"Keskiluokkaiset vanhemmat voivat kouluvalinnoilla tuottaa pelkäämäänsä kehitystä", sanoo tutkija – Se, mihin kouluun lapsesi laitat, voi aiheuttaa eriarvoisuutta

Helsinki maksaa vuodessa 2,5 miljoonaa positiivisen diskriminaation määrärahaa kouluille, joiden alueella on paljon työttömiä ja pienituloisia.

Koulutus ja kasvatus
Oppilaita Laakavuoren ala-asteella Mellunmäessä.
Kouluille kohdennetulla tuella tasataan alueellisia eroja, jotka heijastuvat oppimistuloksiin.Matti Myller / Yle

Laakavuoren ala-asteella Mellunmäessä on käynnissä matematiikan oppitunti. Opettaja Kaitsu Rantanen jakaa oppilaille värisauvoja, joilla harjoitellaan laskutehtäviä. Noin puolet 3 A -luokan oppilaista siirtyi hetki sitten englannin tunnille viereiseen luokkaan.

– Ilman pd-rahaa tällaiset pienemmät ryhmät tuskin olisivat mahdollisia, Rantanen sanoo.

Pd-rahalla Rantanen viittaa Helsingin kaupungin omaan positiivisen diskriminaation eli myönteisen erityiskohtelun määrärahaan. Laakavuoren ala-aste on yksi 46:sta suomenkielisestä koulusta, jotka saavat tukea tänä vuonna.

Rehtori Janne-Pekka Nurmi kertoo, että toisinaan pd-rahoituksesta ja sen jakautumisesta käydään keskustelua myös koulujen kesken. Laakavuoren resursseja saatetaan ihmetellä niissä kouluissa, jotka eivät saa tukea.

– En kiistä sitä, etteikö vaikka kantakaupungissa olisi omanlaisiaan haasteita. Mutta meille pd-rahoitus on elintärkeä lisätuki, jotta voimme järjestää opetusta tasavertaisesti kantakaupungin kouluihin verrattuna, Nurmi sanoo.

Pd-mallissa kullekin peruskoululle lasketaan kerroin, johon vaikuttavat alueen aikuisten koulutustaso, alueen tulotaso sekä S2-oppilaiden eli suomea toisena kielenä opiskelevien oppilaiden määrä koulussa. Suuren kertoimen saaneet koulut saavat eniten pd-rahaa, toki oppilasmäärään suhteutettuna.

Kohdennetulla tuella tasataan koulujen alueellisia eroja, jotka heijastuvat esimerkiksi oppimistuloksiin. Lapset voivat olla paikallisesti vuoden tai jopa kaksi jäljessä erilaisissa opetettavissa taidoissa, kuten lukemisessa.

Janne-Pekka Nurmen mielestä oppimistulokset kertovat ennen kaikkea siitä, millaisissa arkitodellisuuksissa naapurustoissa eletään.

– Lasten ja nuorten haasteiden ja vaikeuksien aiheuttaja ei useinkaan ole koulu, mutta ongelmat näyttäytyvät kouluissa, koska niissä käy lähes koko ikäluokka.

Keskiluokkaiset vanhemmat voivat kouluvalinnoilla tuottaa juuri sitä kehitystä, jota he pelkäävät.

Venla Bernelius

Eriytyminen tuottaa eriytymistä

Nykyisessä pd-mallissa huomioidaan myös koulun asema oppilaiden kouluvalinnoissa. Helsingissä kouluvalinnat vapautettiin 1990-luvun alussa, mikä tarkoitti sitä, että vapaiden oppilaspaikkojen puitteissa saattoi hakea muuallekin kuin omaan lähikouluun. Kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että kouluvalinnat vahvistavat lähes poikkeuksetta alueellista eriytymistä.

Kaupunkimaantieteen apulaisprofessori Venla Bernelius Helsingin yliopistosta on ollut mukana kehittämässä Helsingin nykyistä pd-mallia, joka otettiin käyttöön vuonna 2008. Bernelius arvioi, että niin kutsuttu koulushoppailu ei ole Suomessa vielä merkittävä ongelma, mutta voi toki sellaiseksi nousta.

– Kun puhutaan koulujen eriytymisestä, niin oikeastaan puhutaan yhteiskunnan eriytymisestä ja siitä, kuinka huono-osaisuus tiivistyy, Bernelius sanoo.

Mikään ei muutu ilman keskustelua ongelmakohdista. Samalla alueellinen eriytyminen on ongelma, joka alkaa helposti ruokkia itse itseään. Myös mielikuvilla on vaikutusta. Erityisen vahingollisena Bernelius näkee uhkakuvilla maalailevan puheen kaupunginosien slummiutumisesta tai vältettävistä ongelmakouluista.

Esimerkiksi Isossa-Britanniassa, jossa alueelliset erot ovat vahvoja, on tutkimusnäyttöä siitä, kuinka koulujen leimaantuminen vaikuttaa oppilaiden itsetuntoon ja sitä kautta oppimistuloksiin. Kierre on valmis ja kouluvalinnat ovat asetelmassa vain eriytymisen polttoainetta.

– Keskiluokkaiset vanhemmat voivat siis kouluvalinnoilla tuottaa juuri sitä kehitystä, jota he pelkäävät, Bernelius tiivistää.

