Suomen perhoslajisto muuttuu ennätysvauhtia – joka kolmas perhonen vaarassa, syypäänä ilmastonmuutos ja muutokset ympäristössä

Suomen ympäristökeskuksen mukaan joka viidennen perhoslajin kannoissa on tapahtunut suuria muutoksia viimeisen kymmenen vuoden aikana.

perhoset
Clouded Apollo Parnassius mnemosyne butterfly Papilionide Lepidoptera insect feeding dandelion yellow flower wildlife nature Valais Switzerland Swiss
Ahvenanmaan ja Lounais-Suomen runsaskukkaisilla niityillä elävä pikkuapollo on luokiteltu vaarantuneeksi.Ray Wilson / AOP

Suomen perhoslajisto muuttuu ennätysvauhtia ilmaston lämpenemisen ja elinympäristöjen heikentymisen vuoksi, Suomen ympäristökeskus (Syke) tiedottaa (siirryt toiseen palveluun).

Keväällä 2019 valmistuneessa uhanalaisarvioinnissa selvisi, että Suomessa tavatuista 2 600 perhoslajista 2 362 lisääntyy vakiintuneesti, ja niistä 421 eli viidennes arvioitiin uhanalaisiksi.

Lisäksi lajien uhanalaisuutta seuraavalle Punaiselle listalle lisättiin 20 Suomesta hävinnyttä, 261 silmälläpidettävää ja 14 puutteellisesti tunnettua lajia.

Joka kolmas Suomessa vakiintuneesti esiintyvä perhoslaji on uhanalainen. Kaikista uhanalaisista eliöistä perhoset kattavat Suomessa peräti kuudesosan.

Testaa tietosi: Perhoskesä on nyt kauneimmillaan – tunnetko nämä 11 kotimaista perhosta?

Uhanalaisimpia perhosista ovat moniin pikkuperhosheimoihin kuuluvat lajit ja päiväperhoset.

Aaltoritariyökkönen.
Aaltoritariyökkönen.AOP

Suuria muutoksia etelässä ja pohjoisessa

Syken mukaan joka viidennen perhoslajin kannoissa on tapahtunut suuria muutoksia viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Yli puolessa tapauksista muutos oli huonompaan suuntaan.

Suomeen on samassa ajassa vakiintunut 49 uutta tulokaslajia. Syiksi perhoskantojen muutokselle on katsottu erityisesti ilmaston lämpeneminen ja lajien elinympäristöjen heikentyminen.

Suomen eteläosissa on pohjoista lajirikkaampi perhoslajisto, joka hyötyy ilmaston lämpenemisestä. Se selittää valtaosan myönteisistä muutoksista perhoslajien uhanalaisuusluokituksissa sekä uudet lajit.

Lämpenemisestä hyötyvät erityisesti jalopuulehdoissa, perinneympäristöissä ja muissa ihmisen muuttamissa elinympäristöissä elävät lajit.

Pohjoinen perhoslajisto sen sijaan kärsii ilmaston lämpenemisestä suuresti. Monien boreaalisen havumetsän ja soiden perhosten esiintymisalue on siirtynyt satoja kilometrejä pohjoisemmaksi. Erityisen uhattuna on tunturilajisto, joka ei voi enää siirtyä pohjoisemmaksi.

Noin sadan lajin arvioidaan kärsivän muutoksesta. Edelliseen, vuoden 2010 arviointiin verrattuna ilmaston lämpenemisestä kärsivien perhoslajien määrä on kasvanut yli kymmenkertaiseksi.

Suurin syy perhoslajien taantumiseen on edelleen elinympäristöjen heikkeneminen. Taantuvia lajeja on muun muassa erilaisissa ihmisten muuttamissa ympäristöissä, mutta myös rannoilla, soilla ja metsissä.

Mitä ajatuksia perhosten heikko tilanne herättää sinussa? Keskustele aiheesta kello 22.00 saakka.

Lue lisää:

Sakaalin jälkeen vuorossa voi olla biisoni – yllättävän nopea lajien muutos saa tutkijan lähes sanattomaksi satojen uusien lajien levitessä Suomeen

Loppi tunnetaan perunasta - tulevaisuudessa mahdollisesti myös harvinaisesta perhoslajista?

Häviävätkö lepakot luolista? Miten käy perhosten? Luontoväki huolissaan nelostien varren marketsuunnitelmasta