Äärimmäisen uhanalaisen järvilohen pelastamiseksi käytetään myös äärimmäisiä keinoja: risteytetään merilohen kanssa, poikasille virikkeitä

Järvilohikanta on vain parin sadan emokalan varassa. Asiantuntijoiden mukaan Saimaan järvilohen pelastamiseksi on käytettävä kaikki keinot.

uhanalaiset lajit
Järvilohikantaa elvytetään järein keinoin
Järvilohikantaa elvytetään järein keinoin

Kapea metsätie luikertelee Päijänteen rantaan. Lahdenpoukamassa sijaitsee läheisen kylän yhteinen venevalkama. Tien päähän on pysäköityi kuorma-auto, jonka lavalla on neliskulmaisia vesisäiliöitä.

Kolmessa niistä on yhteensä 1 600 äärimmäisen uhanalaisen järvilohen poikasta. Kookasta putkea pitkin ne lasketaan säiliö kerrallaan Päijänteen aaltoihin. Läpikuultavassa putkessa vilahtelee tummia kalojen hahmoja, jotka pääsevät virtaavan veden mukana luontoon.

– Tavallisesti istutamme järvilohet myöhemmin syksyllä, mutta Päijänteen muikku kasvaa niin kovaa vauhtia, että kohta ne olisivat liian suuria lohenpoikasten ravinnoksi, kertoo kalakuormaa vastaanottava Etelä- ja Keski-Päijänteen kalatalousalueen toiminnanjohtaja Tomi Ranta.

Järvilohenpoikasia haavissa.
Järvilohenpoikaset ovat selvinneet pitkästä matkasta säiliöautossa hyvin ja ovat energisiä aloittamaan elämänsä Päijänteessä.Mika Moksu / Yle

Geenicocktail-lohia vahvistamaan istutuksia

Kaloja kuljettava auto on lähtenyt aamulla matkaan Kainuusta, Luonnonvarakeskuksen kalantutkimuslaitoksesta Paltamosta. Kalat on kasvatettu Elinvoimainen Järvilohi (siirryt toiseen palveluun) -hankeen puitteissa.

Lähtiessään auton kyydissä oli 12 600 lohta. Niistä kolmetuhatta on kaloja, jotka ovat tutkijoiden uusin täsmäase järvilohen istutusten onnistumiseksi.

Nämä kalat ovat risteymiä, joiden vanhemmat ovat Saimaan järvilohia ja Suomenlahteen laskevan Nevajoen merilohia.

Biologisesti järvilohi on sama kala kuin merilohi, mutta se on sopeutunut elämään järvessä. Lisää järvilohen kehittymisestä voit lukea Luonnonvaraksekuksen sivuilta (siirryt toiseen palveluun).

Saimaan lisäksi luontaisesti syntynyttä järvilohikantaa on muiden muassa Venäjällä Laatokassa ja Äänisessä sekä Ruotsissa Vänernissä. Suomessa kantaa on istutettu Päijänteeseen sekä Inarinjärveen.

Järvilohen ja merilohen risteytyspoikasia kasvatus-altaassa.
Näiden lohien vanhemmat ovat sekä järvilohia että Nevajoessa syntyneitä merilohia. Risteytyksellä pyritään parantamaan kalojen geeniperimää.Lucas Holm / Yle

Saimaan järvilohen lisääntyminen Suomessa on lähes olematonta. Luonnonpoikasia syntyy niin vähän, että niistä ei käytännössä yksikään selviä aikuiseksi asti.

Saimaaseen virtaavassa Pielisjoessa Pohjois-Karjalassa sijaitsee Kuurnan voimala. Sen alapuolelta pyydystetään joka syksy kudulle nousevia järvilohiemoja, joiden mäti ja maiti lypsetään istutuskäyttöön. Nyt niihin sekoitetaan siis Nevajoessa kutevien merilohien perimää.

