Voiko koulu pakottaa kasvissyöjän valmistamaan liharuokia? Kotitalousopettajat pelkäävät perustaitojen rapistuvan

Yläkoululainen Minttu Laine hämmentyi kotitalousopettajansa suhtautumisesta kasvisruokavalioon. Vanhempien yhteydenotto muutti äänen kellossa.

Koulutus ja kasvatus
Minttu Laine valmistaa kasvisruokaa isänsä Matias Laineen kanssa.
Matias Laineen mielestä kotitalousopettajien ei kannata kokea erilaisten ruokavalioiden huomioimista taakkana, vaan mahdollisuutena.Antti Eintola / Yle

Kotitalousopettaja käy kyselykierrosta tamperelaisen Juhannuskylän koulun luokassa. Opettaja selvittää, millaisia erityisruokavalioita nuorilla on.

Tulee Minttu Laineen vuoro, ja hän kertoo olevansa kasvissyöjä. Opettaja huomauttaa, että kasvisruokailijoille ei sitten varata ylimääräisiä ruoka-aineita, koska resurssit ovat niin rajalliset.

– Opettaja sanoi, että ei ole mahdollista antaa minulle enemmän kasviksia kuin muille. Vähän tuntui oudolta.

Minttu Laine
Minttu Laine ei ole kokenut, että häntä olisi painostettu valmistamaan liharuokia. Hän ei vain ymmärrä, miksi hänen pitäisi oppia valmistamaan niitä, koska hän ei syö lainkaan lihaa. Antti Eintola / Yle

Mintun opettaja Marjo-Riitta Vihersaarta sanoo, että Juhannuskylän koulussa otetaan huomioon myös eettisistä syistä erityisruokavaliota noudattavien nuorten toiveet.

– Tuli ehkä käytettyä väärää sanavalintaa, kun ilmoitin, että kasvissyöjiä varten ei ole tarjolla erillisiä raaka-aineita.

Vihersaari korostaa, että ketään ei hänen tunneillaan pakoteta tekemään liharuokia tai käsittelemään lihaa. Se on myös Kotitalousopettajien liiton kanta.

Opetussuunnitelman perusteissa mainitaan, että jokaisen oppilaan yhdenvertaiseen ja tasapuoliseen osallisuuteen oppimistilanteissa kiinnitetään erityishuomiota, sanoo Kotitalousopettajien liiton puheenjohtaja Minna Vanhala.

Vanhala muistuttaa, että terveydelliset ruokavaliot otetaan aina huomioon, eettiset ruokavaliot mahdollisuuksien mukaan.

– Oppilaat eivät kuitenkaan voi viikosta toiseen vaihtaa ruokavalioitaan, vaan me noudatamme samoja erityisruokavaliotarpeita, kuin mitä kouluruokailuun on ilmoitettu.

30 vuotta kotitalousopettajana toiminut Marjo-Riitta Vihersaari on huolissaan siitä, että erityisruokavalioiden huomioiminen alkaa viedä liikaa aikaa pois perusopetuksesta.

– Jos oppitunnilla on 17 oppilasta, niin ei aina ei pysty ottamaan jokaisen toiveita huomioon niin hyvin kuin haluaisi. Toivoisinkin nuorilta enemmän omatoimisuutta sen suhteen, mitä haluaisi tehdä ja miten se voitaisiin toteuttaa.

Vihersaari uskoo, että keskustelu erityisruokavalioiden huomioimisesta tulee lisääntymään jatkossa.

– Peli tulee menemään kovemmaksi.

Keskustelua, ei vastakkainasettelua

Mintun isä Matias Laine ja toisen kasvisruokavaliota noudattavan nuoren vanhemmat ottivat yhteyttä kouluun. He tiedustelivat, mihin opettajan tunnilla kertoma linjaus perustuu.

Sen jälkeen asiat Mintun kotitaloustunneilla ovat menneet parempaan suuntaan. Seuraavalla tunnilla opettaja oli kysynyt, millaista kasvispitsaa Minttu haluaisi valmistaa.

Matias Lainearvelee, että hänen ja muiden vanhempien yhteydenotoilla kouluun on ollut osuutta siihen, että sävy kasvisruokailijoita kohtaan on muuttunut suopeammaksi.

– Yhteydenottojen jälkeen opettajan viestissä kotiin puhuttiin soijarouheesta, jota ei oltu mitenkään mainittu ensimmäisellä tunnilla.

Matias Laine.
Mintun isä Matias Laine haluaisi lisätä keskustelua kodin ja koulun välillä siitä, mitä arvoja ja millaisia valmiuksia nuorille annetaan kotitaloustunneilla.Antti Eintola / Yle

Laine toivoo, että jatkossa koulun ja kodin yhteistyö ja kommunikointi olisi nykyistä parempaa.

– Koulun ja kodin pitäisi pohtia, millaisia valintoja tehdään. Millaisia malleja annetaan, ja miten koulu taittuu ympäröivään yhteiskuntaan.

Laine korostaa, ettei halua lisätä vastakkainasettelua.

– En halua missään nimessä rakentaa ristiriitoja. Olennaista on nähdä, että ihmisillä on erilaisia ruokavalioita monista eri syistä.

Ruokatottumukset muuttuvat, seuraako opetus perässä?

Juhannuskylän koulun tapaus ei tule yllätyksenä Tampereen yliopiston terveyssosiologian professori Piia Jallinojalle. Vegaanien ja kasvissyöjien määrä kasvaa vuosittain, mikä johtaa väistämättä ristiriitatilanteisiin.