Opettaja Kaitsu Rantanen ja 3 A -luokan matematiikan tunti.
Opettaja Kaitsu Rantasen mukaan pd-rahoituksella on suuri vaikutus koulun arkeen, sillä se mahdollistaa muun muassa pienemmät luokkakoot.Matti Myller / Yle

Termi “positiivinen diskriminaatio” voi vääristää mielikuvia

Berneliuksen mielestä termi positiivinen diskriminaatio on pulmallinen, sillä se ohjaa helposti ajatukseen syrjinnästä ja siitä, että toiselle suunnattu lisätuki on pois joltakin toiselta.

– Itse puhun mieluummin tarvepohjaisesta resurssoinnista. Sairaalan päivystyksessä priorisoidaan eri tavalla jalkansa katkaissut ja flunssapotilas. Tarpeet ovat erilaiset, joten myös resurssien tulee erota. Pd-rahoituksessa on tämä sama periaate.

Bernelius nostaa esimerkiksi myös Hollannin, jossa koulujen perusrahoitus lähtee liikkeelle toimintaympäristön arvioimisesta. Rahoitus on automaattisesti suurempi niillä kouluilla, joiden alueella on paljon työttömiä ja köyhyyttä. Tätä ei siis nähdä lisätukena, vaan koulun normaalina resurssitarpeena.

Bernelius toivoo, että julkinen keskustelu eriytymisestä keskittyisi laajempaan kansalliseen kehityskulkuun. Koulut eivät voi yksin kaventaa asuinalueiden sosiaalisia eroja.

– Koulu ei voi yksin korjata ongelmia, jotka ovat peräisin sen ulkopuolelta. Ei voi jäädä yksittäisten kaupunkien tai koulujen harteille pohtia, miten kaupunkien sosiaalinen muutos vaikuttaa koko maan koulutusjärjestelmään.

Ongelmana tutkimusdatan puute

Viime vuonna Helsingin kaupunki teetti rehtoreille kyselyn pd-rahoituksen vaikuttavuudesta. Yli puolet rehtoreista arvioi pd-rahan parantavan oppimistuloksia. Samalla kuitenkin todettiin, että vaikutusta oppimistuloksiin on vaikea täysin arvioida, koska mittareita ei ole.

Helsingin mallin tuloksellisuutta tutkittiin vuonna 2017 Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen eli VATT:n toimesta. Tutkimuksessa havaittiin (siirryt toiseen palveluun), että positiivisen diskriminaation määräraha lisää ennen kaikkea maahanmuuttajataustaisten oppilaiden sekä poikien todennäköisyyttä hakeutua toisen asteen koulutukseen.

Tutkimuksen valossa voi siis sanoa, että Helsingin pd-mallissa on saatu suhteellisen pienellä panoksella aikaan suuria vaikutuksia. VATT:n tutkimuksessa ei kuitenkaan pystytä näkemään, miten pd-rahat kohdennettiin koulujen sisällä. Eli tutkimusdataa ei ole siitä, miten pd-rahat kuuluisi käyttää.

Venla Bernelius myöntää, että lisää tutkimusta tarvitaan, sillä syy-seuraussuhteiden todentaminen on keskeistä mallin jatkuvuuden ja myös kehityksen osalta. Samalla kyseessä on ilmiö, jonka määrällinen tutkiminen on hankalaa.

– Meillä ei ehkä koskaan ole täyttä ymmärrystä siitä, mitä yksi käytetty euro täsmällisesti ottaen saa aikaan. Siksi on tärkeää kuunnella opettajia, jotka osaavat tulkita sitä, mitä kouluyhteisö tarvitsee.

Muutos vaatii rakenteiden ravistelua

Laakavuoren ala-asteen rehtori Janne-Pekka Nurmi tunnistaa kouluun liittyvien hankkeiden tutkimusdatan tarpeen ja ennen kaikkea kipuilun sen puutteen kanssa. Pd-rahoituksen malli on vakiintunut, mutta monet muut tasa-arvoon liittyvät hankerahoitukset tuottavat harmaita hiuksia.

– Hyviä juttuja laitetaan pystyyn hankkeiden aikana, mutta sitten kun hankekausi päättyy, niin ongelmaksi nousee se, miten niiden tärkeys todistetaan. Ja miten koulu ylläpitää uusia toimivia käytäntöjä, kun rahoitus loppuu?

Nurmi painottaa, että hankkeissa tulisi resursoida varhaisemmassa vaiheessa tutkimukseen ja datan keräämiseen, jotta kouluissa voitaisiin suunnitella toimintaa pidemmälle.

Muuttuva oppimisympäristö vaatii myös rohkeutta kokeilla asioita. Pd-rahoituksen ansiosta Laakavuoren ala-asteella on tänä vuonna nostettu kaikkien oppilaiden tuntimäärää yhdellä. Ylimääräinen tunti käytetään jokaisella luokkatasolla tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistamiseen.

– Idea on siinä, että tuetaan lapsen itsetunnon kehitystä, käsitystä omasta itsestä, sosiaalisia taitoja ja toimintaa ryhmässä. Kun näitä saadaan vahvistettua, niin silloin myös oppiminen mahdollistuu.

Voit keskustella aiheesta tänään 20.8. kello 16.00 saakka.

Lue myös:

Tutkija yllättyi: Oppilaat hyötyvät rahan erityisjaosta – Pienellä panoksella suuria vaikutuksia

Kouluvalmentajat yleistyvät kouluissa: "Tarvitsemme kouluihin eri rooleissa olevia henkilöitä" – OAJ vieroksuu uusien ammattinimikkeiden keksimistä