Kun lääkärillä on kiire, flunssapotilaat jäävät helposti muiden jalkoihin – pikkukaupungissa kehitettiin vastalääkkeeksi nopean hoidon linja

Yksityisten toimijoiden rynniminen terveysmarkkinoille pisti liikettä julkisen puolen kehittämiseen.

perusterveydenhuolto
Ihmisiä istumassa sairaalan aulassa.
Riihimäen terveyskeskuksessa on kokeiltu nopean hoidon linjaa keväästä saakka. Kokemukset ovat olleet rohkaisevia.Ville Välimäki / Yle

Viime keväänä Riihimäellä ryhdyttiin kartoittamaan, löytyykö terveyskeskuksen jonosta potilasryhmiä, jotka jäävät kiireellisimpien jalkoihin.

Kävi ilmi, että heitä oli.

– Löytyi pieniä, mutta merkittäviä tapauksia, joissa hoito piti saada pikaisesti, mutta tilanne ei ollut kriittinen. Tällaisia ovat muun muassa lapsen silmätulehdukset, lievät ihotulehdukset tai vaikka röntgenlähetettä odottavat, ylihoitaja Auli Anttila kertoo.

Niinpä Riihimäellä perustettiin nopean hoidon linja. Vastaanotolla asiakas tapaa sairaanhoitajan, ja lääkäriä konsultoidaan tarvittaessa. Tähän mennessä kokemus on osoittanut, että kaikkien aikaa säästyy.

Sairaanhoitaja seisoo aulassa ja katsoo kameraan.
Osastonhoitaja Outi Luoma on tehnyt hoitotyötä neljänkymmenen vuoden ajan.Ville Välimäki / Yle

Osastonhoitaja Outi Luoman mukaan mallia ovat kiitelleet sekä potilaat, lääkärit että sairaanhoitajat.

– Potilailta on tullut erityisesti kiitosta jonotusajan lyhenemisestä. Seuraamme ja analysoimme palautetta jatkuvasti, hän sanoo.

Valinnanvapauden jälkimainingeissa

Soten kaatuminen edellisessä hallituksessa ei ole pysäyttänyt kehitystyötä. Kanta-Häme on viiden maakunnan joukossa kehittämässä perusterveydenhuoltoa Sitran osarahoittamassa Huomisen terveyskeskus -hankkeessa. Riihimäen nopea linja on osa hanketta.

Valinnanvapauskokeilun jälkipuintia kuitenkin riittää. Kokeilun aikana liki neljä tuhatta asiakasta vaihtoi julkiselta yksityiselle, mutta julkisen puolen jonot eivät kuitenkaan merkittävästi lyhentyneet. Miksi?

Hämeenlinnan valinnanvapauskokeilun aikana projektipäällikkönä työskennellyt Hanni Joronen sanoo, että jonot eivät lyhentyneet odotetusti. Esimerkiksi Hämeenlinnaan kuuluvalle pienelle Lammille oli aluksi vaikea saada työntekijöitä, mutta nyt vakanssit on täytetty. Jorosen mukaan ennen valinnanvapauskokeilua oli patoutunutta hoidontarvetta, joka purkaantui valinnanvapauden alettua.

– Valinnanvapauskokeilun alettua asiakasmäärät nousivat 14 prosenttia, mutta sen jälkeen tilanne on tasoittunut. Kokonaisuutena kokeilusta voi sanoa, että asiakastyytyväisyys oli korkealla ja hoitoonpääsy helpompaa, toteaa Hanni Joronen.

Valinnanvapauden opettamat

Nykyisen hallituksen aikana laajaa valinnanvapautta tuskin tulee, uskoo sotesopassa vuosia keitetty Hämeenlinnan sosiaali- ja terveysjohtaja Jukka Lindberg. Hän sanoo, että jos asiakkaat saavat valita, heistä ainakin kolmannes valitsee yksityisen toimijan.

– Valinnanvapauskokeilu osoitti, että ainakin digipuolella yksityiset toimijat menevät ohi oikealta ja vasemmalta. Vaikka laajaa valinnanvapautta ei välttämättä tule, on Rinteen hallitusohjelma luvannut hoitoonpääsyn viikossa, Lindberg toteaa.

Lindbergin mukaan nykyinen hallitus puhuu perusterveydenhuollon vahvistamisesta, ja siihen huutoon Huomisen terveyskeskus- hankkeessa yritetään vastata.

Kymmeniä kehityskohteita

Tähän mennessä on tehty kymmeniä erilaisia toimenpiteitä, jolla julkista terveydenhoitoa voi parantaa.

Terveyskeskuksissa on kokeiltu aulassa vastaanottavaa "opasta", erilaisia lääkäri–hoitaja-työpareja ja kehitetty valmisteltua vastaanottoa. Keskeinen tavoite on parempi tavoittavuus ja tyytyväisempi potilas.

Toimivat mallit kannattaa jakaa kaikkien käyttöön.

Esimerkiksi pitkäaikaissairauksien seurantaan kehitetty taulukko ohjaa sairauden eri vaiheissa samankaltaiseen hoitoon paikasta riippumatta. Taulukko jaetaan kaikkiin kokeilussa mukana oleviin terveyskeskuksiin Kanta-Hämeessä.

– Se on osa valmisteltua vastaanottoa. Lääkäri pääsee käsiksi potilaan tietoihin etukäteen, ja vastaanotolla päästään heti eteenpäin. Tavoitteena on saada potilaalle käsitys siitä, miten sairautta hoidetaan jatkossa, toteaa perusterveydenhuollon ylilääkäri Tiina Merivuori.

Kaksi naista seisoo pihalla ja katsoo kameraan.
Ylilääkäri Tiina Merivuori ja projektipäällikkö Johanna Hämäläinen iloitsevat Huomisen terveyskeskus- hankkeen hyvistä kokemuksista.Ville Välimäki / Yle

Hankkeessa jatketaan työtä sekä saatavuuden että asiakaskokemuksen parantamiseksi. Jatkossa kehitetään myös johtamista ja tuetaan työntekijöiden itseohjautuvuutta.

Huomisen terveyskeskus- hankkeessa työskentelevä projektipäällikkö Johanna Hämäläinen sanoo, että nykyisenkään hallituksen sotelinjauksia ei kehitystyö aio odottaa.

– Yhteistyö ei ole tuijottanut kuntarajoja ja muutostyössä on ihmisiä niin terveyskeskusten johdosta ja työntekijäryhmistä. Olen hyvin tyytyväinen tästä yhteishengestä, toteaa Hämäläinen.

Korjaus 24. elokuuta kello 13.20: Korjattu kaksi kohtaa: Sitran Huomisen terveyskeskus -hankkeessa on viisi, ei seitsemän, maakuntaa. Lisäksi korjattu viimeistä sitaattia: muutostyössä ei Hämäläisen mukaan ole ollut ihmisiä sairaaloista, vaan terveyskeskusten johdosta ja työntekijäryhmistä.