"Onhan se hienoa, kun on lupa painaa kaasu pohjassa" – eilisen kuolonkolarin nähnyt autoharrastaja kertoo, mikä kiihdyttämisessä vetää puoleensa

Lappeenrannassa tapahtunut onnettomuus herätti harrastajan pohtimaan huippunopeustapahtumien turvallisuutta.

moottoriurheilu
No Limitin katukiihdytys.
Suomessa järjestettävien huippunopeustapahtumien ja kiihdytysajojen pituudet ja mittaustavat eroavat toisistaan. Minna Aula / Yle

Autoharrastajan Petri Variksen puhetahti rauhoittuu ja ääni muuttuu alakuloiseksi. Keskustelun aiheena on Lappeenrannassa huippunopeustapahtumassa sunnuntaina sattunut onnettomuus, jossa kuoli ulkopaikkakuntalainen mies.

Varis oli tapahtumassa katsojana. Hän sattui paikalle juuri ennen onnettomuusajoa.

– Jarrutuspäästä kuului ruminaa. Katsoin, että auto pyöri siellä. Kyllähän siinä heti huoli tuli, että toivottavasti oli suojelusenkeli mukana kyydissä. Edelleen on surullinen fiilis, lappeenrantalainen Petri Varis sanoo.

Varis on kiertänyt huippunopeustapahtumissa muutaman vuoden ajan. Hän käy niissä seuraamassa ajoja sekä tapaamassa muita alan harrastajia. Hän ei ole aiemmin nähnyt tapahtumissa kuolemaan johtaneita onnettomuuksia.

– Tuollaisiin tapahtumiin kertyy normaalimassasta poikkeavia autoja. Siellä näkee autoja, joita ei Citymarketin parkkipaikalla näe.

Tapahtumissa on Variksen mukaan myös aika paljon niin sanottuja tavan tallaajia, jotka haluavat luvan kanssa ajaa kaasu pohjassa.

– Se on minun mielestäni paras paikka siihen hommaan, sanoo Varis.

Pari kertaa Varis on myös kokeillut itse, kuinka kovaan vauhtiin oma auto kiihtyy tietyllä matkalla.

– Onhan se hienoa, kun siinä on paljon tilaa, lupa painaa kaasu pohjassa ja käydä läpi vaihteet, jotka siinä ehtii käydä.

Turvallisuusjärjestelyt puhuttavat

Lappeenrannan huippunopeustapahtumassa autot ajavat lentokentän kiitoradalla.

Kyseessä on niin sanottu seisovan mailin ajo, jossa auto lähtee kiihdyttämään suoraan lähtöviivalta. Auton nopeus mitataan mailin eli 1609 metrin kohdalla.

Tapahtumaan saa kuka tahansa tulla kokeilemaan oman ajoneuvonsa kiihtyvyyttä.

Kuolemaan johtaneessa onnettomuudessa auto oli hidastamisvaiheessa. Auton nopeus oli noin 300 kilometriä tunnissa, kun se alkoi heittelehtiä ja ajautui sivuun. Auto kierähti useita kertoja katon kautta ympäri. Auto oli viritetty henkilöauto.

Onnettomuuden jälkeen Varis on pohtinut huippunopeustapahtumien turvallisuusjärjestelyjä muiden autoharrastajien kanssa. Hänellä itsellään ei ole valmista vastausta esimerkiksi siihen, pitäisikö esimerkiksi autojen turvallisuutta parantaa ja miten.

– Mihin sen rajan sitten vedät? Jos joiltain vaaditaan enemmän niin mikä se raja on ja miten se määritellään, Varis kysyy.

Lappeenrannassa järjestäjät tarkastavat ajoneuvot silmämääräisesti ennen ajoa.

– Katsotaan, että akku ei ole irti eikä ole irtonaisia tavaroita sisäpuolella autoa tai ulkoisesti irtoavia osia. Myös renkaiden kunto katsotaan, Lappeenrannan Ilmailuyhdistyksen puheenjohtaja Ilkka Toivanen kertoi sunnuntaina STT:lle.

Kiihdytysajot Kauhava. SM-osakilpailu 4.
Renkaisiin haetaan lisää pitoa sudittamalla ennen lähtöä. Arkistokuva Kauhavan kiihdytysajoista vuodelta 2018.Tarmo Niemi / Yle

Tapahtumien järjestäjät määrittelevät säännöt

Lentokentät ovat tyypillisiä huippunopeustapahtumien järjestämispaikkoja. Kullakin tapahtumalla on oma järjestäjä. Yhteistä kattojärjestöä ei ole. Tapahtuman järjestäjä määrittelee säännöt tapahtumalle.

– Se ei ole varsinaisesti urheilulaji Suomessa, kertoo Finnish Hot Rod Association FHRA:n toimitusjohtaja Leo Laurell.

FHRA on ajoneuvoharrastajien kattojärjestö. Se ei osallistu huippunopeustapahtumien järjestämiseen.

Sen sijaan FHRA järjestää kiihdytyskilpailuja. Niissä mitataan, minkä verran autolla menee aikaa 402 metrillä eli varttimaililla.

Laurellin mukaan FHRA:n järjestämissä kiihdystyskilpailuissa noudatetaan autourheilun kansainvälisen lajiliiton FIAn ja kansallisen lajiliiton AKK-Motorsportin kanssa tehtyjä tarkkoja sääntöjä.

– Se on näissä on toinen oleellinen ero matkan pituuden ja mittaustavan lisäksi.

Pienikin virhe voi vaikuttaa kovassa nopeudessa

Huippunopeustapahtumia ja kiihdystyskilpailuja yhdistäviä tekijöitä ovat nopeus sekä autojen rakentaminen ja virittäminen.

– Uskon, että jokainen lajeja harrastava on punninnut riskit. Jos he tulevat viivan päähän niin se on heidän mielestä sen arvoista. Ei voi kuitenkaan sanoa, että nämä lajit ovat vaarallisia, Laurell sanoo.

Suomessa on paljon moottoriurheilun harrastajia.

– Vakavia onnettomuuksia tai kuolemantapauksia sattuu siihen suhteutettuna vähän, Laurell huomauttaa.

Laurell ei halua spekuloida Lappeenrannassa sattuneen onnettomuuden mahdollisia syitä, sillä hän ei ole nähnyt tapahtunutta.

– Tuommoisissa nopeuksissa hyvinkin pienet virheet voivat aiheuttaa tällaisia. Toisaalta tekninen vikakin on voinut aiheuttaa sen.

Onnettomuustutkintakeskus (Otkes) kertoi tänään maanantaina, ettei se ota onnettomuutta tutkittavakseen. Laurell pettyi päätökseen.

– Oliko kyseessä ajovirhe vai ajoneuvossa tekninen vika? Vai oliko ajoneuvossa jätetty huomioimatta joku asia, joka noissa nopeuksissa olisi pitänyt huomioida? Se olisi varmaan selvinnyt onnettomuustutkinnassa, Laurell kommentoi.

Riskit tiedostettava

Lappeenrannassa kuskit ovat voineet käydä testaamassa autojensa ajonopeuksia parinkymmenen vuoden ajan. Lappeenrannan Ilmailuyhdistys pohtii, järjestääkö se huippunopeustapahtumaa enää.

– Kyllä minun mielestä näitä pitää edelleen järjestää. Mahdollisuutta tuollaiseen toimintaan ei ole muualla. Kuka tahansa voi laillisesti kokeilla kovaa vauhtia. Jokaisen sinne menevän pitää tiedostaa, mitä voi pahimmillaan tapahtua, sanoo tapahtumissa käyvä Petri Varis.