Grönlannin ostaminen voisi tuoda Yhdysvalloille valtavasti hyötyä – saaren strateginen merkitys on vain kasvanut

Tanskalla ei ole aikomustakaan toteuttaa Donald Trumpin ilmaan heittämää ajatusta Grönlannin myymisestä Yhdysvalloille.

Grönlanti
Jäävuori kelluu Kulusukin kylän rannassa.
Jäävuori kelluu Kulusukin kylän rannassa.Jonathan Nackstand / AFP

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin esiin nostama ajatus Grönlannin ostamisesta Yhdysvalloille herättää laajaa kiinnostusta, vaikka Tanska on jo ehtinyt tyrmätä idean.

Trump kertoi sunnuntaina toimittajille miettivänsä asiaa, vaikkakaan se ei ole hänen asialistallaan ykkösenä.

Grönlannin ostaminen olisi Trumpille kiinteistösijoitus – ei kuitenkaan hallinnon ykkösprioriteetti

Yhdysvaltain kansallisen talousneuvoston johtaja Larry Kudlow kertoi myös sunnuntaina, että Valkoisessa talossa on pohdiskeltu Grönlannin ostamisen mahdollisuutta.

Kartta
Grönlannin karttaIlkka Kemppinen / Yle

Ajatus Grönlannin hankkimiseksi Yhdysvalloille ei suinkaan ole ennenkuulumaton. Yhdysvallat yritti jo vuonna 1867 hankkia itselleen sekä Grönlannin että Islannin. Tuolloin tavoitteena uutistoimisto Bloombergin (siirryt toiseen palveluun) mukaan oli ympäröidä Kanada Yhdysvalloille kuuluvilla alueilla, jotta Kanada liittyisi Yhdysvaltoihin.

Seuraavan kerran Grönlanti yritettiin ostaa toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1946. Yhdysvaltain presidentti Harry Truman tarjosi Grönlannista Tanskalle 100 miljoonaa dollaria. Tanska kieltäytyi.

Vielä vuonna 1996 Yhdysvaltain presidentiksi reformipuolueen ehdokkaana pyrkineen Pat Buchananin yksi kampanjateema (siirryt toiseen palveluun) oli Grönlannin, samoin kuin eräiden Kanadan osien liittäminen Yhdysvaltoihin.

Strateginen merkitys Venäjän vieressä

Sekä Trumanin että Buchananin mielessä oli vahvistaa Yhdysvaltain sotilaallista asemaa Grönlannin avulla Neuvostoliiton ja myöhemmin Venäjän uhkaa vastaan.

Tavoite on eräässä mielessä jo toteutunut Tanskan liityttyä sotilasliitto Natoon. Yhdysvallat sai tuolloin oikeuden perustaa Grönlantiin sotilastukikohtia.

Yhdysvaltain asevoimien yksi tärkeimmistä tutka-asemista, Thule, sijaitsee Grönlannin luoteisosassa. Sinne on sijoitettu erittäin voimakas tutka, joka voi antaa nopeasti ennakkovaroituksen, jos Venäjä alkaa ampua ballistisia ohjuksia. Tutka tarkkailee myös vakoilusatelliittien toimintaa. Lisäksi Thuleen on rakennettu lento- ja laivastotukikohta.

Thulen lentotukikohta Grönlannissa.
Thulen lentotukikohta Grönlannissa.PJF Military Collection / AOP

Grönlannin strateginen merkitys on kuitenkin kasvanut jatkuvasti samaan aikaan, kun Venäjä kasvattaa sotilaallista voimaansa Jäämeren rannalla.

Yhdysvalloissa pelätään, että Venäjä, mahdollisesti yhteistyössä Kiinan kanssa, ottaisi haltuunsa Siperian pohjoispuolitse kulkevan Koillisväylän, kun se vähitellen avautuu laivaliikenteelle.

Omistamalla Grönlannin Yhdysvalloilla voisi olla enemmän sananvaltaa alueella.

Monet Euroopan ja Amerikan väliset lennot kulkevat Grönlannin yli, joten niitä voitaisiin Grönlannista käsin valvoa nykyistä paremmin.

Tulevaisuuden rikkaudet

Presidentti Trump on luonnehtinut mahdollista Grönlanti-kauppaa kiinteistösijoitukseksi. Grönlanti onkin asiantuntijoiden mukaan houkutteleva, joskin vaikea sijoituskohde.

