Hulevedet ovat iso riesa järville – Lahti vähentää haitallisia päästöjä harvinaisella keinolla

Suurimmilla kaupungeilla on hulevesisuunnitelmat, mutta asiantuntijan mukaan niiden toteutuksissa olisi parantamisen varaa.

hulevesi
Lahden kaupungin hulevesijärjestelmän suodatusaltaat.
Lahden kaupungin hulevesijärjestelmän suodatusaltaat. Vesi tulee keskustasta kuvassa ylimpänä näkyvään altaaseen siirtoviemäriä pitkin. Siitä se valuu kohti kuvan alareunassa näkyvää allasta, ja matkalla haitta-aineet suodattuvat siitä pois. Heikki Kiseleff / Yle

Lahden Hennalan kaupunginosaan kaivettiin vuonna 2018 kolme laakeaa kuoppaa. Niiden pohjalla ja reunoilla on karkeaa soraa ja kiviä. Kaivanteet on yhdistetty toisiinsa kapealla uomalla. Vielä syksyn 2019 aikana altaisiin tulee virtaamaan Lahden keskustasta pumpattua hulevettä.

Sateiden synnyttämiä hulevesiä pumpataan lähes kolmen kilometrin mittaiseen siirtoviemäriin. Viemärilinja oli jo ennestään olemassa, se on kaupungin vesiyhtiö Lahti Aquan vanha varapurkuyhteys.

Hennalassa vesi valuu kolmeen eri altaaseen, jossa siitä suodatetaan haitalliset ainekset pois. Kolmen altaan muodostaman ketjun alimman altaan kupeessa on putki, josta kasvien ja maaperän avulla suodatettu vesi valuu puhtaampana Porvoonjokeen.

– Keskustan ja Hennalan välissä on Salpausselän harju, jonka yli vesi pitää pumpata. Loppumatkan veden virtaamasta huolehtii painovoima. Pumppausjärjestelmä on tässä laajuudessaan harvinainen, sanoo Lahden kaupungin hulevesi-insinööri Juhani Järveläinen.

Hulevesiviemärin suuaukko.
Tästä putkesta keskustasta pumpattu hulevesi valuu Hennalan suodatusaltaisiin.Mika Moksu / Yle

Vähemmän ravinteita järveen

Asiantuntijat uskovat, että hulevesien vaikutus ympäristölle tulee tulevaisuudessa korostumaan, koska ilmastonmuutoksen uskotaan lisäävän kaupunkitulvia.

Hulevedet ovat isossa roolissa, kun Vesijärven tilaa parannetaan. Lahden kaupungin mukaan keskustaa lähinnä olevan Enonselän fosforikuormituksesta liki kolmasosa on peräisin keskustan hulevesistä.

Ravinteiden lisäksi niiden mukana järveen päätyy muutakin haitallista. Bakteereita, viruksia ja jopa suoranaisia ympäristömyrkkyjä, kuten raskasmetalleja ja PAH-yhdisteitä, jotka aiheuttavat esimerkiksi syöpää.

Kun iso osa hulevesistä saadaan muualle kuin järveen, uskoo kaupunki esimerkiksi fosforikuormituksen vähenevän jopa kymmenisen prosenttia. Määrä saattaa kuulostaa pieneltä, mutta on todellisuudessa tuntuva leikkaus.

– Pieneltä kuulostava vähennys on itse asiassa hyvin merkittävä. Jos järven ulkoista ravinnekuormitusta ei saada vähenemään, ei järven kunto pysy hyvänä, hulevesi-insinööri Järveläinen painottaa.

Hulevesijärjestelmän putkistoa.
Hulevesi valuu suodatusaltaasta toiseen. Suodatus tapahtuu altaiden kasvillisuuden ja maa-aineksen avulla.Mika Moksu / Yle

Hulevesien puhdistaminen yleistyy, mutta parannettavaakin riittää

Lahden uusi hulevesijärjestelmä on todettu merkittäväksi myös valtion taholta. Se sai edelliseltä hallitukselta niin kutsuttua kärkihankerahoitusta 300 000 euroa, ja toinen suuri osuus, 140 000 euroa tuli Uudenmaan maakuntaliitolta. Kaupungin rahaa hankkeeseen kului vajaat 80 000 euroa.

Lahti on Vesijärven kunnostuksen ansiosta kohonnut vesienhoidossa maan kärkikaartiin. Hiljalleen myös muualla maassa asiaan kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Suurimmilla kaupungeilla on omat hulevesiohjelmansa.

– Monessa kunnassa aletaan olla sillä tasolla, mitä maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää. Sikäli tilanne on hyvä, mutta olen havainnut, että useissa kohteissa on jonkinlaisia ongelmia hulevesijärjestelmien käytännön toteutuksessa. Se kertoo siitä, että seurannassa ja tutkimuksessa on kehitettävää, kertoo maisema-arkkitehti Jukka Jormola Suomen ympäristökeskuksesta.

Hulevesialtaan poistoputki.
Suodatuksen jälkeen hulevesi valuu puhdistusaltaista Porvoonjokeen.Mika Moksu / Yle

Sadevesien puhdistusjärjestelmä kaipaa sateita

Lahden kaupunki ei toiveistaan huolimatta ole saanut uutta hulevesijärjestelmää vielä käyttöön. Sen piti olla toiminnassa jo kesällä, mutta säidenhaltija on kitsastellut sateiden kanssa.

Kuivuuden vuoksi altaisiin ei ole kasvanut vaadittavaa määrää kasveja, jotka ovat järjestelmän toimivuudelle elinehto.

– Kasvit estävät virtaavan veden aiheuttamaan eroosiota. Ne myös auttavat suodattamaan vettä. Toivomme, että saisimme tämän käyttöön syksyn aikana, tuumii Lahden kaupungin hulevesi-insinööri Juhani Järveläinen.