45 nuorta urosporoa näyttää ensi talvena suunnan – Suomessa tutkitaan, onko lääkeaineista apua kastraatiossa

Tutkimustiedon puutteen vuoksi ei tiedetä kumpi on porolle pahempi, nopea mutta ehkä hieman kivulias toimenpide, vai se, että stressaantunutta poroa pidetään kiinni pitkään ja odotetaan lääkeaineen vaikutusta.

kastraatio
sarvekas poro tunturissa
Nuorempia hirvaita kastroidaan puhtaasti lihantuotantotarkoituksessa. Kilpaporot ja matkailukäytossä olevat urosporot ovat useimmiten kuohittuja eli kastroituja.AOP

Tulevaisuudessa selviää miten kuohitseminen tai salvaaminen vaikuttaa poroihin. Tällä hetkellä ei ole olemassa minkäänlaista tutkimustietoa porojen kastraation kivunlievityksen vaikutuksista.

Helsingin yliopiston eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus on aloittanut nyt tutkimustyön. (siirryt toiseen palveluun) Tutkimusta tehdään kliinisissä kenttäkokeissa. Tarkemmin sanottuna poroerotuksissa tarkastellaan lääkitysvaihtoehtojen vaikutusta kastroitujen porojen hyvinvointiin.

Tutkimusjoukon jäsen, tohtorikoulutettava ja Savukosken kunnaneläinlääkäri Hanna Nurmi pitää hyvänä, että tutkimus on viimein käynnistynyt.

– Suurin motivaatio tutkimukseen on se, että eläinsuojelulakia ollaan uudistamassa. Lakiluonnoksessa edellytetään asianmukaista kivunlievitystä kipua aiheuttavissa toimenpiteissä. Kastraatio pihdein on todettu muilla eläinlajeilla ja yleisen eläinlääketieteellisen tiedon mukaan kivuliaaksi toimenpiteeksi.

Eläinten hyvinvointi lakiluonnoksessa (siirryt toiseen palveluun) sanotaan muun muassa että kivuliaissa toimenpiteissä, kuten nupoutus tai possun kastraatio, vaadittaisiin aina kivunlievitys. (siirryt toiseen palveluun)

– Poroeläinlääkärit ovat olleet jo pitkään aiheesta huolissaan. Olemme ajatelleet, että poroille tulisi antaa kipulääkettä kuohitsemisen yhteydessä. Tilanne on kuitenkin se, että meillä puuttuu porosta kaikki tutkimustieto aiheesta, kertoo Nurmi.

Urosporoja kastroidaan tai kuohitaan muun muassa siksi, että kuohittu urosporo on mahdollisesti jopa paras teurasporo. Kuohituista urosporoista tulee myös parhaita ajohärkiä. Kuohitut porot eivät voi lisääntyä.

Hanna Nurmi
Kunnaneläinlääkärin toimen kautta poroelinkeino on Hanna Nurmelle tuttu. Nurmi on myös poromiehen vaimo ja poroperheen äiti, joten kokemusta poroista on kertynyt. Hanna Nurmi

Poro on puolivillinä eläimenä täysin poikkeuksellinen, jos vertaa muihin tuotantoeläimiin.

– Ei ole ihan yksinkertaista sanoa, että tee niin tai näin. Tietyntyyppiset lääkitsemiset ja toimenpiteet voivat aiheuttaa porolle stressin kautta myöskin hankaluuksia.

– Syy siihen, että on lähdetty tutkimaan, on se että lainsäädäntö edellyttää lääkitystä, mutta toisaalta on tärkeää, että asiaa tutkitaan, ettei vaadita lainsäädännöllisesti jotain sellaista mikä ei ole poron kannalta hyvä asia, selittää Nurmi.

“Kastraation jälkeen urosporoja seurataan videokuvan ja GPS-pantoihin asennetuilla aktiivisuussensoreilla”

Talven aikana suoritetaan kliinisiä kenttäkokeita siitä, kuinka eri lääkitsemismuodot vaikuttavat poroihin. Tarkoituksena on laittaa noin 45 urakkaa (kaksivuotiasta urosporoa) aitaukseen ja erotella ne kahteen eri joukkoon.

Kenttäkokeella selvitetään, miten kipulääkitys tai puudutus vaikuttaa poron käyttäytymiseen kastraatiotoimenpiteen aikana.

Lääkityksen jälkeen porojen käyttäytymistä verrataan sellaisiin poroihin, jotka on kuohittu ilman lääkitystä. Seurannan avulla havainnoidaan minkälaista kipua porot mahdollisesti tuntevat kastraation aikana tai sen jälkeen. Havainnoinnissa kiinnitetään huomiota porojen käyttäytymiseen ja liikehdintään.

Hirvasporo seuraa poroaitaan ajettujen vaatimien ja vasojen liikkeitä.
Ensi talvena 45 urakkaa (kaksivuotias urosporo) osallistuu kliinisiin kenttäkokeisiin. Puolet lääkitään ennen kastraatiota, puolet kuohitaan perinteisin menetelmin.Risto Degerman / Yle

– Kastraation jälkeen urosporoja seurataan videokuvien ja GPS-pantoihin asennetuilla aktiivisuussensorien avulla. Seuranta kestää noin pari viikkoa, kertoo Nurmi.

