Haavisto tarttuu kovin sanakääntein häirintään ulkoministeriössä - "Tällaisista asioista ilmoittaminen on palvelus ulkoministeriötä ja ilmapiiriä kohtaan"

Ulkoministeri ja pääministeri puhuivat suurlähettiläspäivillä. Pääministeri Antti Rinne (sd.) esitteli uuden hallituksensa ulkopolitiikan linjaa.

Suomen ulkopolitiikka
Ulkoministeri Pekka Haavisto puhuu Suomen ulkomaanedustustojen päällikköjen vuosittaisessa kokouksessa.
Ulkoministeri Pekka Haavisto puhuu Suomen ulkomaanedustustojen päällikköjen vuosittaisessa kokouksessa.Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) aikoo pysäyttää häirinnän, josta esimerkiksi Suomen ulkomaanedustustojen työntekijät ovat kertoneet.

– Minkäänlaiselle syrjinnälle, häirinnälle tai kiusaamiselle ei ole ulkoministeriössä tilaa niin kuin ei millään muullakaan työpaikalla, Haavisto sanoi suurlähettiläspäivillä.

Haavisto pamautti viestinsä julki ulkomaanedustustojen päälliköiden istuessa yleisönä. Ulkoministeri kertoi puhuneensa asiasta jo alkukesästä henkilökunnan tilaisuudessa, mutta halunneensa toistaa asian myös julkisesti.

Viime keväänä valmistui edellisen hallituksen tilaama selvitys, jonka mukaan joka kuudes kyselyyn vastanneista työntekijöistä oli kokenut häirintää. Häirinnästä ei kuitenkaan ole mielellään puhuttu julkisesti. Ongelmasta eteenpäin kertoneet työntekijät ovat saaneet pelätä, että esimiehet estävät uralla etenemisen.

Kolme vuotta sitten Tukholman-suurlähettiläs sai varoituksen ja kotiutettiin seksuaalisen häirinnän takia. Joidenkin työntekijöiden mukaan vanha kulttuuri istuu syvässä.

Haavisto aikoo muuttaa työkulttuurista puhumisen. Salailu ja hyssyttely on tuomittavaa, Haavisto sanoo.

– Tulen pitämään huolen siitä, että tällaisista asioista ilmoittaminen on palvelus ulkoministeriötä ja ilmapiiriä kohtaan.

Ulkoministeri korostaa, että vastuu on päälliköillä.

– Mikäli tietooni tulee mitä tahansa epäasiallista käytöstä, siihen tullaan puuttumaan välittömästi, Haavisto sanoo.

Nyt eletään "kuumaa rauhaa"

Haavisto kuvasi puheessaan maailmanpolitiikan jännityksen kiristymistä

– Kylmän sodan jälkeisestä maailmasta on siirrytty kuuman rauhan aikaan.

Uudesta asevarustelun kierteestä kärsivät Haaviston mukaan kaikki. Tästä esimerkkinä hän pitää Arkangelin onnettomuutta, jossa Venäjän viranomaisten mukaan testattiin uutta rakettimoottoria. Lännessä on arvioita testin liittyneen uuteen "superaseeseen". Turmassa kuoli viisi työntekijää.

Jännitettä lisää Kiinaan nousu Yhdysvaltain ja Venäjän rinnalle toteuttamaan omia intressejään maailmalla.

Yhtenä esimerkkinä vaikeista paikoista Haavisto mainitsee Hormuzinsalmen ongelmat, missä Iranin epäillään yrittävän estää muiden valtioiden alusten liikkumista. Haavisto tapaa tänään maanantaina Iranin ulkoministerin ja sanoo kertovansa tälle, että merenkulun vapautta pitää kunnioittaa.

– Tilanne Persianlahdella on sellainen, ettei sitä voi ratkaista sotilaallisin keinoin, ulkoministeri Haavisto sanoo.

Pääministeri Antti Rinne puhuu medialle Suomen ulkomaanedustustojen päällikköjen vuosittaisessa kokouksessa.
Pääministeri Antti Rinne Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Rinne: kova Brexit lähestyy

Pääministeri Antti Rinne (sd.) linjasi suurlähettiläille hallituksen ulkopolitiikkaa.

– Syksystä tulee raskas. Iso-Britannian linjausten valossa sopimukseton Brexit on yhä todennäköisempi etenemistapa, Rinne arvioi.

Britannia on kuitenkin myös eron jälkeen Suomelle tärkeä kumppani kansainvälisessä turvallisuudessa.

Rinne kertasi esimerkiksi Suomen linjaa EU:n puheenjohtajana: hän korosti oikeusvaltion tärkeyttä ja kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa.

Nämä kertovat Suomen ulkopolitiikan peruslähtökohdista.

– Lähestymme maailmaa vahvan arvopohjaisesti. Tämä tarkoittaa uudenlaista uskallusta puolustaa oikeusvaltiota, myös esimerkiksi tasa-arvoa, naisten ja tyttöjen asemaa. Oikeudenmukaisuuskäsityksemme tulee näkymään kehityspolitiikassa ja turvapaikkapolitiikassa, Rinne linjasi.

Rinne huomautti, että Euroopassakin tilanne on muuttumassa ja toivoi suurlähettiläiden havainnoivan tätä muutosta.

– Uudenlainen konservatismi nostaa päätään ja vaarantaa esimerkiksi naisasialiikkeen saavutuksia tasa-arvossa, joiden luulimme olleen pysyviä.

Nato-kysymys ei "ideologinen"

Rinteeltä kuultiin myös muistutus myös Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kulmakivistä. Tärkeimpänä hän korosti, että hallitus jatkaa Suomen aiempaa linjaa.

Rinteen mukaan Yhdysvaltojen merkitys Suomelle tai Euroopalle ei ole vähentynyt, mutta suhde on muuttunut.

– Yhdysvallat haastaa tällä hetkellä monenkeskistä järjestelmää, jota olemme kaikki rakentaneet – vain joitain vuosia sitten ilmastopolitiikassa, ihmisoikeuksien puolustamisessa, vapaakaupassa Yhdysvaltojen johdolla.

Tähän haastamiseen pitää Rinteen mielestä vastata kärsivällisesti, niin ettei omista lähtökohdista luovuta.

Venäjä-suhde taas on tärkeä ja niin hyvät kuin ne "nykyisessä ympäristössa voivat olla".

Turvallisuuspolitiikassa Rinne sanoo Suomen haluavan kehittää EU-puolustusyhteistyötä. Nato-kumppanuus tiivistyy ja Euroopassa ja Yhdysvalloissa Suomi rakentaa kahdenvälisiä kumppanuuksia.

– Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton EU:n jäsenmaa, jolla on uskottava kyky puolustaa aluettaan

Suomi myös itsenäisesti arvioi muutosten vaikutuksia omaan asemoitumiseensa.

– Sotilaallinen liittoutumattomuus ei ole ideologinen vaan pragmaattinen valinta, niin sen mahdollinen muuttaminenkin, Rinne sanoi.