Nyt kuulostaa jo pahalta – EU:n ylin pankkivalvoja Brexitistä: Luvassa “shokkeja, turbulenssia ja päänsärkyä” 

Ylen haastattelussa Euroopan keskuspankin pankkivalvontaa johtava Andrea Enria sanoo, että Brexit voi tuottaa yllätyksiä, joiden vaikutukset heijastuvat koko Euroopan talouteen.

Pankkivalvonta
Euroopan keskuspankki iltavalaistuksessa.
Euroopan keskuspankin valvottavaksi tulee Brexitissä useita uusia suurpankkeja ja 1200 miljardin euron omaisuus. Boris Roessler / EPA

Euroopan pankkimaailma vavahtaa lokakuun lopussa.

Britannian EU-erossa Lontoosta tulee Euroopan pankkivalvonnan vastuulle 1,2 biljoonan eli 1200 miljardin euron omaisuus.

Britannian valvonnasta siirtyy Euroopan keskuspankin luupin alle seitsemän suurpankkia. Lisäksi eri EU-maiden kansallisen pankkivalvonnan vastuulle tulee Britanniasta vielä 17 pankkia lisää.

Italialainen Andrea Enria on noussut Euroopan keskuspankin EKP:n pankkivalvonnan johtajaksi vähintäänkin haastavalla hetkellä. Hän aloitti tehtävässä vuoden alussa.

Euroopan keskuspankin pankkivalvontaa johtava Andrea Enria
Italialainen Andrea Enria on johtanut Euroopan keskuspankin pankkivalvontaa vuoden alusta lähtien. Nyt haasteena ovat Brexit, hidastuvat talousnäkymät ja pankkien suuret ongelmaluotot. Seppo Ahava / Yle

Ylen haastattelussa Enria sanoo, että Brexitissä ollaan täysin tuntemattoman edessä, vaikka kaikkeen onkin yritetty varautua.

– Täytyy sanoa, että tämä on tapahtuma johon voi liittyä shokkeja ja rahoitusmarkkinoiden turbulenssia. Se kyllä tuottaa meille päänsärkyä, hän tunnustaa.

Lontoolaispankit ovat toimineet Britannian pankkivalvonnassa, mutta Brexitin takia ne perustavat tytäryhtiöitä ja hakevat toimilupia euroalueelle. EKP ei ole vielä kertonut, mitkä pankit sen valvontaan ovat tulossa.

Lontoon rahamaailman suosiosta ovat kilpailleet kesän 2016 Brexit-äänestyksen jälkeen etunenässä Frankfurt, Pariisi, Dublin, Amsterdam, Madrid ja Luxemburg.

Brexit heijastuu koko talouteen

Enria on kehottanut pankkeja ja niiden lukemattomia asiakkaita varautumaan siihen, että Brexit rysähtää voimaan ilman sopimuksia. Tällä hetkellä sen odotetaan (siirryt toiseen palveluun) tapahtuvan lokakuun viimeisenä päivänä.

Ennakkovarautumisesta huolimatta Britannian eroon liittyy edelleen suuria riskejä, joiden seuraukset voivat yhteisillä markkinoilla levitä laajalle. Enria listaa käytännön vaikutuksia:

– Siihen saattaa liittyä kaupan ja rahoituksen kitkaa, joka voi vaikuttaa koko talouteen. Yritystoiminta ja kauppa hidastuvat. Sopimuksista ei voida ehkä pitää kiinni, eivätkä pankit voi tarjota palveluja, joihin ovat nyt sitoutuneet.

Pankit linkuttavat vieläkin

"Päänsärkyä" ei helpota yhtään se, että eurooppalaiset pankit ovat vieläkin toipumisvaiheessa kymmenen vuoden takaisesta finanssikiriisistä.

Enria ihmettelee, että Yhdysvalloissa pankit saivat omaisuusluokkiensa laadun kriisiä edeltävälle tasolle neljässä vuodessa. EU:ssa siihen ei ole päästy vielä kymmenessäkään vuodessa.

Se on huono lähtökohta kohdata talouden hidastuva vaihe (siirryt toiseen palveluun), johon on jo viime vuoden kuluessa vähitellen siirrytty.

Italialialaissyntyinen ja Oxfordissa koulutettu Enria listaa maita, joissa pankkien taseissa olevien ongelmaluottojen tilanne on pahin: Italia, Kreikka, Kypros, Irlanti, Espanja, Portugali…

Uhkana syventyvä kierre

Pahimmassa tapauksessa ongelmaluottojen suuri määrä tarkoittaa sitä, että pankkien kyky rahoittaa kotitalouksia ja yrityksiä heikkenee.

