Tuhansia työntekijöitä "tuupattiin" vuoden ajan kohti terveellisempiä elintapoja – kasvisten syönti ja taukojumppa lisääntyivät työpäivän aikana

Suomessa ainutlaatuisen tutkimuksen mukaan työnantaja pystyy vaikuttamaan yksinkertaisilla toimilla työntekijöidensä ruokavalintoihin ja fyysiseen aktiivisuuteen.

terveys
Ruokaa lautasella.
Monissa tutkimukseen osallistuneissa työpaikkaruokaloissa muutettiin valikoimia ja sijoiteltiin ruokia eri tavalla, jotta terveellisten valintojen tekeminen olisi työntekijöille helpompaa.Mikko Kuusisalo / Yle

Useilla kymmenillä työpaikoilla eri puolilla Suomea otettiin puolisentoista vuotta sitten käyttöön erilaisia keinoja, joilla oli tarkoitus tehdä työntekijöille terveellisten valintojen tekeminen työpäivän aikana helpommaksi.

Esimerkiksi lattiaan ilmestyi portaisiin vievien jalanjälkien kuvia, työpaikan seinille erilaisia taukojumppakuvia, kokoustarjoiluja ja henkilöstöravintolan valikoimia muutettiin ja ruokia sijoiteltiin eri tavalla.

Tätä kutsutaan tuuppaukseksi, jonka toimivuutta 6 200 ihmistä testasi töidensä ohessa noin vuoden ajan.

Pelkkä tieto ja tahdonvoima eivät riitä

Tuuppauskokeilun taustalla on tieto siitä, että iso osa ihmisen tekemistä arjen valinnoista tapahtuu automaattisesti ja usein tiedostamatta, kertoo VTT:llä ja THL:llä työskentelevä tutkija Eeva Rantala.

– Elintapoihin liittyvät valinnat ovat erityisen usein automaattisesti tapahtuvia. Niitä ohjaavat vahvasti ympäristön vihjemaailma, muun muassa kuvat, mainokset, tuoksut, värit ja vanhat tavat ja tottumukset sekä muiden ihmisten malli.

Terveyttä edistävissä hankkeissa on tyypillisesti pyritty jakamaan tietoa ja opettamaan uusia toimintamalleja. Mutta se ei Rantalan mukaan usein yksin riitä uusien elintottumusten omaksumisessa, vaan myös ympäristön pitäisi tukea vanhojen rutiinien muuttamisessa.

– On todella vaikeaa löytää tarpeeksi tahdonvoimaa ja muistaa arjen kiireessä ne hyvät uudet päätökset ja aikeet toimia toisin, jos elinympäristö ei tue niitä, Rantala sanoo.

Siksi on pyritty kehittämään keinoja, joilla ihmisiä ohjataan kuin huomaamatta sellaisten valintojen ääreen, joiden tiedetään olevan heille parempia.

Eväsreseptejä ja hedelmäjengejä

Tutkimuksessa oli mukana 15 työnantajaa ja kaikkiaan lähes sata työyksikköä Päijät-Hämeessä, Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Savossa. Tuuppausta testattiin niin rakennustyömailla, kaupoissa, toimistoissa kuin sairaalassa ja päiväkodissakin.

Työpaikat saivat valita 44 erilaisesta tuuppauskeinosta omiin työympäristöihinsä parhaiten sopivat. Yksitoista eri keinoa päätyi lopulta kokeiltavaksi.

Suosituimmiksi keinoiksi nousivat työstä palauttaviin taukojumppaliikkeisiin kannustavien kuvavihjeiden kiinnittäminen seinille, viikoittain vaihtuvien satokauden kasviksia hyödyntävien eväsreseptien tarjoaminen työntekijöille sekä hedelmiä työpaikoille tuovien hedelmäjengien perustaminen.

Lisäksi työpaikoille hankittiin muun muassa taukoliikuntavälineitä ja henkilöstöravintoloiden valikoimaa ja tuotteiden esillepanoa muokattiin.

Vaihtoehdoiksi pyrittiin tarjoamaan keinoja, jotka ovat edullisia toteuttaa ja helppoja ylläpitää pitkäkestoisesti, Rantala sanoo.

– Halusimme tutkia, miten tällaiset keinot saisi jalkautumaan osaksi työpaikkojen arkea, pysymään arkirutiinien lomassa yllä pidempiäkin aikoja ja kuinka käyttökelpoisia keinot voisivat olla.