– He, joka luottavat perinteiseen liha-, maito-, muna- ja kalapohjaiseen ruokavalioon, saattavat kokea arvomaailmansa ja kompetenssinsa uhatuiksi.

Tehdään näistä vegeversiot!

Piia Jallinoja

Erityisruokavalioita noudattavat ihmiset eivät enää suostu olemaan hiljaa mielipiteidensä kanssa, Jallinoja sanoo.

– Nyt ajatellaan, että kaikilla on oikeus ruokavalioon, jota he haluavat eettisistä ja muista syistä noudattaa. Ihmiset ovat valmiita puolustamaan asiaansa äänekkäämmin.

Ristiriidoista tulee myös entistä helpommin julkisia.

– Somen myötä ne tulevat paremmin tietoisuuteen.

Suomalaisten syöminen ylipäänsä on murroksessa, Jallinoja sanoo. Se lisää kotitalousopetuksen vaatimuksia. Osalla ruuan lähtökohtana on terveellisyys, toisilla eettisyys.

– Aiemmin kasvisruokavalioissa oli kaksi ääripäätä: tavalliset sekasyöjät ja oudot vegaanit. Nyt väliin on tullut monenlaisia ruokatrendejä ja joustavia tapoja syödä vegaanisia ruokia. Kasvis- ja vegaaniruokavaliot ovat hiljalleen arkipäiväistymässä.

Nuori tyttö leikkaa kesäkurpitsaa.
Piia Jallinojan mukaan nuorilla on paljon hyviä ideoita, miten perinteisistä ruuista tehdään kasvisversioita. Antti Eintola / Yle

Kotitalousopetus ei elä umpiossa, kotitalousopettajien liiton Minna Vanhala muistuttaa. Opetussuunnitelma itsessään vaatii opetuksen olevan ajantasaista, joten opettajan tulee seurata vallalla olevia suuntauksia.

– Tarkoitus ei ole opetuksessa sinkoilla kunkin trendin mukaisesti, vaan opettaa oppilaat selviytymään arkisista tilanteista omatoimisesti, kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti sekä mahdollisimman taloudellisesti.

Matias Laine peräänkuuluttaa opettajilta vastuuta siitä, miten erityisruokavaliosta nuorille puhutaan.

– Nuoria haastetaan eri suunnista. Yleensä yläkoululaiset ovat sellaisessa iässä, jossa kasvetaan ja opitaan olemaan ihmisenä sekä puolustamaan omia näkökantojaan.

Laine muistuttaa, että opettajat ovat auktoriteetteja monella tavalla.

– Se mitä opettaja sanoo, voi olla monelle nuorelle hankalaa käsitellä.

Lihaa tai ei, kunhan kokataan

Lihan poisjättämisestä ei kannattaisi tehdä kynnyskysymystä, Piia Jallinoja sanoo.

– Millä perusteella päätämme, että juuri lihan valmistaminen on kansalaistaito? Eikö kansalaistaitoa ole ennemminkin se, että osaa valmistaa itselleen ja perheelleen ruokaa. Kaikillahan tätä taitoa ei ole.

Jallinoja arvioi, että osa kotitalousopettajista ei ole valmis näkemään vegaanioppilaitaan mahdollisuutena. Hän kehottaakin opettajia suhtautumaan erilaisia ruokavalioita noudattaviin nuoriin uteliaisuudella ja kiinnostuksella.

Suomessa on paljon osaavia kotitalousopettajia.

Minna Vanhala

Tarjolle tulee jatkuvasti uusia raaka-aineita, joten paras sijoitus on opettaa nuorille joustavaa ja kekseliästä ruuanlaittoa, Jallinoja sanoo.

– Tässä ovat näiden perinteisten ruokien reseptit, tehdään näistä vegeversiot!

Kotitalousopettajien liiton Minna Vanhala on samaa mieltä. Hänen mukaansa kotitalousopetuksen tarkoitus on järjestää opetus niin, että oppilaat oppivat itse tekemään raaka-aineista ruokavalionsa mukaisia aterioita ja tarvittaessa soveltamaan ohjeita.

– Kotitalousopettajat osaavat ohjata oppilasta toimimaan niin, että tämä oppii valmistamaan täysipainoisen aterian.

Jallinoja muistuttaa, että sekään ei ole oikein, että nuoret alkavat määrätä, mitä tunneilla tehdään.

– Suomessa on paljon osaavia kotitalousopettajia eikä ole oikein, että heidän taitojaan mitätöidään. Parasta on opetella uutta yhdessä nuorten kanssa.

Köksä maistuu edelleen

Sekä Minttu että Matias Laine toivovat, että asiasta puhuminen ehkäisee ristiriitatilanteita jatkossa myös muissa Suomen kouluissa.

Ainakin viestien perusteella vaikuttaa siltä, että meidän koulussamme asiaan on kiinnitetty huomiota. Vuosi näyttää kuinka hyvin asiat lopulta sujuvat.

Minttu Laine ruokapöydässä.
Minttu Laine suhtautuu ruuanlaittoon ilolla, kunhan raaka-aineet ovat oman eettisen vakaumuksen mukaisia. Antti Eintola / Yle

Kotitaloustunneille ruuanlaitosta pitävä Minttu Laine menee edelleen hyvillä mielin. Hän uskoo, että hän saa talven mittaan koulusta hyödyllisiä kokkausvinkkejä.

–Kivaa tulee varmasti olemaan.

Ja se pitsa, jota Minttu pääsi opettajan kanssa suunnittelemaan. Mitä täytteitä siihen tulee?

– Härkistä ja peruskasviksia.