnan puheenjohtajan Karl Magne Arvolan käsissä. Näätämö, Norja 14.8.2019Tapani Leisti / Yle

Tautiriski on olemassa

Myös Luonnonvarakeskuksen tutkija Panu Orell sanoo, että aggressiivinen kyttyrälohi voi häiritä luonnonlohen reviirejä.

Onni on kuitenkin tutkijan mukaan siinä, että kyttyrälohi kutee jo nyt elokuussa ja atlantinlohi vasta myöhään syksyllä. Kyttyrälohet ovat silloin jo vainaita. Orellin mukaan aikataulueron ansiosta vieras ei pilaa luonnonlohen kutua.

Lisäksi kyttyrälohen poikaset lähtevät merivaellukselle heti ensimmäisenä keväänään, eivätkä siten kilpaile resursseista joessa vuosia kasvavien atlantinlohen poikasten kanssa.

– Venäjällä kyttyrälohi ja atlantinlohi ovat ongelmitta sopineet samaan jokeen, Panu Orell sanoo.

Pienissä joissa poistopyynti voi olla toimiva keino vieraslajin torjumiseen, mutta Tenoa pidetään siihen liian suurena vesistönä. Orellin mukaan isossa joessa poistopyynti voisi myös aiheuttaa vahinkoa muille kalalajeille.

Kyttyrälohen leviäminen Atlantilla -kartta
Kuolan niemimaalta kyttyrälohi on levittäytynyt jo laajalle Atlantin rannikolla.Jyrki Lyytikkä / Yle, NINA

Vuonna 2017 ja tänä kesänä nähty ja tutkijoiden ennustama massaesiintyminen huolestuttaa silti tutkijoita (siirryt toiseen palveluun) (Luonnonvarakeskus).

– Elinkierrot poikkeavat toisistaan niin runsaasti että ihan semmoista suoraan kilpailuefektiä ei juuri ole näiden lajien välillä, mutta kyllä tietenkin on mahdollisuuksia siihen että tauteja voisi siirtyä kyttyrälohesta atlantinloheen, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Panu Orell.

Monien lohitutkijoiden mukaan suurempi uhka luonnonlohelle on massiivisesti kasvava lohenkasvatusteollisuus Norjassa ja Venäjällä.

Kasvatuslohien taudit, loiset, lääkitys, torjunta-aineet ja kassilohikarkulaisten pääsy sekoittamaan luonnonlohien kotijokeen sopeutunut perimä ovat jatkuvan kriittisen keskustelun aiheita Norjassa.

Kiihkeä ja lyhyt elinkaari

Kyttyrälohi on merellä pyydettynä arvostettu, herkullinen kala. Tyynenmeren alueella se on taloudellisesti merkittävä ruokakala.

Näätämön kirkkaassa mutta makean vedessä uiskennelleet kutuvalmiit kyttyrälohet ovat muuttuneet vähemmän herkullisen näköisiksi.

Uroksille on kasvanut joessa näyttävä kyttyrä, kalat ovat vihertävän punertavia, osalla jo mätänemisen merkkejä evissä ja pyrstössä.

Pilkullinen pyrstö on kyttyrälohen hyvä tuntomerkki.
Pilkullinen pyrstö on kyttyrälohen hyvä tuntomerkki. Tapani Leisti / Yle

Kyttyrälohen elinkierto on vain kaksi vuotta, se mätänee kuoliaaksi jokeen kudun jälkeen. Atlantinlohi elää jopa kymmenen vuotta ja tekee useamman kutu- ja syönnösvaelluksen meren ja syntymäjoen välillä.

Valvojien saamat kalat ovat ihmisravinnoksi kelpaamattomia. Karl Magne Arvolan mukaan ne pakastetaan valjakkokoirien evääksi. Maastoon niitä ei voi haudata, koska haaska houkuttelee alueeelle karhuja.

Istutuksia tehty 2000-luvulle asti

Ensimmäiset kyttyrälohen istutuskokeilut tehtiin Neuvostoliitossa jo Stalinin aikana 1930-luvulla. Viimeiset on tiettävästi tehty 2000-luvun alussa.

Istutuksia tehtiin Suomen Lapin naapurissa olevan Kuolan niemimaan jokiin, jotka laskevat Barentsinmereen ja Vienanmereen.

Ensimmäistä kertaa kyttyrälohi havaittiin Norjan joissa vuonna 1960. Sen jälkeen lajia on tavattu myös Suomen kahdesta Jäämereen laskevasta joesta Tenosta ja Näätämöstä.

Historia muistuttaa Tyynenmeren kuningasravun tuloa Norjan rannikolle. Rapua istutettiin Neuvostoliiton aikoina Venäjän rannikoille, jotka ulottuvat Tyyneltä mereltä Norjan Varanginvuonolle.

Sieltä rapu on levinnyt merta pitkin länttä kohti ainakin Tromssaan asti. Pyynti on Pohjois-Norjan rannikolla laajalti vapaata kannan kurissa pitämiseksi ja kuningasrapu on taloudellisesti merkittävä kalastuskohde.

Osallistu keskusteluun aiheesta kirjautumalla Yle Tunnuksella. Voit keskustella aiheesta kello 22:een saakka.

Lue myös:

Sakaalin jälkeen vuorossa voi olla biisoni – yllättävän nopea lajien muutos saa tutkijan lähes sanattomaksi satojen uusien lajien levitessä Suomeen

Tämä aggressiivinen merenpohjan vieraslaji on levinnyt jo Perämerelle asti – Mustatäplätokkoa ei voi pysäyttää, mutta olisiko siitä ruokakalaksi?

Lähteet: Eero Niemelä et al.: Pink salmon in the Barents region. Office of the Finnmark County Governor, Norja 2016.