Kahvinporot kiertoon ja likööriksi: "Jos jossakin on vielä makua, miksi heittää se roskiin?

Ravintolapäällikkö Tomi Hiltunen kummasteli, eikö roskiin päätyvistä kahvinporoista todella ole enää mihinkään.

kahvi
Aromilasissa kahvinporoista jalostettua kahvilikööriä.
Kertaalleen keitetystä suodatinkahvista voi jalostaa kahvilikööriä.Isto Janhunen

Maailman johtavassa kahvikulutusmaassa Suomessa syntyy todella runsaasti jätettä kahvinkeitosta. Paahdettua kahvia kuluu vuodessa 55 miljoonaa kiloa. Määrän keittämisestä syntyisi yhteen paikkaan valtava kahvinporovuori.

Kahvinporoja ei mielletä ruokahävikiksi, sillä kahvijauhe ei ole ennen keittämistäkään syömäkelpoista. Kahvisakka on kuitenkin orgaanista jätettä ja se täyttää tehokkaasti biojäteastioita.

Kahvipavuista vain pieni osa päätyy kahvipaketteihin ja juotavaksi. Hävikkiäkin kahvista syntyy, kun usein keitetään liikaa kahvia ja pannunloput kaadetaan viemäristä alas.

Kahvinkeittimen suodatinsuppilo ja käytetty suodatinpussi.
Kahvinporoja ei mielletä ruokahävikiksi, sillä kahvijauhe ei ole ennen keittämistäkään syömäkelpoista.Isto Janhunen / Yle

Jyväskyläläinen Tomi Hiltunen tunnustautuu uusioajattelijaksi.

– Yrittäjän näkökulmasta mietin, että jos jossakin on vielä makua, miksi heittää se roskiin. Yritämme keksiä keinoja, miten maku saadaan erotettua tavarasta.

Hiltusen johtamassa DeLorean -ravintolassa muun muassa hedelmät käytetään kahteen kertaan.

– Puristamme mehuiksi runsaasti sitrushedelmiä ja niistä saadaan vielä liuotettua tiivistettä drinkkien mausteeksi.

Hiltusen uusin kierrätysinnovaatio on säästää biojätteisiin normaalisti menevät kahvinporot ja valmistaa niistä kahvilikööriä ravintolan omaan käyttöön.

Liköörin valmistus ei ole mitään rakettitiedettä. Ensin kerätään kahvinporot talteen, lisätään joukkoon vettä ja sokeria, kiehautetaan epäpuhtaudet pois ja annetaan seoksen maustua pari päivää suojassa. Lopuksi kahvisakka suodatetaan pois ja puhtaaseen liemeen lisätään alkoholi.

Liköörin maku muistuttaa aamukahvia ruisleivän kera.

Tomi Hiltunen

Ensimmäisissä liköörierissä alkoholiksi valikoitui Isossakyrössä toimivan Kyrö Distelleryn ruistisle.

– Testasimme valmistusta useilla alkoholeilla, muun muassa rommilla. Ruistisle osoittautui vastoin ennakkokäsityksiä hyväksi, liköörin maku muistuttaa aamukahvia ruisleivän kera, nauraa Hiltunen.

Valtava määrä kahvijätettä biojätteisiin

Kahvijätettä syntyy suuria määriä jo päivässä, jos laskee mukaan kaikki kahvilat, ravintolat, liikenneasemat, sairaalat, kodit ja työpaikkojen kahviporukat. Esimerkiksi Jyväskylän ydinkeskustan Caffitella Kompassissa kertyy biojäteastiaan 40 litraa kahvinporoja päivässä. Kun ketjulla on 11 kahvilaa auki miltei vuoden jokaisena päivänä, kahvinporoja kertyy vuodessa noin 160 000 litraa.

– Olen kyllä miettinyt mihin kahvinporoja voisi käyttää, mutten ole keksinyt. Sen olen kuullut, että joissain maissa niistä tehdään lämmitystabletteja, kertoo kahvilatyöntekijä Iina Klem Caffitellasta.