Pielisjokeen kudulle nousevia emokaloja on vähän. Pitkään niitä saatiin pyydystettyä lypsettäviksi alle 50. Toissa vuonna määrä oli jo liki 250 ja viime syksynä 275 erilaisten lohen elinoloja parantavien toimien ansiosta. Järvilohi ei pärjää ilman istutuksia.

Mutta ovatko risteytyksen tuloksena syntyvät kalat siis järvilohia lainkaan? Kyllä, sanovat asiantuntijat.

– Geneettisen tutkimuksen pohjalta on tehty sukulaisuusarvio, kun on valittu risteytettäviä kantoja. Risteytymisen onnistuminen osoittaa sen, ettei niillä ole biologista estettä risteytymiselle. Eli merilohen ja järvilohen erityiminen ei ole mennyt liian pitkälle, selittää erikoistutkija Jorma Piironen Luonnonvarakeskuksesta.

Järvilohen ja merilohen risteymäpoikasia kasvatusaltaassa.
Biologisesti järvilohi ja merilohi ovat hyvin lähellä toisiaan. Jos niiden perimässä olisi liikaa eroavaisuuksia, risteytyminen ei onnistuisi. Lucas Holm / Yle

Poikasten laitostumista jarrutetaan virikkeillä

Paltamosta lähtenyt kala-auto suuntasi ensimmäisenä Etelä-Savoon. Suurin osa lohilastista jäi Puulaan.

Elinvoimainen Järvilohi -hanke saikin alkunsa Puulan, Suonteen, sekä Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalueiden aloitteesta. Pari vuotta sitten alkanut yhteistyö onkin laajimmasta päästä, mitä järvilohen eteen on koskaan tehty.

Risteytettyjen lohien lisäksi Paltamossa on kasvatettu järvilohen niin kutsuttuja virikepoikasia. Niiden kasvatusaltaisiin on tuotu esimerkiksi soraa, jotta elinolot eivät olisi niin laitosmaisia. Ravintoa kalanpoikaset saavat aiempaa satunnaisemmin, jotta ne alkaisivat etsiä sitä oma-aloitteisesti.

Laitostuminen on kalatutkijoiden mukaan yksi syy siihen, miksi järviin istutetut poikaset eivät selviydy luonnossa.

Sekä virikepoikasten että risteytettyjen lohien istutuspaikat on mietitty tarkkaan. Etenkään risteymiä ei voi istuttaa mihin tahansa, etteivät ne sekoitu puhtaaseen järvilohikantaan.

– Risteymät istutetaan vesiin, joissa ei ole riskiä niiden lisääntymisestä luonnonlohen kanssa, Luken erikoistutkija Piironen sanoo.

Järvilohen virikepoikasia kasvatusaltaassa.
Järvilohenpoikasten kasvatuksessa käytetään niin kutsuttuja virikealtaita. Niissä jäljitellään luonnonoloja esimerkiksi soralla. Ravintoa tarjotaan poikasille epäsäännöllisesti, jotta ne oppisivat etsimään ruokaa oma-aloitteisesti.Lucas Holm / Yle

Kalakannan hoidon pyhä kolminaisuus

Elinvoimainen Järvilohi -hanke on vain yksi kulma järvilohen pelastamisessa. Hankkeen tarkoitus on kehittää istutuspoikasia, jotka pärjäisivät luonnossa paremmin kuin istukkaat tähän saakka.

Poikasten kasvatus ei ole sujunut kuitenkaan ongelmitta. Viime keväänä kalatutkimuslaitoksiin pääsi vesihome, joka tappoi suurimman osan 10 000 järvilohenpoikasesta.

Toinen kulma on kalastusrajoitukset, etenkin Saimaan vesistössä. Jos kalastus, ja etenkin salakalastus rehottaa hallitsemattomana, ovat istutuksetkin melko hyödyttömiä.

Tärkein asia järvilohen pelastamisessa on luontaisen lisääntymisen elvyttäminen. Järvilohen kohtaloa on uhannut lisääntymisjokien patoaminen. Nyt jokia on kuitenkin herätty kunnostamaan lohien paluuta varten, ja esimerkiksi Pielisjoen Kuurnan vesivoimalaitoksen ohi on tulossa uoma, johon lohet pääsevät kutemaan. Asiasta on uutisoinut muun muassa Karjalainen (siirryt toiseen palveluun).

