Kännykkäsovelluksella lupaavia tuloksia: vyötärönympärys pieneni ja ruokatottumukset paranivat

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisemiseen kehitetyllä kännykkäsovelluksella on saatu lupaavia tuloksia.

mobiilisovellus
mies selaa kännykkää
Pienet teot -terveyssovellus pohjautuu tavanmuodostusteoriaan, jossa uusi tapa kytketään samaan, päivittäin toistuvaan tilanteeseen. Esimerkiksi yksi punnerrus aamuisin kahvin tippumista odotellessa. THL

Kännykkäsovelluksen avulla on onnistuttu alustavien tutkimustulosten perusteella vaikuttamaan tyypin 2 diabetesriskissä olevien henkilöiden ruokailu- ja liikuntatottumuksiin.

Itä-Suomen yliopiston ja VTT:n yhdessä kehittämä terveyssovellus tähtää elintapojen muuttamiseen opastamalla käyttäjiä pieniin arjen tekoihin. Tavoite on vähentää diabeteksen puhkeamisen riskiä tai siirtää sen puhkeamista myöhempään elintapamuutoksilla.

Sovellusta on testattu Päijät-Hämeen, Pohjois-Savon ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiireissä diabeteksen riskiryhmään kuuluvilla henkilöillä. Kaikkiaan sovellusta on testannut noin 3 000 tutkittavaa.

Tutkimuksessa paras tulos eli vyötärön kaventuminen ja ruokavalion parantuminen saavutettiin, kun kännykkäsovelluksen käyttöä ja ryhmävalmennusta yhdistettiin.

– Noin kolmanneksella ihmisistä pelkkä kännykkäsovellus riittää oikein hyvin, mutta lopulle kahdellekolmasosalle sovellus voi olla apuna muiden keinojen lisäksi, sanoo Itä-Suomen yliopiston ravitsemustieteen professori ja Stop diabetes -tutkimushankkeen päätutkija Jussi Pihlajamäki.

Ensimmäisiä vaikuttavuustutkimuksia

Terveyssovelluksia on käytössä valtavasti. Kuka tahansa pystyy lataamaan kännykkäänsä sovelluksen ja noudattamaan elintapaohjeita. Myös julkisen terveydenhuollon puolella digitalisia palveluita on rakennettu systemaattisesti ja erilaisia sovelluksia on jo eri sairaanhoitopiireissä käytössä. Vastaavanlaista vaikuttavuustutkimusta niille ei kuitenkaan Pihlajamäen mukaan ole tehty.

– Kaikista tärkein asia on se, että tutkimus tehtiin täysin integroituna terveydenhuollon järjestelmiin. Riskin tunnistaminen kytkettiin suoraan riskinarvioon, joka sisälsi laboratoriotutkimuksia ja edelleen tarjottavaan digitaaliseen sovellukseen ja ryhmäohjauksiin. Näin voitiin mitata niitä vaikutuksia.

Kolme askelta parempaan kuntoon

Toimintaperiaate on yksinkertainen: avataan sovellus linkin kautta, ja poimitaan elintapakirjastosta pieniä arjen muutoksia, jotka sitten toteutetaan omassa arjessa jokaisena päivänä.

Sovelluksen toimintatapa pohjaa tavanmuodostusteoriaan. Sen mukaan terveellisen tavan muodostamiseen tarvitaan oikeastaan vain kolme asiaa: tarvitaan tuttu tilanne, jossa teemme jonkun uuden asian, asia tehdään toistuvasti samassa tilanteessa ja tilanne ja asia mielekkääksi palkinnolla.

Näin voidaan synnyttää pysyvä tapa, kunhan asiassa ollaan systemaattisia.

– Loimme sovelluksessa elintapakirjastoon pieniä tekoja, joista ihminen pystyy itse vapaasti valitsemaan itselle sopivan. Teko toteutetaan sitten joka päivä, avaa sovellusta kehittänyt erikoistutkija Marja Harjumaa VTT:ltä toimintaperiaatetta.

Odotusten vastaisesti miehet innokkaampia terveyssovelluksen käyttäjiä

Pienet teot -sovelluksen tavoitteena on automatisoida uusia tottumuksia ja saada aikaan pysyvä käyttäytymisen muutos. Sovelluksen avulla tutkittavat saivat valita itselleen sopivia terveellisiä tekoja ja merkitä niitä tehdyksi. Uusi tapa voi olla esimerkiksi terveellisten eväiden ottaminen mukaan töihin välipalaksi, ettei nälkä yllätä iltapäivällä ja johda väsymiseen ja epäterveellisiin valintoihin.

Alustavat tulokset kumosivat myös tutkijoiden ennakkokäsityksiä.

– Yllättäen miehet olivat aktiivisempia sovelluksen käyttäjiä kuin naiset, kertoo Marja Harjumaa.

mies tutkii kännykkäsovellusta
Miesten ja ikääntyneiden suuri osuus sovelluksen käyttäjinä yllätti tutkijat. THL

Yhtä yllättyneitä tutkimusryhmässä oltiin siitä, että sovelluksen käyttö oli aktiivisempaa hieman vanhemmissa ikäryhmissä. Miksi näin on, on vielä analysoimatta, sanoo Pihlajamäki.

Alueilla ja työpaikoilla erilaisia tapoja tehdä ennaltaehkäisevää työtä

Erikoistutkija Marja Harjumaan mukaan tutkimustuloksissa ei löytynyt alueellisia eroja niinkään yksilöiden välillä, vaan erot löytyivät sairaanhoitopiirien toimintatavoista.

– Joissakin paikoissa on totuttu tekemään ennaltaehkäisevää työtä ja silloin päästään toimimaan hedelmällisemmässä maaperässä. Samoin työyhteisöissä, joissa ennaltaehkäisevä terveydenhoito ei tullut ihan uutena asiana saatiin parempia tuloksia, kuvailee Harjumaa.

Mikään kännykkäsovellus ei sovi kaikille

Sovelluksella pystytään vaikuttamaan ryhmätasolla ruokavalioon, liikuntatottumuksiin ja mahdollisesti myös jonkun verran vyötärönympärykseen, sanoo Jussi Pihlajamäki.

– Yksi tärkeimmistä opeista sovelluksen käytön suhteen on, että selkeästi yli puolet käyttää sovellusta motivoidusti hyvinkin pitkään, mutta noin kolmasosa ei käytä juuri ollenkaan, hän kuvailee.

terveyssovellus diabeteksen ehkäisyys
Käyttäjä valitsee elintapakirjastosta itsellen sopivia tekoja, jotka tekee päivittäin. THL

Yksilölliset polut selvitettävä seuraavaksi

Seuraava askel onkin selvittää, ketkä aktiivikäyttäjistä hyötyvät sovelluksesta ja ketkä eivät. Tämän jälkeen päästään syvällisemmin selvittämään niitä yksilöllisiä polkuja, joilla tavoitetaan ehkä se puuttuva riskiryhmä.

– Lopullinen tulos tulee olemaan se, että osataan kohdentaa oikeille ihmisille se oikea sovellus, ennustaa Pihlajamäki.

HUS kokeilee kännykkäsovellusta osana hoitoa

Pienet teot on saamassa hankkeen päätyttyä jatkoa. Avoimeen käyttöön sovellus ei vielä tässä vaiheessa kuitenkaan tule. HUS aikoo kokeilla mallia osana leikkausjonossa olevien potilaiden hoitopolkua.