Maailman suurin saari on pääosin jäätikön peitossa, mutta jään alla odottavat suuret luonnonrikkaudet (siirryt toiseen palveluun). Ilmaston lämpenemisen myötä jäätikkö on sulamassa. Tämä kehityskulku on sinänsä ekologinen katastrofi, mutta talouselämälle lämpeneminen tuo suuret bisnesmahdollisuudet, kun luonnonvaroja voidaan alkaa hyödyttää.

Kalastusalus jäävuorten keskellä.
Kalastusalus jäävuorten keskellä.Joana Kruse / AOP

Grönlannissa arvioidaan olevan mittavat öljy- ja kaasuvarat (siirryt toiseen palveluun). Esimerkiksi öljyvarannon suuruudeksi arvioidaan 17 miljardia barrelia. Lukua voi verrata öljyvaltio Qatarin varantoihin, jotka ovat noin 25 miljardia barrelia.

Grönlannin öljyvarojen hyödyntäminen ei ole käytännössä vielä alkanutkaan. Sen arvioidaan pääsevän käyntiin muutaman vuoden kuluessa.

Grönlannin kallioperästä on myös löydetty esimerkiksi rautaa, lyijyä, sinkkiä, timantteja, kultaa ja uraania.

Yhdysvalloissa kiinnostusta herättävät myös monissa nykyaikaisissa teollisuustuotteissa tarvittavat ns. harvinaiset maametallit. Kiina on tällä hetkellä niiden tärkein tuottaja. Kiina on vihjannut voivansa rajoittaa metallien vientiä, mikä olisi paha isku Yhdysvaltain yrityksille.

Grönlannista löytyy näitäkin kaivannaisia. Kvanefjeldiin, saaren eteläosaan puuhataan kaivosta, josta on määrä tulla yksi maailman suurimmista neudyymin, praseodyymin, dysprosiumin ja terbiumin tuottajista. Asiasta kertoi kaivosalan julkaisu Mining-Journal (siirryt toiseen palveluun) kesäkuussa.

Kaikenlainen luonnonvarojen hyödyntäminen on Grönlannissa hankalaa kylmyyden ja sääolojen oikullisuuden takia.

Mitä sanoo oikeus?

Presidentti Trump on sanonut, että Grönlannin omistaminen on Tanskalle kannattamatonta, koska Tanska joutuu maksamaan Grönlannille erilaisia avustuksia noin 500 miljoonan euron arvosta vuosittain.

Yhdysvaltain budjetissa tuo olisi pikkusumma, vaikka ei Tanskallakaan ole vaikeuksia selvitä siitä.

Monet asiantuntijat uskovat, että valtioiden laajeneminen ottamalla haltuun muiden maiden alueita, on jo taakse jäänyt politiikan muoto. Kaupankäynnin avulla voidaan usein saavuttaa samat hyödyt ilman erimielisyyksiä.

Yhdysvaltalaisen Duken yliopiston lakitieteen professorit Joseph Blocher ja Mitu Gulati pohtivat vuonna 2017 julkaisemassaan tutkielmassa (siirryt toiseen palveluun), voisivatko maat myydä alueita toisilleen. He tulivat siihen tulokseen, ettei kansainvälinen laki aseta esteitä, kunhan kauppa tehdään molemmin puolin vapaaehtoisesti.

Trumpin Grönlanti-kauppa näyttää kaatuvan myyjäosapuolen vastahankaisuuteen. Tanskan pääministeri Mette Frederiksen on todennut, että jo keskustelu asiasta on järjenvastaista.

– Grönlanti ei ole kaupan. Grönlanti ei ole tanskalainen. Grönlanti kuuluu grönlantilaisille. Toivon todella, ettei tätä [myymistä] ole tarkoitettu otettavaksi vakavasti, Frederiksen sanoi.

Myös Grönlannin pääministeri Kim Kielsen on todennut, ettei saari ole myynnissä.

Taloja Nanortalikin kylässä.
Taloja Nanortalikin kylässä.Fred Ortyl / AOP

Uutinen Grönlannin ostamisesta herättää ihmetystä Tanskassa – "Lopullinen todiste siitä, että Trump on seonnut", "Aprillipäivä"

Grönlannin pääkaupungissa Nuukissa toimiva kiinteistönvälittäjä Kenneth Mortensen lisää vielä, ettei saaren ostaminen välttämättä antaisi ostajalle oikeutta tehdä mitä vain.

– Täällä ei voi omistaa maata. Kaiken maan omistaa valtio. Grönlannissa voit saada oikeuden esimerkiksi talon rakentamiseen, mutta sinä et voi ostaa maata itsellesi, Mortensen selittää Grönlannin omistusoloja The Wall Street Journal (siirryt toiseen palveluun) -lehdessä.