Uhkaako lasta matkalla silpominen tai pakkoavioliitto? Helsinki heräsi katoavien lasten ilmiöön ja jakaa pian kouluille ohjeet

Ohjeissa annetaan neuvoja sen varmistamiseksi, ettei tuleva matka uhkaa lapsen turvallisuutta.

Lapset ja nuoret
Oppilaita koulun käytävällä.
Ulkomaille lähtevien lasten ja nuorten joukossa on niin poikia kuin tyttöjäkin.Eveliina Matikainen / Yle

Helsinki aikoo lähipäivinä ohjeistaa koulut ja muut lasten kanssa tekemisissä olevat tilanteisiin, joissa ulkomaanmatka saattaa uhata maahanmuuttajataustaisen lapsen etua.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat (siirryt toiseen palveluun).

Ohjeissa neuvotaan, miten vaikkapa opettaja voi pyrkiä varmistamaan, ettei lasta odota matkalla esimerkiksi sukupuolielinten silpominen, pakkoavioliitto tai ettei lapsen koulunkäynti keskeydy liian pitkäksi aikaa.

Ohjeet ovat syntyneet työryhmässä, jossa on pyritty selvittämään ilmiön laajuutta ja sitä, millaisin toimenpitein asiaan voitaisiin puuttua.

– Asia tuli esille ensimmäisen kerran lähisuhdeväkivaltatyöryhmässä, jossa jäsen otti sen puheeksi. Aloin kartoittaa, onko asian eteen tehty mitään kaupunkitasolla, ja sen perusteella perustettiin työryhmä, Helsingin kaupungin turvallisuus- ja valmiusyksikön asiantuntija Mirjami Silvennoinen kertoo.

Työryhmässä on ollut mukana muun muassa Helsingin kaupunki, ulkoministeriö, Helsingin poliisilaitos, Opetushallitus, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, Aseman Lapset ry ja Fenix Helsinki ry.

Viime vuonna ainakin 10 lasta katosi

Työryhmän tekemän kyselyn mukaan ainakin 10 oppilasta katosi helsinkiläisistä peruskouluista vuonna 2017.

Kysely lähetettiin viime vuonna kaikkiin Helsingin noin sataan peruskouluun, ja vastaukset saatiin noin 20:sta koulusta.

Silvennoinen toteaa, ettei määrä välttämättä vastaa koko todellisuutta.

Nyt työryhmä on muotoillut ohjeet siitä, miten toimia, jos koulumaailmassa kohdataan ulkomaille lähdössä oleva maahanmuuttajataustainen lapsi.

– Hahmottelimme toimintakaavio, josta jokainen voi nopeasti nähdä, mitä voi tehdä, jos kohtaa lapsen, joka on lähdössä ulkomaan matkalla kenties vastoin omaa etuaan, Silvennoinen kertoo.

Silvennoinen sanoo, että ohjeistukset on tarkoitettu kaikille lasten kanssa toimiville, mutta myös lapsille ja nuorille itselleen sekä heidän läheisilleen.

– Jos lapsi itse on lähdössä, niin mitä voi tehdä, jos kokee, ettei se ole hänen etujensa mukaista.

Ulkomaille lähetetään niin tyttöjä kuin poikia

Yksi ongelma on ilmiön monimuotoisuus.

Silvennoisen mukaan on yleistä, että yläasteikäisiä nuoria lähetetään vanhempien entiseen kotimaahan oppimaan kulttuuria ja tapaamaan sukulaisia vuoden tai parin ajaksi. Matkan tarkoituksena voi olla kuitenkin myös esimerkiksi pakkoavioliitto.

– Jos tiedetään, että siellä on edessä ympärileikkaus tai pakkoavioliitto, niin siihen pitää puuttua. Se on sellainen asia, joka on Suomen lainsäädännön mukaan rikos, mutta ei se tietenkään kuulu kaupungin toimivaltaan, Silvennoinen toteaa.

Silvennoinen kertoo, että ulkomaille lähtevien lasten ja nuorten joukossa on niin poikia kuin tyttöjäkin.

Hän sanoo, että ohjeiden fokuksena ovat erityisesti nuoret, jotka lähtevät matkalle ilman vanhempiaan.

– Perhekunnat matkustavat kuitenkin perhelomillaan, ja siihen on vaikea lähteä ottamaan kantaa, mutta jos lähtee useammaksi vuodeksi ulkomaille ilman vanhempiaan, niin siinä voi olla taustalla jotain muutakin, Silvennoinen summaa.