Pienessäkin kahviossa syntyy kahvijätettä, jopa 40 litraa päivässä.
IIna Klem on miettinyt myös voisko kahvinporoille löytyä uutta käyttöä.Isto Janhunen

Tomi Hiltunen saa liköörinvalmistukseen uusioraaka-ainetta eli kahvinporoja paristakymmenestä jyväskyläläisravintolasta. Niitä olisi saatavilla myös suuresta Keski-Suomen keskussairaalasta.

– Kun lasketaan yhteen sairaalan 16 osastoa, kahvilat ja ravintolat ja työntekijöiden kimppapannut, niin monessa kymmenessä pisteessä kahvia täällä keitetään. Villi veikkaus on, että kahvinporoja tulee 300-400 litraa päivässä, arvioi ruokapalvelun esimies Minna Mäentalo Keskussairaalan kahvila-ravintola Caterinassa.

Toisen roska on toisen aarre.

Minna Mäentalo

Mäentalo pitää Tomi Hiltusen oivallusta mainiona, sillä Jyväskylän kaupungin kunnianhimoisena tavoitteena on olla vuoteen 2050 mennessä jätteetön, päästötön ja ylikulutukseton kaupunki.

– Jyväskylä on resurssiviisas kaupunki ja jos meidän biojätteet kelpaa uusiokäyttöön, niin sehän on juuri resurssiviisautta. Toisen roska on toisen aarre.

Ravintolat voi valmistaa kahviliköörin itse
Tomi Hiltunen etsii yhteistyöyritystä uusiokahviliköörin teolliseen valmistukseen.Isto Janhunen

Tomi Hiltusen seuraava tavoite on saada uusiolikööri teolliseen tuotantoon ja muidenkin ravintoloiden hyödynnettäväksi.

– Ravintolassa saadaan asiakkaalle kaataa lasiin melkein mitä vaan, mutta jos sama aine menee pulloon ja siihen tulee korkki päälle, niin sitten on ihan eri lainsäädäntö ja vaatimukset.

Koska Hiltusen ravintolalla ei ole alkoholin valmistuslupaa, nyt etsitään yhteistyökumppania, jolla on lupa ja osaamista isojen määrien valmistamisessa. Neuvottelut ovat parhaillaan meneillään.

Kahvilikööriä kulutetaan puoli miljoonaa litraa

Kahviliköörille on kulutustilastojen mukaan markkinoita. Viime vuonna Alkosta ostettiin kahvilikööriä liki puoli miljoonaa litraa. Likööriä käytetään ainesosana monissa suosituissa juomasekoituksissa.

Pohjoismaiden johtavasta alkoholijuomayhtiö Altiasta kerrotaan, että kahvipohjaisia juomia, esimerkiksi liköörejä valmistetaan moneen makuun ja käyttötarkoitukseen. Näistä syistä raaka-aineiden annostelu tuotteisiin vaihtelee. Osassa kahvin maku on vahva ja annostelu suuri, toisissa sitä on vain hippunen tuomaan makuun pieni säväys.

Altia käyttää useita kahvipohjaisia raaka-aineita eri muodoissa, kuten nesteenä tai jauheena. Ne eivät kuitenkaan ole varsinaisessa kahvijuoma-muodossa, vaan yleensä tiiviimmässä muodossa.

Juomasekoitus  Valkovenäläinen
Kahvilikööri on mukana monissa suosituissa juomasekoituksissa.Isto Janhunen

Kahvinporoista myös pellettejä

Tomi Hiltunen tietää, että kahvinporojen uusiokäyttöä on pohdittu ympäri maailmaa ja uusia innovaatioita on syntynyt.

– Esimerkiksi Vietnamissa iso pisnes on kahvipellettien puristaminen, jolloin niitä voidaan käyttää ihan polttoaineena. Kahvipelletti palaa 20 prosenttia pidempään ja 20 prosenttia kuumempana kuin puu. Ja Helsingissä on vastikään tullut esiin pieni porukka, joka käyttää kahvinpuruja lenkkareiden raaka-aineena.

Minna Mäentalo puolestaan törmäsi työssään Keski-Suomen keskussairaalassa kahvinporoista valmistettuihin kahvimukeihin.

– Etsitiin biohajovia kertakäyttöastioita ja löydettiin saksalaisten kahviporoista kehittämä kahvimuki. Teenjuojille se ei olisi sopinut, sillä mukissa oli itsessään mukana kahvin maku.