– Tällä hetkellä ainoa keino ylläpitää järvilohikantaa on emokalojen viljeleminen ja tuottaa niillä istukkaita, muistuttaa erikoistutkija Jorma Piironen Luonnonvarakeskuksesta.

Saimaan järvilohi.
Järvilohen pelastaminen ei onnistu ilman luontaista lisääntymistä. Nyt koko laji on istutusten varassa.Anu Rummukainen / Yle

Rakkaudesta lajiin

Suomessa kalakantojen hoito on monessa tapauksessa vapaaehtoistyön varassa. Esimerkiksi taimenen kutupaikkoja kunnostetaan hyvin usein talkootyönä.

Vapaaehtoisuus on myös järvilohihankkeen taustalla. Ennen varsinaista hanketyötä joukko Puulan alueen mökkiläisiä ja kalastajia alkoi ihmetellä, miksi kalansaaliit pienenevät, vaikka istutusmäärät pysyvät samankaltaisina. Kalastusalueiden tukemana syntyi Elinvoimainen Järvilohi ry, jonka suojissa varsinainen hankekin käynnistyi.

Yhdistys etsii hankkeelle rahoitusta, ja asiantuntijat ja tutkijat tekevät varsinaisen työn. Tavoitteena on istuttaa Puulaan, Päijänteeseen ja Suonteeseen seuraavien neljän vuoden aikana 70 000 lohenpoikasta. Taustalla on halu palauttaa lohi järviin jopa siinä määrin, että sitä voi kalastaa hyvällä omallatunnolla.

– Jos luontaista lisääntymistä saadaan elvytettyä, se alkaa näkyä ehkä parin vuosikymmenen päästä. Ei haittaa lainkaan, jos joskus saisi enemmän kalaa. Mutta ajatus, että Saimaan järvilohi kuolisi sukupuuttoon on hyvin ahdistava riippummatta siitä, kalastaako vai ei, muistuttaa Elinvoimainen Järvilohi ry:n puheenjohtaja Marko Luhtala.

Istutettavien kalojen kuljetuksessa käytettävä säiliöauto.
Elinvoimainen Järvilohi -hankkeessa on tavoitteena istuttaa kymmeniä tuhansia lohenpoikasia.Mika Moksu / Yle

Tieto lohien liikkeistä talteen ja opiksi

Päijänteen rannassa viimeiset lohenpoikaset valuvat tankkiautosta aaltojen syleilyyn. Auton kuljettaja alkaa valmistautua pitkään kotimatkaan. Hän laskeskelee voivansa ajaa vielä kaksi tuntia kohti pohjoista, ennen kuin pitää pysähtyä lain vaatimalle lepotauolle.

Ranta-aallokossa muutama pikkulohi kiertää hetken kehää, ennen kuin ottavat suunnan kohti Päijänteen maineikasta Tehin selkää.

Niillä on nyt edessään tärkeä tehtävä. Jokainen lohista kantaa pientä mikrosirua, samankaltaista kuin lemmikkikoirilla on. Aktiivisimmille kalastajille ja osakaskuntien edustajille jaetaan lukulaitteita, joilla mikrosirusta saadaan tieto saaliiksi saadun kalan istutuspaikasta ja kalan iästä.

Kaikki tämä tieto hyödyttää myöhempiä istutuksia ja viljeltyjen poikasten kasvuolojen kehittämistä.

Poistuvan tankkiauton ääni hiipuu hiljalleen ja tuuli suhisee puiden oksissa. Järvilohen pelastajien mielissä elää yhtä aikaa sekä huoli että toivo.

– Mielestäni on viimeiset hetket yrittää pelastaa järvilohi, huokaa Etelä- ja Keski-Päijänteen kalatalousalueen toiminnanjohtaja Tomi Ranta.