Tutkijat löysivät ainutlaatuisen hevoshaudan: "Karvat ovat säilyneet haudassa kuin ne olisi laitettu sinne eilen"

Kouvolassa on tällä viikolla kaivettu esiin kahden suomenhevosen hautaa, joka on osoittanut täysosumaksi tutkijoille.

suomenhevonen
Hevoshaudan kaivaukset Korialla Kouvolassa
Ensimmäiset löydökset ryhmä teki haudalla heti tiistaina, jolloin kaivaustyö alkoi. Luututkimukseen erikoistunut arkeologi Kristiina Mannermaa ja arkeologi Tuija Kirkinen tutkivat aluetta, jolta löytyi hevosen kallo.Minna Heikura / Yle

Arkeologi Tuija Kirkisen puhe pellon laidalla keskeytyy, kun hautakaivauksesta kuuluu huuto.

– Tuija, nyt löytyi nahkariekale!

Kouvolan Korialla vanhan raviradan kupeessa sijaitseva kahden suomenhevosen hautakaivaus on osoittautunut tutkijoilleen varsinaiseksi aarreaitaksi.

Perjantaihin aamupäivään mennessä hautakaivauksella työskennellut ryhmä oli kaivanut esiin huomattavan paljon hevosten jäänteitä. Haudasta on löytynyt myös isoja tuppoja hyvin säilynyttä hevosen harjasta. Tähän mennessä löytyneissä kavioissa on ollut kengät.

– Se, mikä meitä hämmästyttää on, että karvat ovat säilyneet haudassa aivan, kuin ne olisi laitettu sinne eilen, Kirkinen kertoo.

Syy hyvin säilyneisiin karvoihin ovat erinomaiset säilymisolosuhteet. Ne ovat Kirkisen mukaan todella poikkeukselliset Suomessa.

– Tässä päällä on ollut valtavan tiivis savi. Savi on luonut hapettomat olosuhteet, jolloin kasvijäännöksiä ja myös eläimen pehmytosia on saattanut säilyä.

Valiojuoksijat ammattimaisessa valmennuksessa

Helsingin yliopiston johtama ryhmä on etsinyt haudasta kahta vuonna 1953 haudattua hevosta. Valokas on vuoden 1945 ravikuningas, Rymy-Murto puolestaan kuninkuuskilpailun kakkonen vuodelta 1946.

Oiva Laine ja Valokas.
Valokas-hevonen on vuoden 1945 ravikuningas. Kuvassa sitä ohjastaa Alma ja Matti Takasen valmentajaksi palkkaama Oiva Laine.Hevosurheilu-lehden arkisto

Ypäjän hevosopiston hevostalouden asiantuntija Päivi Laine kertoo, että Valokas ja Rymy-Murto edustavat suomenhevosen merkittävintä orilinjaa. Niiden isä Murto on koko maan nykyisen suomenhevoskannan kantaori, joka esiintyy kaikkien nykyään elävien suomenhevosten sukutaulussa. Suomen Hippoksen mukaan suomenhevosia on noin 20 000.

Ravikilpailuissa menestymisen ansiosta Valokkaasta tuli merkittävä siitosori.

– Sen jälkeläisiin kuuluu Valokko, jonka jälkeläinen on Vekkuli-tamma. Sen kaksi merkittävää poikaa, legendat Vieteri ja Vekseli ovat molemmat viisinkertaisia ravikuninkaita, Laine selvittää.

Valokkaan ja Rymy-Murron omistivat Kouvolan Korialla asuneet Alma ja Matti Takanen. Heillä oli maatila ja kauppaliike Korian keskustassa.

– Hevosia tuli ja meni. Se oli paikka, missä muut hevosmiehet kävivät ravimatkoilla. Jonkin verran kävi varmaan myös tammoja, jotka astutettiin siitosorilla. Se oli sen ajan bisnestä, liiketoimintaa, kuten hevosurheiluun kuului ja kuuluu vielä nykyäänkin, Laine pohtii.