Kasvisten syönti ja taukojumppa lisääntyivät

Alustavien tulosten mukaan kasvisten, juuresten, hedelmien, marjojen, pähkinöiden ja siementen käyttö lisääntyi tutkimusvuoden aikana jonkin verran. Myös työstä palauttavien taukoliikuntaliikkeiden tekeminen oli tutkimustyöpaikkojen työntekijöiden keskuudessa jonkin verran yleisempää tuuppausvuoden jälkeen kuin ennen sitä.

Tulokset perustuvat työntekijöille ennen ja jälkeen tutkimuksen tehtyihin nimettömiin kyselyihin.

Sen sijaan esimerkiksi portaiden tai taukoliikuntavälineiden käyttö ei näyttänyt alustavien tulosten mukaan lisääntyneen.

Aiheesta väitöskirjaa tekevä Rantala pitää tuuppausta lupaavana keinona työaikaisten elintapojen muuttamisessa. Työympäristöön kohdistuvilla yksinkertaisilla toimilla työnantaja voi tukea työntekijöitään pienten, terveyttä tukevien tekojen tekemisessä.

Tulosten analysointi on kuitenkin vielä alkuvaiheessa.

– Seuraavaksi pureudumme muun muassa siihen, miten toteutettavaksi valittujen toimien kombinaatio ja toimien toteutuksessa onnistuminen vaikuttivat tuloksiin, Rantala kertoo.

Rantalan mukaan toimien käyttökelpoisuuden lisäksi tuuppauksen onnistumisessa on erittäin tärkeää, että organisaation johto tukee sitä ja tuuppauksen toteuttajat ovat motivoituneita.

Tuuppausta pidettiin pääosin hyväksyttävänä

Tutkimuksessa kartoitettiin myös tuuppauksen hyväksyttävyyttä. Rantalan mukaan tuuppauksesta puhuttaessa ihmisiä usein huolettaa se, että heidän toimintaansa pyritään vaikuttamaan.

Erityisesti kaupallisella puolella on käytetty vuosikymmenten ajan erilaisia tekniikoita, joilla ihmisten huomio saadaan kiinnittymään tiettyihin kohteisiin ja ohjattua valintoja haluttuihin suuntiin. Nyt samoja periaatteita on alettu hyödyntää yhä enemmän myös terveyden edistämisessä, Rantala toteaa.

– Tuuppauksessa valinnanvapaus pyritään kuitenkin säilyttämään mahdollisimman pitkälle ihmisellä itsellään. Tuuppauksen erottaa motiivi ohjata ihmisiä sellaisiin valintoihin, jotka ovat parhaan mahdollisen saatavilla olevan tiedon valossa ihmisille itselleen edullisia sen sijaan, että tuettaisiin ensisijaisesti tuuppaavan tahon intressejä.

Tutkimuksessa työntekijöitä pyydettiin arvioimaan, kuinka hyväksyttävinä he kokivat tuuppauskeinot työnantajan toteuttamina.

– Työntekijät hyväksyivät tehdyt toimet varsin hyvin. Arviot hyväksyttävyydestä olivat korkeita esimerkiksi sille, että työpaikkaruokalan valikoimaa muutetaan terveellisemmäksi tai asettelua muutetaan siten, että terveyttä tukevat vaihtoehdot on merkitty selkeämmin ja asetettu helpommin saataville, Rantala toteaa.

Tutkimus oli osa StopDia-hanketta (siirryt toiseen palveluun), jonka tavoitteena on ollut luoda yksilön, ympäristön ja yhteiskunnan tasoille toimintamalli tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn.

Hankkeessa kehitettiin muun muassa ruokailu- ja liikuntatottumuksiin vaikuttamaan pyrkivä kännykkäsovellus, jolla saatiin lupaavia tuloksia.

Tuuppauskeinoja on jatkossa tarkoitus jalkauttaa työpaikoille Yksi Elämä Terveystalkoot (siirryt toiseen palveluun) -hankkeen kautta. Tuuppauskeinot ja -materiaalit tulevat pian vapaasti saataville Yksi Elämän aineistopankkiin (siirryt toiseen palveluun).

Voit keskustella aiheesta klo 22.00 saakka. Tervetuloa mukaan!

Lue lisää:

Kännykkäsovelluksella lupaavia tuloksia: vyötärönympärys pieneni ja ruokatottumukset paranivat

Ainutlaatuista Suomessa: Useat työpaikat tuuppaavat työntekijöitään huomaamattomasti kohti terveellistä elämää