Joona-Hermanni Mäkisen kolumni: Pitkä lento on ilmastosynti

Lentoala kasvaa nopeasti, mutta pelkää imagonsa puolesta, kirjoittaa Joona-Hermanni Mäkinen.

ilmastonmuutos
Joona-Hermanni Mäkinen
Laura Railamaa

Kolmekymmentä vuotta sitten aikakauslehti Time poikkesi perinteestään nimetä vuoden henkilö ja valitsi ympäristökatastrofien uhkaaman Maan vuoden planeetaksi. Toimitus kokosi huomattavan joukon asiantuntijoita (siirryt toiseen palveluun) luomaan katsauksen planeettamme alati heikkenevään tilaan. Ihmiskuntaa varoitettiin erityisesti hiilidioksidipäästöjen ja saasteiden tuhoisista vaikutuksista.

Julkaisun jälkeen maailmassa on poltettu fossiilisia polttoaineita enemmän kuin sitä edeltäneen koko ihmiskunnan historian aikana (siirryt toiseen palveluun) yhteensä.

Enemmistö suomalaisista on huolissaan ilmastonmuutoksesta (siirryt toiseen palveluun) ja valmis laskemaan päästöjä. Nyt on ryhdyttävä tekoihin.

Lentomatkustaminen on valaiseva esimerkki. Se on yli kolminkertaistunut (siirryt toiseen palveluun) Suomessa kolmessa vuosikymmenessä. Finnair takoo matkustaja- (siirryt toiseen palveluun) ja päästöennätyksiä, ja alati laajenevalla (siirryt toiseen palveluun) Helsinki-Vantaan lentokentällä on vaikeuksia vastata kysyntään. Suomessa lentojen kokonaisvaikutus ilmastoon on jo suurempi kuin autoilla.

Nelihenkisen perheen meno-paluu Thaimaahan aiheuttaa reilusti enemmän päästöjä kuin perheen autoilu koko vuodelta. Myös lyhyet lennot aiheuttavat paljon päästöjä, koska koneen nousu kuluttaa lennon vaiheista selvästi eniten energiaa (siirryt toiseen palveluun).

Lentoliikenteen suosio ei ole sattumaa, sillä yhteiskunta on tukenut sitä massiivisesti vuosikymmenten ajan. Infrastruktuuri on julkisen sektorin hallinnoimaa, monet lentoyhtiöt – kuten Finnair – ovat valtio-omisteisia, ja investointeihin käytetään runsaasti verovaroja. Lentoyhtiöt eivät maksa polttoaineveroa (siirryt toiseen palveluun), kotimaan lennoissa on alennettu arvonlisävero (siirryt toiseen palveluun) eikä ulkomaan lennoista peritä sitä vielä lainkaan (siirryt toiseen palveluun).

Lentämisen päästöt eivät myöskään kuulu Kioton eivätkä Pariisin ilmastosopimusten piiriin. Euroopan päästökauppakin rajattiin vain alueen sisäisiin lentoihin, ja ilmaisia päästölupia on jaettu kuin karkkia penkkareissa (siirryt toiseen palveluun).

Korkeakoulutetut pääkaupunkiseudun asukkaat tekevät muita enemmän ulkomaanmatkoja.

Vastuu lentojen päästöistä ei jakaudu tasan. Maailman väestöstä vain alle viidennes on edes noussut lentokoneeseen (siirryt toiseen palveluun). Suomalaisista noin puolet ei lentänyt viime vuonna lainkaan.

Lentämisen tukemisesta hyötyvät eniten rikkaat, koska he lentävät eniten. Korkeatuloisten lentopäästöt ovat Suomessa moninkertaiset verrattuna pienituloisiin. (siirryt toiseen palveluun) Korkeakoulutetut pääkaupunkiseudun asukkaat tekevät muita enemmän ulkomaanmatkoja (siirryt toiseen palveluun).