Hevoshaudassa kahden hevosen luurangot
Hevoset on asetettu hautaan turvat vastakkain.Tuija Kirkinen

Valokas ja Rymy-Murto olivat Laineen mukaan ammattimaisessa ravivalmennuksessa olevia urheiluhevosia. Hevoset kaarteessa -kirjan mukaan Valokasta valmentamaan palkattiin tuolloin 19-vuotias Oiva Laine. Tämä on nykyään tyypillinen tapa pitää ravihevosia, mutta ei vielä 70 vuotta sitten.

– Kilpailevia ravihevosia pidettiin 1940-luvulla aika paljon niin, että ne olivat talojen työhevosia, joilla myös kilpailtiin. Valokasta ja Rymy-Murtoa valmennettiin urheiluun, ne eivät niinkään toimineet työhevosina, Päivi Laine sanoo.

Päivi Laineen mukaan Takasen pariskunta on yksi merkittävä lenkki hevoskulttuurin etenemisessä ja säilyttämisessä.

– Se oli sen ajan keskeinen paikka ja tietenkin juttu ja perimätieto kulki siinä eteenpäin. Siellä on paitsi tehty bisnestä, myös istuttu iltaa, yövytty ja kerrottu juttuja, jotka nyt tämän hankkeen puitteissa yritetään saada talteen.

Hevoset lopetettiin samana päivänä

Puheiden perusteella Alma Takanen on ollut Takasen pariskunnasta se, joka paljolti päätti hevosten asioista, Päivi Laine kertoo. Alma Takanen oli hevosharrastaja, joka myös ajoi Laineen mukaan kilpaa molemmilla hevosilla.

21-vuotiaat Valokas ja Rymy-Murto lopetettiin samana päivänä 23. tammikuuta 1953.

– Sitähän me emme tiedä, miksi hän sinä talvena oli päättänyt, että oriit saavat lähteä. Se on aina vaikea päätös ja ilmeisesti ne olivat hänelle hyvin läheiset hevoset.

Valokas ja Rymy-Murto haudattiin Korialla sijaitsevan vanhalle raviradalle kuusikon laitaan. Hevoset kaarteessa -kirjan mukaan hauta kahdelle hevoselle olisi tehty rautakangella ja lapiolla.

Hevoshaudan kaivaukset Korialla
Aluksi maata poistettiin haudan päältä kaivinkoneella. Hevosten hautakivi piti siirtää, koska hauta oli kiven alla.Minna Heikura / Yle

Pohjois-Elimäen hevosystäväinseuran sihteeri Terho Partanen tietää kertoa, että viimeiset ravikisat olisi järjestetty raviradalla vuonna 1966. Radalla järjestettiin tavallisesti vuosittain yhdet talvikisat ja kahdet kesäkisat. Kilpailut lopetettiin, koska rata ei enää täyttänyt tarvittavia vaatimuksia.

Vanhasta raviradasta on nähtävissä vielä joitain merkkejä. Pellon keskellä kasvavan keltaisen vilja-alueen ympärillä on radan muotoinen nurmialue, jolla hevoset ovat aikanaan juosseet kilpaa.

Pohjois-Elimäen hevosystäväinseura on ylläpitänyt sen mailla sijaitsevaa Valokkaan ja Rymy-Murron hevoshautaa.

– Olen pitänyt säännön, että ennen Kymi GP -kilpailua käyn leikkaamassa heinät polulta, etteivät ihmiset kastele housunlahkeitaan. Sama ennen Kuninkuusraveja, koska on kyse ravikuninkaan haudasta, Partanen kertoo.

Kouvolan hevoshauta on jättipotti

Valokkaan ja Rymy-Murron haudasta on tarkoitus ottaa näytteitä Helsingin yliopiston johtamaa tutkimusta varten. Kaksi vuotta sitten alkaneessa tutkimuksessa selvitetään suomenhevosen varhaishistoriaa.

Historiankirjoista löytyy kuvia ja kirjoituksia siitä, millainen suomenhevonen on ollut ja mistä se periytyy. Nykymenetelmien ansiosta bionäytteistä, esimerkiksi jouhista ja hampaista, on mahdollista eristää ja analysoida hevosen dna:ta ja selvittää, millainen suomenhevonen on ollut geneettisesti.

