Korkojen negatiivisuudesta on nähty hyvät puolet, mutta ei huonoja puolia, varoittaa Varman toimitusjohtaja Risto Murto

Varmassa arvioidaan, että yhtiön talletukset kannattaisi muuttaa käteiseksi, jos korko painuisi pakkaselle kaksi prosenttia

korko
Toimitusjohtaja Risto Murto työeläkeyhtiö Varman puolivuosikatsauksessa Helsingissä 16. elokuuta.
Toimitusjohtaja Risto Murto työeläkeyhtiö Varman puolivuosikatsauksessa Helsingissä 16. elokuuta. Negatiivinen korko kertoo, että talous ei voi hyvin. Se pohdituttaa päivittäin, sanoo Varman toimitusjohtaja Risto Murto.Markku Ulander / Lehtikuva

Suomen toiseksi suurimman työeläkeyhtiön Varman johdossa katsotaan taaksenpäin hyvillä mielin.

– Olemme kymmenessä vuodessa, sieltä finanssikriisin pohjilta, sijoitustustuottojen avulla melkein tuplanneet eläkevarat. Tällä hetkellä tilanne on hyvä. Mutta jos korot kertovat siitä, että talous ei kasva, palkat eivät nouse, tuottoja ei saada, sitten olemme siinä yhteisessä ongelmassa, luonnollisesti, sanoo Varman toimitusjohtaja Risto Murto.

Hän muistuttaa, että korkojen jatkuva lasku on näkynyt sijoittajien tuotoissa vielä positiivisesti. Sen lisäksi se on tukenut osake- ja muita markkinoita.

– Kansalaisten kannalta se on tarkoittanut, että asuntolainojen ja kulutuslainojen korkomenot ovat pienentyneet ja paljon. Jos sinulla on ollut asuntolainaa ja korko on sidottu lyhyisiin korkoihin, kulusi ovat laskeneet. Velalliset ovat hyötyneet. Se on myös tarkoittanut, jos sinulla on ollut kiinteistösijoitusasunto hyvällä paikkakunnalla, sen arvo on pysynyt ylhäällä.

Matalat korot ovat olleet myös valtioiden etu

– Valtiot ovat länsimaissa yleensä bruttovelkaisia. Tämä korkojen lasku on ollut itse asiassa voimakas tuki velkaisille valtioille. Korkomenojen osuus valtion menoista on tullut voimakkaasti alas, Murto toteaa.

Murto kommentoi myös kuluvalla viikolla käytyä keskustelua negatiivisista koroista. Koska pankit joutuvat maksamaan keskuspankille talletuksistaan, ovat monet pankit alkaneet vastavalla tavalla periä isojen yritysten ja yhteisöjen talletuksista negatiivista korkoa.

Hän katsoo, että kun pankit ovat säilyttäneet yksityishenkilöiden talletuskorkonsa nollassa, ei miinuskorkoisuus ole vielä suoraan koskenut kotitalouksia.

– Toistaiseksi kotitalouksien kannalta miinuskorkoisuus ei ole vielä konkretisoitunut. Pankit ovat säilyttäneet talletuskorkonsa nollassa. Isot yritykset ja institutionaaliset sijoittajat joutuvat maksamaan.

Käytännössä talletuksille ei ole vaihtoehtoja

Periaatteessa niin kuluttajat kuin yhteisötkin voisivat kiertää negatiivisten korkojen vaikutuksia nostamalla talletuksensa käteiseksi.

Muun muassa Varmassa on laskettu, että jos korko painuisi miinus kahteen prosenttiin, voisi rahan säilyttäminen käteisenä kaikkine vartiointi- ja turvajärjestelykuluineen olla kannattavaa. Sähköisen maksuliikenteen aikakautena tämä ei kuitenkaan ole todellinen vaihtoehto, edes kaikille yksityishenkilöille.

– Periaatteessa se olisi palaamista vanhaan. Oma arvioni on, että se kynnys, että lopettaisimme näiden nykyaikaisten välineiden käytön, on hirmuisen korkea. Voi olla että jossakin Keski-Euroopassa tai Etelä-Euroopasta löytyisi maita, joissa paljon herkemmin otettaisiin se vanha kunnon setelistö käyttöön. Mutta Suomessa negatiivisten korkojen täytyisi olla todella negatiivisia että näin tapahtuisi.

Entä lisäävätkö negatiiviset korot sitten erilaisten taloudellisten kuplien riskiä? Eli maksetaanko alhaisten korkojen takia esimerkiksi asunnoista ylihintaa?

"Kuplien vaara on ilmeinen"

– Tässä on ollut jo kymmenen vuotta sellainen ristiriita, että reaalitalouden kasvu on ollut selvästi vaisumpaa kuin sijoitusmarkkinoiden. Tällainen epätasapainon vaara on jo olemassa. Kuplien vaara on ilmeinen, mutta nyt nähdään, että tällainen kupla ei tartu joka paikkaan.

Hän katsoo, että kohteet joista varmasti saadaan tuottoa vuodesta toiseen, ovat arvokkaita. Sellaisia ovat esimerkiksi kasvukeskusten sijoitusasunnot.

Vaikka epävarmuus on noussut, Suomessa menee vielä kohtuullisesti.

– Mutta ennemmin tai myöhemmin, jos Keski-Eurooppa, Saksa jatkaa tällaista menoa että kasvu on miinusmerkkistä ja ennen kaikkea teollisuustuotanto on taantumassa, niin jotain vaikutuksia sieltä tulee.