Talouden notkahdus herätti Saksan pohtimaan, onko kulukurissa enää järkeä – "Saksa tarvitsee lisää julkisia investointeja"

Taloustieteilijät ja teollisuus vaativat Saksan hallitukselta sijoituksia. Lisäksi tarvitaan satsausta ilmastotoimiin.

Saksan talous
Teräsrullien varasto Salzgitter AG:n tehtaalla.
Talouden näkymien heikkeneminen haastaa perinteistä tiukkaa talouspolitiikkaa Saksassa. Teräsrullien varasto Salzgitter AG:n tehtaalla.David Hecker / EPA

BERLIINI Saksassa talouden notkahdus on aloittanut jälleen keskustelun siitä, pitäisikö Saksan höllätä tiukan talouskurin politiikkaansa. Saksan talous supistui huhti–kesäkuussa hiukan.

Moni taloustieteilijä, oppositiopoliitikko ja nyt myös Saksan teollisuuden keskusliitto BDI vaativat uudenlaista talouspolitiikkaa ja nykyistä löyhempää linjaa talouskurin suhteen.

– Edessä olevat kolme synkkää kuukautta uhkaavat muuttua vuosiksi – jos politiikassa ei tehdä voimakkaita vastatoimia, BDI:n johtaja Joachim Lang lausui (siirryt toiseen palveluun) viime keskiviikkona.

Lang julkaisi lausuntonsa samana päivänä, kun Saksan tilastotoimisto kertoi bruttokansantuotteen laskeneen huhti–kesäkuussa 0,1 prosenttia edelliseen neljännekseen verrattuna.

Saksa valuu kohti taantumaa – ainakin teknisesti

Hampurin maailmantalousinstituutin (HWWI) johtaja Henning Vöpel kertoo Ylen haastattelussa talouden todennäköisesti supistuvan myös seuraavalla neljänneksellä. Silloin Saksa olisi teknisesti taantumassa.

Samaan aikaan Saksassa on erittäin matala työttömyysaste ja palkat ovat nousussa, eli tilanne on Vöpelin mukaan vielä korjattavissa.

Vöpel patistaa Saksan hallitusta nyt höllentämään kulukuria. Liittokansleri Angela Merkelin kaudella talouspolitiikan pyhäksi lehmäksi on muodostunut niin kutsuttu schwarze Nullin eli mustan nollan politiikka.

Se tarkoittaa valtiontalouden tasapainoa eli käytännössä tilannetta, jossa Saksa ei ota lisävelkaa.

Saksassa velkajarru on kirjattu perustuslakiin. Lisävelka ei saa ylittää 0,35 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Vöpelin mukaan kulukuriajattelusta on kasvanut poliittinen itseisarvo, joka uhkaa peittää alleen sen, mitä Saksan talouspolitiikassa nykytilanteessa pitäisi tehdä. Samoin kuin moni muu taloustieteilijä, Vöpel sanoo Saksan tekevän liian vähän julkisia investointeja.

– Saksa tarvitsee lisää julkisia investointeja. Niitä tarvitaan paitsi talouden heikkenemisen, myös rakenteellisten ongelmien vuoksi, Vöpel sanoo puhelinhaastattelussa.

Ilmastopäästöjä leikattava selvästi

Vöpel sanoo Saksan tarvitsevan nyt kahdenlaista uudistumista. Ensinnäkin, uudenlaiseen digitaaliseen aikaan siirtyminen vaatii sijoituksia tieteeseen ja koulutukseen.

Toisekseen, Saksan taloutta pitää uudistaa nykyistä ilmastoystävällisemmäksi, mikä ei tapahdu ilman sijoituksia muun muassa liikennejärjestelyihin ja uusiutuvaan energiantuotantoon.

Saksan hallitus julkistaa 20. syyskuuta keinot siihen, miten Saksa aikoo saavuttaa ilmastotavoitteensa. Saksa haluaa leikata päästöjä selvästi vuoteen 2030 mennessä.

Silloin Saksan pitäisi tuottaa 55 prosenttia vähemmän kasvihuonepäästöjä kuin vuonna 1990. Vuonna 2050 Saksan pitäisi olla hiilineutraali.

Mielipidemittauksissa suurimmaksi oppositiovoimaksi nousseet vihreät ovat vaatineet lisäinvestointeja tulevaisuuteen. Vihreiden puheenjohtajan Robert Habeckin mukaan tämä on paljon oikeudenmukaisempaa (siirryt toiseen palveluun) tulevia sukupolvia kohtaan kuin kulukurin orjallinen noudattaminen.

Hengityssuojaimeen ja aurinkolaseihin pukeutun mielenosoittaja.
Fridays for Future Summer Congress -tapahtuman yhteydessä pidettyyn ilmastomielenosoitukseen osallistunut opiskelija Dortmundissa 2. elokuuta.Friedemann Vogel / EPA

Hallituksen mukaan puolestaan kulukuri on palvelus tuleville sukupolville. Saksan kristillisdemokraattinen CDU-valtapuolue ja hallituksen sosiaalidemokraattinen valtiovarainministeri Olaf Scholz ovat torjuneet lisävelan ottamisen. Hallitusohjelmaan on kirjattu, ettei Saksa ota lisävelkaa.

Jarruttaako taloustilanne ilmastonsuojelua?

Ympäristöjärjestö WWF:n Saksan-luonnonsuojelujohtaja Christoph Heinrich on huolissaan siitä, että heikentynyt taloustilanne saattaa jarruttaa kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa.

– Saksa tarvitsee nyt selvästi enemmän sijoituksia ilmastonsuojeluun. Mutta siihen ei tarvita välttämättä lisävelkaa vaan ilmastolle haitallisten valtiontukien ohjaamista uusiin kohteisiin, Heinrich sanoo haastattelussa Berliinissä.

Saksan ympäristöministeriö on itse arvioinut (siirryt toiseen palveluun) valtion jakavan vuosittain jopa 57 miljardia selvästi ympäristölle haitallisia tukia. Tukea saavat muun muassa lentoliikenne ja diesel. Heinrichin mukaan Saksan autoteollisuuden uudistaminen on yksi avaintekijöistä, jos Saksan talous haluaa pysyä kilpailukykyisenä.

Maailmankaupan epävarmuus ja dieselskandaali ovat heikentäneet Saksan autoteollisuutta. Saksan talous nojaa vahvasti vientiin ja talouden selkäranka on autoteollisuus.

– On erittäin tärkeää, että juuri se teollisuus, josta maan hyvinvointi on riippuvainen, ottaa ilmastonsuojelun hyvin vakavasti. Ilmastonsuojelu tarkoittaa kilpailukykyä ja kykyä pärjätä myös tulevaisuudessa, Heinrich sanoo.

Lisää aiheesta:

Saksan talous heikkenee – taantuma kolkuttaa, kun vienti vähenee

EU-komissio: Saksan talouskasvu hyytyy euroalueen hitaimmaksi Italian jälkeen