Se puolestaan voi heijastua esimerkiksi yritysten haluun ja mahdollisuuksiin investoida ja työllistää.

Eurooppalaisilla pankeilla on vieläkin 580 miljardia euroa hoitamattomia luottoja. Määrä on sulanut hitaammin, kuin EKP on ennustanut.

– On erittäin tärkeää, että pankit nopeuttavat taseidensa siivoamista, koska on selvää, että seuraavassa taantumassa lainakanta alkaa jälleen heikentyä.

Uhkana on syventyvä kierre. Jos pankin varat ovat kiinni hoitamattomissa luotoissa, sen kyky myöntää uusia lainoja heikkenee.

Pula rahoituksesta puolestaan heikentää yritysten ja koko talouden mahdollisuutta toipua seuraavasta taantumasta. Se iskee pankkien kannattavuuteen (siirryt toiseen palveluun) ja niin kierre vie yhä syvemmälle.

Sääntely kuristaa pankit ja muun talouden?

Enrian mukaan uusi pankkilainasäädäntö huolehtii siitä, että pankkien ongelmaluotot siivotaan pois entistä nopeammin. Hän uskoo, että ongelmat eivät ala enää kasaantua seuraavassa taantumassa.

Hän kehaisee, että tilanne on edennyt merkittävästi parempaan suuntaan kolmen viime vuoden aikana EKP:n sääntelyn ansiosta.

Toisaalta pankit valittavat jo sääntelyn vyöryä ja sanovat sen jopa haittaavan rahoitusalan ja talouden kehitystä.

Italialaisen sijoituspankkiirin mukaan (siirryt toiseen palveluun) (linkki maksumuurin takana) sääntely kääntyy jo itseään vastaan ja haittaa rahoitusalan kehitystä.

Nordea on puolestaan varoittanut (siirryt toiseen palveluun), että sääntely nostaa asuntolainojen hintaa.

Pankkisääntely vie pikkuyrityksiltä rahoitusta

Myönnettyjen lainojen vastineeksi pankilla on oltava nyt aiempaa enemmän omaa pääomaa. Mitä riskipitoisempi myönnetty laina on, sitä enemmän pääomaa on oltava sen vastineeksi.

Sen takia pankeille on edullisempaa rahoittaa suuria ja vakiintuneita yrityksiä, joilla on hyvät vakuudet.

Pienet ja kasvavat yritykset saavat jo nyt hakea ainakin osan rahoituksestaan jostain muualta, esimerkikki joukkorahoituksesta. Sitäkin on kyllä tarjolla, mutta se on yrityksille selvästi pankkirahoitusta kalliimpaa.

Tiukemmat säännöt eivät vieneet pankeilta voittoja

Enria kiistää jyrkästi, että pankkisääntely jarruttaisi talouden kehitystä tai pankkien voittoja.

– Pankit valittavat paljon. Niiden mukaan sääntelystä on tullut liian tiukkaa ja se rajoittaa niiden voittoja ja kykyä myöntää luottoja. En ole vakuuttunut näistä väitteistä.

Enria muistuttaa, että samat säännöt on otettu käyttöön kaikissa teollisuusmaissa, eikä tahti näytä siitä huolimatta hyytyneen.

– Esimerkiksi Pohjoismaissa pankit ovat tehneet edelleen merkittävää voittoa. Myös luottojen kasvu on ollut hyvää viime vuosina.

– Säännöt eivät rajoita pankkien mahdollisuutta palvella asiakkaitaan, hän kiteyttää.

Enria kuitenkin myöntää, että erityisesti pienille pankeille sääntely on mutkikasta. Lähikuukausina niihin onkin tulossa kevennyksiä.

Entä mitä Enria vastaa siihen, että sääntelyllä vaikeutetaan luottojen saantia? Suomessakin keskuspankki on vaatinut yhteistä lainakattoa asunto- taloyhtiö- ja kulutusluotoille.

Enria muistuttaa, että kiinteistömarkkinat olivat tuhoisan kriisin lähde useissa maissa, erityisesti Espanjassa ja Irlannissa. Kriisi piti ratkaista lopulta massiivisella kansallisella tuella.

– On hyvä, jos lainariskit hinnoitellaan oikein. Se saattaa olla tuskallista nyt, mutta eduksi pitkällä ajalla, Andrea Enria muotoilee diplomaattisesti.

Video perkaa Brexitin juuret, kuinka britit päätyivät EU-eron kannalle
Video kertoo miten britit päätyivät kansanäänestykseen, joka erottaa heidät Euroopan unionista. Erotarinassa on selkeitä käännekohtia.