Tutkimusta varten on saatu jo noin 200 näytettä, kuten jouhia, pääasiassa yksityisiltä ihmisiltä. Näytteitä otetaan edelleen vastaan.

Korian vanha ravirata peltona.
Juoksuradan muoto on edelleen nähtävissä Korian vanhalla raviradalla. Viimeiset kilpailut radalla järjestettiin vuonna 1966.Pyry Sarkiola / Yle

Tutkijat ovat toivoneet löytävänsä Korialla Kouvolassa sijaitsevasta hevoshaudasta erityisesti hampaita, sillä niissä dna on säilynyt parhaiten kiilteen alla suojassa.

– Dokumentoimme luuston todella tarkasti ja otamme näytteet. Meillä on myös luututkimus meneillään. Keräämme hautauksesta aineistoa hyvin monenlaiseen tutkimukseen, arkeologi Tuija Kirkinen selittää.

Kouvolaan maanantaina saapunut tutkimusryhmä on aiemmin tehnyt hevosten hautakaivauksia Varsinais-Suomessa Pöytyällä ja Etelä-Pohjanmaalla Ylihärmässä. Molemmilla kerroilla hauta jäi kuitenkin lopulta löytymättä.

Korialla Kouvolassa tutkijoille näyttää osuneen jättipotti. Rymy-Murron ja Valokkaan jäänteitä on paljastunut lisää päivä päivältä.

Hevoset olivat erivärisiä. Koska karvat ovat säilyneet hyvin, niiden perusteella voidaan ehkä päätellä, mikä osa jäänteistä kuuluu kummallekin hevoselle.

Haudasta esiinkaivettu hevosen osa.
Luulöydös varmistui hevosen kalloksi. Se antoi ensimmäisiä viitteitä siitä, miten hevoset on mahdollisesti asetettu hautaan.Minna Heikura / Yle

– Saamme luustoa enemmän esille, opimme olosuhteista, löydämme ehkä osia valjaista tai loimesta. Olemme ottaneet jännittävän näköisiä maanäytteitä. Tutkimme niitä mikroskooppisesti, voisiko niissä olla kyse loimen jäännöksistä, Kirkinen pohtii kaivaustyön edistymistä haudalla.

Tarina hautaustavasta totta osittain

Sen lisäksi, että erityisesti Valokkaan sukulinja on mielenkiintoinen, on tutkimusryhmää kiinnostanut myös hevosten hautaustapa.

– Alma Takanen oli antanut määräyksen, että hevoset laitetaan yhteiseen hautaan, puetaan loimet päälle, asetetaan juoksuasentoon ja hauta havutetaan, Päivi Laine kertoo.

Tutkimuksen yhteydessä on puhuttu, että perimätiedon mukaan hevoset olisi haudattu pystyasentoon. Tiedot hevosten hautaustavasta näyttävät kaivausten perusteella pitävän osittain paikkansa.

– Hevosia ei ole haudattu pystyasentoon. Ne ovat kumollaan. Voi hyvinkin olla, että hevoset on kuitenkin haudattu juoksuasentoon. Tarina haudan havuttamisesta pitää paikkansa, Tuija Kirkinen kertoo.

Kaivauksissa on myös selvinnyt, että hevoset on asetettu hautaan turvat vastakkain. Lisäksi hautaan on heitelty kauranjyviä. Aluksi niiden luultiin olevan peräisin hevosten ruuansulatuselimistöstä. Kauraa on kuitenkin niin laajalla alueella, että sitä on Kirkisen mukaan heitetty hautaan.

– Se on yksi hetki, kun ihminen on rakkaille hevosille heittänyt kauranjyviä perään. Se on niin syvästi inhimillistä.

Tutkijat ottavat hevosista näytteitä ja joitain luita, mutta hautaavat loput jäänteet sen jälkeen takaisin alkuperäiseen paikkaansa niin, että se on edelleen Valokkaan ja Rymy-Murron hauta.