Suomen idänkauppa hyytyi Krimin miehitykseen – Pakotteet lisäsivät Venäjän tuskaa

Pakotteiden suora vaikutus Suomen Venäjän-kaupassa on vain muutama prosentti. Niiden luoma epävarmuus Venäjän markkinoille tekee kuitenkin kaupankäynnin vaikeaksi.

Venäjä
Vuosaaren satama Helsingissä.
Vuosaaren satama Helsingissä. Jarno Kuusinen / AOP

Kun "pienet vihreät miehet" rantautuivat laittomasti Krimin niemimaalle helmikuussa 2014, länsi nousi takajaloilleen.

Venäjä oli anastanut Krimin itselleen Ukrainalta, ja siitä alkoi talouspakotteiden sarja, jonka loppua ei ole näkyvissä.

Kriisin taloudelliset seuraukset ovat sen sijaan jo kaikkien tiedossa.

Venäjä kyntää syvällä, mutta vaikeudet eivät suinkaan johdu yksistään talouspakotteista.

– Ongelma on siinä, että varsinkin Yhdysvaltain asettamat pakotteet luovat epävarmuutta Venäjän markkinoille, Suomalais-Venäläisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jaana Rekolainen sanoo.

Rekolainen muistuttaa, että Venäjän talous sakkasi jo vuonna 2013. Pakotteiden ja vastapakotteiden suora vaikutus maiden kauppaan on ainoastaan runsas kaksi prosenttia.

Suomalais-venäläisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jaana Rekolainen
Suomalais-venäläisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jaana RekolainenSini Järnström / Yle

Venäjä on edelleen Suomen kolmanneksi tärkein kauppakumppani, vaikka varsinkin vienti itänaapuriin takkuaa pahasti. Suomalaistuotteita menee nyt kaupaksi itänaapuriin noin 40 prosenttia vähemmän kuin ennen talouspakotteiden kierrettä.

Suomen kannalta ongelmallista on myös epätasapainoinen kauppatase. Venäjän kanssa käytävä kauppa on pahasti alijäämäistä - tuontia on, vientiä ei.

Grafiikka
Suomen ja Venäjän kauppatase vuosina 2009-2019Seppo Suvela / Yle

Erityisen huonoissa kantimissa on - vastapakotteiden takia - elintarvikkeiden vienti.

Vielä vuonna 2013 suomalaista ruokaa vietiin Venäjälle yli 400 miljoonan euron arvosta, nyt lukema on laskenut 80 miljoonaan euroon.

Toimitusjohtaja Jaana Rekolainen uskoo suomalaisten tuotteiden laadukkuuteen, mutta se ei aina riitä kaupantekoon taloudellisten ongelmien kanssa painivalla Venäjällä.

Hänen mukaansa suomalaisilla olisi paljon annettavaa esimerkiksi Venäjän jätehuollon kuntoon saattamisessa.

– Suomalaiset ratkaisut kiinnostavat Venäjällä, mutta ongelmana on heikentynyt ostovoima. Valitettavasti hinta ajaa joskus laadun ohi, Rekolainen sanoo.