Sanna Marin unelmoi neljän päivän työviikosta: "Tänään ehkä utopiaa, tulevaisuudessa voi olla totta" – Talousviisaat tyrmänneet idean aiemmin

Ranskassa työviikko on rajattu 35 tuntiin, Suomessa lyhennetystä työajasta on tehty kokeiluja. Kannattaisiko se jälleen?

työaika
Sanna Marin ja Antti Rinne
Sanna Marin hallitusneuvotteluissa 6.5. Taustalla pääministeri Antti Rinne. Pekka Tynell / Yle

Liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin (sd.) heitti viikonloppuna SDP:n 120-vuotisjuhlassa pidetyssä paneelikeskustelussa ilmoille, että työviikko voisi tulevaisuudessa kestää neljä päivää ja päivittäinen työaika olla kuusi tuntia.

– Mielestäni ihmiset ansaitsevat enemmän aikaa perheidensä, harrastusten ja muunkin elämän parissa, sivistyksen parissa. Tämä voisi olla se seuraava askel meille työelämässä, Marin sanoi.

Ministeri taustoitti ajatuksiaan tänään Twitterissä.

Lauantaisessa paneelissa Marin esitti työajan lyhennyksen yhtenä konkreettisista asioista, joiden hän toivoo olevan todellisuutta mahdollisimman pian ja päätyvän SDP:n agendalle.

Puolue ei olisi ensimmäinen lyhyen työviikon tavoittelija.

Ajatus on kuultu ennenkin

Vasemmistoliitto on viime vuosina pitänyt työajan lyhennystä esillä useaan otteeseen. Vuonna 2016 puolue teki eduskuntaan toimenpidealoitteen (siirryt toiseen palveluun) kuusituntisen työpäivän kokeilusta.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson esitti viime talvena (siirryt toiseen palveluun), että tulevalla vaalikaudella pitäisi tehdä lyhyempien työviikkojen tai työpäivien kokeilu.

Antti Rinteen (sd.) hallituksessa on siis useampia työaikakokeilun kannattajia.

Jos hanke toteutuu, se ei olisi lajissaan ensimmäinen. Paavo Lipposen (sd.) ensimmäisellä pääministerikaudella 1990-luvulla (siirryt toiseen palveluun) työministeriö teetti lyhennetyn työajan kokeiluja kunnissa.

Vuonna 2012 Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen aikaan asia nousi uudelleen keskusteluun. Tuolloin eduskunnan työelämävaliokunta kannatti lyhennetyn työajan kokeilua, mutta SDP:n työministeri Lauri Ihalainen tyrmäsi ajatuksen.

Lyhyempi työviikko voisi olla monien työntekijöiden mieleen, ja osa neuvottelee itselleen lyhyemmän viikon jo muutenkin. Työmarkkinajärjestö STTK:n pari vuotta sitten teettämässä kyselytutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun) 61 prosenttia vastaajista haluaisi lyhentää työaikaa, jotta työtä voisi jakaa useammille tekijöille.

Niin asia ei kuitenkaan talousasiantuntijoiden mukaan toimi.

Ekonomistit: Työllisten määrä ei työtä jakamalla kasva

Ekonomistikoneen (siirryt toiseen palveluun) vastaukset väitteeseen ovat lähes yksimielisen kielteisiä. Työllisten määrä ei kasvaisi, vaikka työtä jaettaisiin työaikaa lyhentämällä.

Vuoden 2017 lopulla taloustieteilijöiden paneelille esitetty kysymys poiki paljon vastauksia, joiden ydinviesti on, ettei työn määrä yhteiskunnassa ole vakio. Siksi työllisyyttä ei voi ratkaista jakamalla "työklimppiä" kaikkien työikäisten kesken.

93 prosenttia mielipiteensä ja sen vahvuuden kertoneista 40 vastaajasta oli joko eri mieltä tai vahvasti eri mieltä siitä, että työajan lyhentäminen lisäisi työllisten määrää.

– Keskeinen tapa työllisten määrän lisäämiseksi on kysynnän ja tarjonnan parempi kohdentuminen, ja on vaikea nähdä, miten yleinen työajan lyhentäminen tässä voisi auttaa, kirjoittaa professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta.

– Työn jakaminen työaikoja lyhentämällä johtaisi todennäköisesti veroasteen nostamiseen, mikä pikemminkin vähentäisi työllisyyttä, perustelee Etlan tutkimusjohtaja Niku Määttänen.

Moni vastanneista viittaa Ranskan malliin. Työviikko rajattiin maassa 35-tuntiseksi vuonna 2000. Sittemmin ylityöt on sallittu yksityisellä sektorilla.

Ranskalaisten kuukausipalkat pysyivät lyhyemmästä työajasta huolimatta ennallaan, ja muutos on kompensoitu vähentämällä työnantajien sosiaaliturvamaksuja (siirryt toiseen palveluun). Valtiolle lysti kustantaa vuosittain 12 miljardia euroa.

Lue myös:

80 euron vapaapäivä – paljonko palkkasi laskisi, jos tekisit nelipäiväistä työviikkoa?