– Mehän emme tiedä sitäkään, kumpi on itse asiassa porolle pahempi, nopea mutta ehkä hieman kivulias toimenpide, joka on vain naps, vai se, että poroa pidetään kiinni pitkään.

– Poro on puoli villinä eläimenä aika herkkä kiinnipidon aiheuttamalle stressille. Se ei ole aina niin itsestään selvää, että puudutuksen vaikutuksen odottaminen tekee porolle välttämättä hyvää. Tällaisiin asioihin meillä on tarkoitus päästä kiinni, selventää Nurmi.

Ei ole tutkimustietoa siitä, miten eri kipulääkkeet käyttäytyvät poron elimistössä ja miten aineenvaihdunta poistaa niitä

Kunnaneläinlääkärin toimen kautta poroelinkeino on Nurmelle tuttu. Nurmi on myös poromiehen vaimo ja poroperheen äiti, joten kokemusta poroista on kertynyt.

Nurmi uskoo, että tutkimus tuo paljon tietoa siitä, miten lääkeaineet vaikuttavat poron elimistössä.

– Meillähän on myös sellainen tilanne poron lääkitysten suhteen, että suurin osa poroille käytettävistä lääkityksistä on sellaisia, että me joudutaan annokset heittämään muiden märehtijälajien mukaan.

– Ei ole mitään tutkimustietoa siitä, miten eri kipulääkkeet käyttäytyvät poron elimistössä ja miten aineenvaihdunta poistaa niitä, kertoo Nurmi.

Suomessa poronhoitajat saavat itse kuohita – Norjassa sen tekee eläinlääkäri

Helsingin yliopiston eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskuksen mukaan Suomessa kastroidaan vuosittain noin 2 500 poroa, joista lähes kaikki ilman kivunlievitystä.

Kastrointi parantaa härkäporojen kuntoa seuraavan syksyn teurastuksessa. Hirvaat kastroidaan härkäporoiksi noin viiden vuoden iässä, kun niitä ei enää tarvita siitosporoina.

Lisäksi kastroidaan jonkin verran nuorempia hirvaita puhtaasti lihantuotantotarkoituksessa.

Urosporo Julius juoksee kohti maaliaitausta.
Useimmat kilpaporot ja matkailupalveluissa käytettävät porot kuohitaan.Marko Pinola / Yle

Suomen nykyisen lainsäädännön mukaan poronhoitaja saa itse suorittaa kastraation ilman lääkitystä. Urosporot voidaan kastroida ilman eläinlääkärin apua tai läsnäoloa (Kohta 3.3.2 Lääketieteellisiä ja kirurgisia toimenpiteitä koskevat määräykset) (siirryt toiseen palveluun).

Norjassa taas kastraation saa suorittaa vain eläinlääkäri, ja toimenpiteen yhteydessä on käytettävä puudutetta.

Vaikka Suomen lainsäädäntö ei vaadikaan porojen lääkitystä kuohitsemisen yhteydessä, joissain paliskunnissa kuitenkin käytetään lääkeaineita.

– Käytännössä puudutusta käytetään hyvin vähän. Kipulääkitystä käytetään jonkin verran. Lääkeaineiden käyttö riippuu paljolti alueen eläinlääkäristä ja toisaalta poronhoitajien ajatuksista.

– Kun on kyse perinteisestä elinkeinosta, niin usein ajatellaan, että kun näin on tehty aina, niin ajatellaan, että näin tehdään myös tulevaisuudessa.

“Lähtökohtaisesti pitäisi päästä siihen tilanteeseen, että poronhoitaja voi itse lääkitä poronsa”

Jos lainsäädäntö muuttuu tulevaisuudessa niin, että kastraation yhteydessä on pakko käyttää lääkeaineita, niin se täytyy tehdä siten, että se on mahdollisimman helppoa poronhoitajille, muistuttaa Nurmi.

Lääkeaineiden saanti tulisi olla vaivatonta.

– Lähtökohtaisesti pitäisi päästä siihen tilanteeseen, että poronhoitaja voi itse antaa kipulääkettä porollensa, esimerkiksi suun kautta. Puuduttaminen on enemmänkin eläinlääkärin ammattitaitoa vaativa asia.

Nurmen mukaan ensimmäisenä tulee kuitenkin todistaa, onko lääkityksestä kuohitsemisen yhteydessä mitään hyötyä.

– Jos lääkityksestä on hyötyä, uskon että poronhoitajat ottavat sen vastaan positiivisesti. Poronhoitajille porojen hyvinvointi on hyvin tärkeä asia, sanoo Nurmi.

Poronhoitajat voivat tuoda esille omia ajatuksiaan nettikyselyn kautta

Tutkimuksen yhteydessä kartoitetaan samalla suomalaisten poronhoitajien ja eläinlääkärien käsityksiä poron kokemasta kivusta ja poron kivunhoidon merkityksestä.

Tutkimuksen liittyen on avattu nettikysely, johon poronhoitajat ja poroeläinlääkärit voivat vastata.

Paliskuntain yhdistys on lähettänyt kyselyn aiheesta noin 1 600:lle poromiehelle.

Tarkoitus on myös luoda vapaasti saataville porojen kastraatiokivunhoitoa käsittelevä opas.