Maailman superrikkaat elävät omassa todellisuudessaan, jossa päästöt ovat aivan omaa luokkaansa. Miljardöörit ja kuuluisuudet saapuivat Googlen vastikään järjestämään ilmastotapahtumaan (siirryt toiseen palveluun) yli sadalla yksityislentokoneella.

Lentäminen on myös yksi kaikkein nopeimmin kasvavia päästölähteitä maailmassa, ja sen ennustetaan nousevan suurimmaksi, jos nykytrendi jatkuu.

Lentoyhtiöt on pitkälti jätetty valvomaan itseään ja seuraukset ovat sen mukaiset. Lentoalalla sovittu päästöjen hyvitysjärjestelmä CORSIA on vasta vähitellen käynnistymässä, eikä se tutkijoiden mukaan (siirryt toiseen palveluun) ole läheskään riittävä päästötavoitteiden saavuttamiseksi.

Lentoala kertoo (siirryt toiseen palveluun) aiheuttavansa suoria hiilidioksidipäästöjä globaalisti vain 2 prosenttia. Asiantuntijoiden mukaan todelliset kokonaispäästöt ovat vähintään kaksinkertaiset, koska kerosiinin polttaminen yläilmakehässä aiheuttaa hiilidioksidin ohella monia muita ilmastoa lämmittäviä palamistuotteita, kuten vesihöyryä ja typen oksideja.

Lentäminen on myös yksi kaikkein nopeimmin kasvavia päästölähteitä (siirryt toiseen palveluun) maailmassa, ja sen ennustetaan nousevan suurimmaksi (siirryt toiseen palveluun), jos nykytrendi jatkuu.

Samalla lentoala kuitenkin pelkää imagonsa puolesta (siirryt toiseen palveluun). Ruotsissa puhutaan jo “lentämishäpeästä”. Alan kattojärjestö IATA:n johtaja kannusti hiljattain alan toimitusjohtajia (siirryt toiseen palveluun) toimimaan pikaisesti, ettei vastustus kasva ja leviä entisestään.

Ilmastonmuutoksen koruttomien tosiasioiden tulisikin kolkuttaa omaatuntoa. Lentämisen vähentäminen on ainoa realistinen ratkaisu.

Teknologiset läpimurrot päästöjen vähentämiseksi ovat kaukana. Alalla energiatehokkuus paranee ilmaston kannalta auttamattoman hitaasti (siirryt toiseen palveluun), ja sähkölentokoneet ovat (siirryt toiseen palveluun) vähintään vuosikymmenien päässä. Akut eivät yksinkertaisesti pärjää kerosiinille, lentokoneista tulee liian painavia.

Lentämisen hillitsemiseksi tarvitaan tuntuvia veronkorotuksia (siirryt toiseen palveluun). Kotimaan matkoja kannattaa korvata sähköjunilla ja työmatkoja etäyhteyksillä. Polttoaineille on asetettava vahva hiilivero ja puhtaampien biopolttoaineiden käyttöön on asetettava käyttövelvoitteet.

Näin kysynnän ja tarjonnan lait voidaan valjastaa hillitsemään lentoalan päästöjä, eikä syventämään ilmastokriisiä entisestään.

Päästöjä on vähennettävä rajusti kaikilla sektoreilla. Turpeen ja kivihiilen käyttö on ajettava alas sähköntuotannossa, ruokailutottumuksia on muutettava, ja tarpeetonta autoilua on vähennettävä. Listaan on lisättävä lomalentojen karsiminen. Suomessa lentomatkailun kasvu on häpeällistä, sillä juuri näiden päästöjen leikkaaminen olisi vaivattominta.

On aika antaa lentoyhtiöille aihetta pelkoon.

Joona-Hermanni Mäkinen

Kirjoittaja on Parecon Finlandin varapuheenjohtaja, tietokirjailija sekä luokan- ja historianopettaja. Hän on kirjoittanut mm. The New York Timesiin ja Jacobin Magazineen.

Aiheesta voi keskustella 26.8. klo 16.00 asti.