Uudenmaan soten erillisratkaisun sorvaaminen alkoi – Vapaavuori: "En edelleenkään näe järjellistä syytä, miksi maakuntamalliin pitäisi mennä."

Uudenmaan erillisratkaisun selvityshenkilöksi nousemassa Kari Nenonen.

sote-uudistus
Hoitaja suuntaa valoa sairaalassa.
Sote-uudistuksen pohjana on 18 maakuntaa, jotka tuottaisivat omat sosiaali- ja terveyspalvelunsa.Laura Hyyti / Yle

Maan hallitus istuutui tänään iltapäivällä yhteiseen pöytään Uudenmaan kuntien edustajien kanssa visaisen tehtävän kera.

Hallitus ja kunnat aloittavat yhdessä selvitystyön siitä, voidaanko Uudellemaalle tehdä muusta maasta poikkeavia ratkaisuja sote-uudistuksen yhteydessä.

Uudenmaan kunnat ovat vaatineet erillisratkaisua, koska Uudellamaalla on asukkaita huomattavasti enemmän kuin missään muussa Suomen maakunnassa.

Se, että pääkaupunkiseudun erillisratkaisusta saadaan sopu on elintärkeää. Jos sitä ei synny, ei synny taaskaan sote-ratkaisua.

Selvityshenkilöksi on nousemassa Kari Nenonen.

– Nyt selvitetään, kuinka nopeasti hän pääsee aloittamaan tehtävän. Alustavia keskusteluja on toki jo käyty. Katsotaan sitten erikseen hänen toimeksiantonsa, kertoo sosiaali- ja terveysministeriön uudeksi kansliapäälliköksi eilen nimitetty Kirsi Varhila.

Nenonen jäi eläkkeelle vuoden 2018 alkupuolella Vantaan kaupunginjohtajan pestistä. Uransa aikana hän ehti työskennellä myös Kuntaliiton varatoimitusjohtajana, Husin toimitusjohtajana sekä Oulun kaupunginjohtajana.

Selvitys tehtävä vuoden loppuun mennessä

Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin mahdolliset erillisratkaisut sote-uudistuksessa selvitetään tämän vuoden loppuun mennessä.

Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren (kok.) mukaan jopa koko sote-uudistus voi jumiutua, jos alueelle ei löydetä sopivaa erillisratkaisua.

– Ellei tälle seudulle löydy erillisratkaisua, joka aidosti tyydyttää tätä seutua, tulen yhä sinnikkäämmin vastustamaan koko uudistusta.

Vapaavuori ei ole peitellyt mielipidettään sote- ja maakuntauudistuksesta. Hän kutsuu itseään sote-uudistuksen suurimmaksi kriitikoksi.

– Helsingissä suhtaudutaan edelleen erittäin suurella vastenmielisyydellä koko maakuntauudistusta kohtaan. En edelleenkään näe järjellistä syytä, miksi tähän [maakuntamalliin] pitäisi mennä.

Vapaavuori: Uudellamaalla historiallinen yhteisymmärrys

Sote-uudistuksen pohjana on 18 maakuntaa, jotka tuottaisivat omat sosiaali- ja terveyspalvelunsa.

Vaikka Vapaavuori kritisoi uudistusta voimakkaasti, hän pitää hyvänä sitä, että erillisratkaisua selvitetään.

Julkisuudessa esiin on nostettu muun muassa vaihtoehto, jossa Uusimaa pilkottaisiin viideksi uudeksi maakunnaksi.

Helsinki, Espoo ja Vantaa olisivat omia maakuntiaan ja näiden lisäksi pienemmistä pääkaupunkiseudun kunnista muodostettaisiin vielä pari uutta maakuntaa.

Toisessa mallissa olisi vain yksi maakunta, mutta palvelujen tuotanto toteutettaisiin uudella kuntayhtymämallilla.

Esimerkiksi siten, että Helsinki ja jotkin sen kehyskunnista muodostaisivat yhden kuntayhtymän. Vantaa ja Espoo toimisivat samoin.

Vapaavuori korostaa, että Uudenmaan kaupungit ja kunnat ovat sitoutuneita erillisratkaisun selvittämiseen. Pormestari heittää palloa hallituksen suuntaan.

– Meillä on historiallinen yhteisymmärrys kaikkien Uudenmaan kuntien ja kaupunkien kesken, miten tässä pitäisi edetä. Nyt tarvitaan samanlaista historiallista sitoutumista myös hallituksen puolelta.

Peruspalveluministeri toiveikkaana

Peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) uskoo, että hallitus on jo vakuuttanut Uudenmaan kunnat sitoutumisestaan selvitystyöhön.

Hän pitää tärkeänä sitä, että kaikki alueen toimijat ovat yhdessä pohtimassa, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut alueella järjestetään.

– Tässä on kysymys aivan aidosta todellisesta yhteistyötarjouksesta ja vuorovaikutuksesta.

Kaikkein visaisimmat ongelmat liittyvät Kiurun mukaan perustuslaillisiin näkökulmiin. Työtä on myös erilaisten intressien yhteensovittamisessa.

Kiuru suhtautuu kuitenkin työhön toiveikkaasti, sillä hänen mielestään tahtoa löytää ratkaisu tilanteeseen löytyy kaikilta osapuolilta.

Peruspalveluministeri ei halua ottaa kantaa julkisuudessa esillä olleisiin ehdotuksiin Uudenmaan alueen suhteen. Kiuru kuitenkin korostaa demokratian tärkeyttä.

– Kaikissa vaihtoehdoissa on pidettävä huolta siitä, että samanlainen alueellinen demokratia toteutuu tälläkin alueella kuin kaikkialla muualla Suomessa.

Lue myös:

Analyysi: Ministeriöt kiistelevät ja taas on kiire – vääntö pääkaupunkiseudun erityiskohtelusta aloittaa soten uuden tuotantokauden tänään