Presidentti Niinistö suurlähettiläspäivillä: "Moskovan tilanne on herättänyt vakavia ajatuksia"

Presidentti Niinistö vastasi puheensa jälkeen tiedotusvälineiden kysymyksiin ulkopolitiikasta ja maailman tilasta.

Suomen tasavallan presidentti
Presidentti Niinistö puhui suurlähettiläspäivillä
Presidentti Niinistö puhui suurlähettiläspäivillä

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on puhunut suurlähettiläspäivillä Helsingissä.

Niinistön puheeseen kohdistui erityistä mielenkiintoa, sillä Venäjän presidentti Vladimir Putin saapuu Suomeen huomenna keskiviikkona.

Niinistö aloitti puheensa kertomalla, että maailmanpolitiikan keskeiset kysymykset ovat esillä Helsingissä. Hän on juuri tavannut Iranin ulkoministerin, tapaa huomenna presidentti Putinin ja matkustaa muutaman viikon kuluttua Ukrainaan.

Niinistö siteerasi filosofi J.V. Snellmania, joka on todennut, että kansakunnat tavoittelevat vain omaa etuaan ja niin pitääkin.

Maailma on täynnä "viheliäisiä konflikteja", joita kukaan ei voi kukaan yksinään hoitaa. Valtiot vetävät eri suuntiin.

Niinistön mukaan Suomen politiikan tärkein tavoite on vakauden saavuttaminen. On kuitenkin varauduttava myös ei-toivottuun tulevaisuuteen.

Globaali tilanne on epävakaa, orastavia konflikteja on joka puolella. Suurvaltakilpailu on laajentunut.

Kiina ja Yhdysvallat ovat kiistatta taloudelliset suurvallat. Venäjä on kolmas suurvalta sotilaallisen voimansa takia.

Niinistön mukaan vuoropuhelu antaa mahdollisuuden ennakoida suurvallan tulevia tekoja.

– Emme voi muuttaa niiden mieltä, mutta voimme tuoda oman näkemyksemme esiin ja vuoropuhelun avulla varautua tuleviin tapahtumiin, Niinistö sanoi.

Niinistö totesi toivovansa, että EU olisi neljäs suurvalta, mutta vielä sen voima ei ole riittävä. Presidentti painotti kannattavansa EU:n yhteistä ulkopolitiikkaa.

Pohjoismainen yhteistyö kehittyy

Suurvaltaristiriidat näkyvät myös omalla lähialueellamme ja arktisella alueella, Niinistö arvioi. Tästä syystä on pyritty järjestämään arktisten maiden kokous. Toistaiseksi se ei ole onnistunut.

Sen sijaan yhteistyö etenkin Ruotsin kanssa on Niinistön mukaan kehittynyt viime aikoina selvästi. Hän on kutsunut koolle Suomen, Ruotsin ja Norjan pää-, puolustus- ja sisäministerit epäviralliseen turvallisuuspoliittiseen kokoukseen, joka järjestetään syyskuussa.

Afrikka ja kehityspolitiikka ovat vahvasti hallituksen agendalla. Tässä olisi pyrittävä yhteiseen EU-politiikkaan. Suomi voi EU:n puheenjohtajamaana vaikuttaa yhteisen politiikan muotoumiseen.

Ilmastonmuutoksen osalta perätään konkreettisia tekoja ja esimerkkiä. Niitä pohditaan esimerkiksi syyskuun lopulla YK:n ilmastohuippukokouksessa.

– Voimme vaatia muilta enemmän vasta kun olemme itse osoittaneet siihen pystyneemme. Pelkät tavoitteet eivät siis vielä riitä. On saatava näyttöä myös niiden saavuttamisesta, Niinistö sanoi.

Diplomatian aika ei ole ohi. Erityisesti taitavaa diplomatiaa tarvitaan. Sitä tehdään niin julkisesti kuin myös julkisuuden ulkopuolella. Julkisuus voi tuoda tuloksia, mutta usein enemmän saadaan aikaan toimimalla toisin, totesi presidentti Niinistö.

Niinistö tiedotusvälineiden tentissä

Presidentti Niinistö otti tilaisuuden lopuksi vastaan tiedotusvälineiden kysymyksiä.

Niinistön mukaan Suomen ja Venäjän välisissä suhteissa ei ole erityistä ongelmaa. Mitään erityistä ei ole tapahtumassa kahdenvälisissä suhteissa.

Ylen toimittaja Sampo Vaarakallio kysyi, aikooko Niinistö ottaa esiin Moskovan mielenilmaukset.

Presidentti sanoi uskovansa, että asia nousee esiin. Niinistö painottaa keskusteluyhteyden ylläpitämistä.

Moskovan tilanne on herättänyt vakavia ajatuksia, Niinistö sanoi. Myös Ranskan keltaliivien mielenosoitusten muuttuminen väkivaltaisiksi herättää vakavia ajatuksia.

Kolme suurvaltaa nostattavat painetta kolmion keskellä olevaa EU:ta kohtaan. Siksi olisi parempi, että kyseessä olisi neliö eli EU:lla vahvempi asema.

Niinistö kertoi epävirallisista keskusteluistaan Ruotsin pääministerin kanssa. Ne ovat olleet hyödyllisiä ja Norjan pääministeri Erna Solberg on ollut kiinnostunut niistä.

Niinistö pohti, jatkuuko Britannian turvallisuusyhteistyö EU:n kanssa, jos brexit tapahtuu. Lissabonin sopimukseen sisältyvä turvatakuupykälä, 42.7, ei ole Niinistön mukaan EU-yhteistyötä vaan perustuu maiden keskinäisiin sopimuksiin.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen on asiasta eri linjoilla. Hän muistuttaa, että Lissabonin sopimus on EU:n perussopimus ja siten liittyy jäsenmaiden yhteistyöhön. Tiilikaisen mukaan asia on tulkinnanvarainen, mutta katsoo puolustuspykälän, 42.7:n kytkeytyvän jäsenyyteen.

Niinistö uskoi, että Arkangelin räjähdys nousee esiin Putinin kanssa. Hänen mukaansa kiinnostavampaa vierailun aikana on kuitenkin esimerkiksi Ukrainan tilanne.

Korjaus klo 11.03. Turvallisuuspoliittiseen kokoukseen ei ole kutsuttu Tanskaa.