Pohjoismaiden johtajat keskustelevat ratkaisusta al-Holin leirin perheiden tilanteeseen

Pohjoismaiden pääministerit kokoontuvat Reykjavikissa tiistaina.

pääministerit
Pohjoismaiden liput liehuvat kaupungintalon edustalla.
Pohjoismaiden pääministerit tapaavat tiistaina Islannissa.Pertti Nisonen / Helsingin kaupunki

REYKJAVIK Pohjoismaiset pääministerit kokoontuvat tiistaina vuotuiseen kesäkokoukseen, tällä kertaa Islannin Reykjavikiin.

Asialistalla on monta ajankohtaista, isoa kysymystä. Niistä varmasti vaikein on pohjoismaisten perheiden tilanne al-Holin leirillä Syyriassa.

– Esillä on Ruotsin aloite hybridituomioistuimesta, kertoo pääministeri Antti Rinne Ylelle.

Hybridituomioistuin olisi tavallaan kansainvälinen tuomioistuin, joka toimisi Syyrian ja Irakin alueella. Sinne keskitettäisiin toimintaan osallistuneiden henkilöiden tutkinta ja kaikki tiedot tapauksista.

Ratkaisua on haettu Pohjoismaissa jo kuukausia. Maat ovat olleet samoilla linjoilla, mutta edistystä ei ole toistaiseksi tapahtunut.

– Kysymys on kuitenkin hyvin hankala ratkaista. Leirillä ei ole valtiollista statusta. Kenen kanssa asioista voidaan sopia, Rinne pohtii ja sanoo, että asia on kuitenkin käsittelyssä.

Suomi haluaa muut Pohjoismaat linjalleen

Pääministereiden asialistalla on laajasti turvallisuutta, kun tiistaina käsitellään Venäjää, Kiinaa, arktista aluetta ja Euroopan unionin tilannetta. Suomi pohjustaa päämiesten EU-keskustelun ja siihen on selkeä tavoite:

– Haluamme kuulla, että muut Pohjoismaat, jotka ovat EU:n jäseninä, ovat varmasti sen takana, että oikeusvaltioperiaate voidaan kytkeä EU:n tulevaan budjettiin. Ehdollisuutta tarvitaan. Demokratian, sananvapauden ja vapaan oikeuslaitoksen täytyy olla kriteereinä rahoitukselle, Rinne painottaa.

– Haluamme selventää myös näiden kysymysten tärkeyttä ja sitä, miten niitä edistämme muille, EU:n ulkopuolisille Pohjoismaille.

Suomi ottaa esille myös EU:n yhteisen maahanmuuttopolitiikan ja yhteisen ilmastotavoitteen aikaansaamisen. Ne tulee Suomen mielestä myös ehdollistaa monivuotiseen rahoituskehykseen muun muassa tukemalla kivihiilestä luopuvia maita.

Kolme sosialidemokraattista pääministeriä

Ruotsilla, Tanskalla ja Suomella sosialidemokraattinen pääministeri. Edellisen kerran vastaava tilanne on ollut vuonna 2001, silloin trion muodostivat Göran Persson, Paavo Lipponen ja Poul Nyrup Rasmussen. Nyt sosialidemokraattinen pääministeri on siis kaikissa kolmessa EU-maassa.

Islannin pääministerin Katrin Jakobsdóttirin puolue on vasemmistovihreä. Norjassa on oikeistoa edustava pääministeri Erna Solberg, mutta työväenpuolue on viimeisimmän yleisradioyhtiö NRK:n mittauksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) maan suosituin puolue.

Maat ovat lähentyneet ainakin hallitusohjelmien perusteella talouspolitiikassa. Esimerkiksi Tanskan uusi haliitus haluaa satsata hyvinvointivaltioon, kitkeä eriarvoistumista ja vahvistaa julkista taloutta.

Yhtä lailla oppositio peräänkuuluttaa hallituksen visioon konkretiaa ja kysyy, millä kaikki maksetaan.

Ilmastopolitiikassa kaikilla kolmella maalla on kunnianhimoiset tavoitteet. Tanska haluaa vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 70 prosentilla vuoteen 2030 mennessä ja tämä on todella kova tavoite maailman mittakaavassa.

Islannin tapaamisessa käsitellään paljon ilmastoa ja kestävää kehitystä. Vuoden alussa Pohjoismaiset ministerit allekirjoittivat Helsingissä julistuksen, jolla maat pyrkivät hiilineutraaliuteen muuta maailmaa nopeammin. Tähän tahtotilaan halutaan puhaltaa vielä lisää henkilä Reykjavikissa yhteisellä julistuksella.

Rinne Trumpin ostoaikeista

Pohjoismaat ovat viime päivinä päässeet myös kansainvälisiin uutisiin Valkoisen talon isännän toimesta. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on vahvistanut ehdottaneensa Grönlannin ostoa Tanskalta saaren hyvän turvallisuuspoliittisen sijainnin takia.

Pääministeri Rinne, mitä aiotte sanoa Tanskan pääministeri Mette Frederiksenille Trumpin ostoaikeista?

– Hyvä, ettet myynyt.