Iisalmessa suojeltiin vaikuttava mänty – luonnonmuistomerkkejä perustetaan nykyään harvakseltaan

Iisalmen puu kuuluu asiantuntijan mukaan paksuudeltaan Suomen suurimpien mäntyjen joukkoon.

luonnonsuojelu
Vanha ja suuri mänty rauhoitetaan luonnonmuistomerkiksi Iisalmessa.
Komea mänty päätettiin rauhoittaa luonnonmuistomerkiksi Iisalmessa.Antti Rytkönen / Iisalmen kaupunki

Vanha ja suuri mänty rauhoitetaan luonnonmuistomerkiksi Iisalmessa.

Erikoinen luonnonmuodostuma, kuten puu, puuryhmä tai siirtolohkare voidaan rauhoittaa luonnonsuojelulain nojalla luonnonmuistomerkiksi (siirryt toiseen palveluun), jota ei saa vahingoittaa tai turmella.

Mänty sijaitsee yksityisen maanomistajan mailla, hänen sukunsa tilalla. Silmämääräisesti arvioituna mänty on 400–450 vuotta vanha ja ympärysmitaltaan yli kolmimetrinen. Rinnankorkeudelta puun läpimitta on runsaat 100 senttiä ja pituus noin 24 metriä.

Mäntyyn on iskenyt salama ainakin kaksi kertaa, ja se on siitä huolimatta säilynyt hyvässä kunnossa.

Iisalmen kaupungin vihertyönjohtaja Antti Rytkösen mukaan omistaja haluaa suojella puun, jotta se säilyy jälkipolville. Hänen mukaansa pihamänty on vaikuttava näky.

– En ole sellaista nähnyt koskaan aiemmin. Se lukeutunee paksuudeltaan Suomen 50 suurimman männyn joukkoon, Rytkönen arvioi.

Vanha ja suuri mänty rauhoitetaan luonnonmuistomerkiksi Iisalmessa.
Mänty sijaitsee yksityisen maanomistajan pihalla. Maanomistaja halusi männystä luonnonmuistomerkin, jotta se säilyisi jälkipolville.Antti Rytkönen / Iisalmen kaupunki

Suurimpien joukossa

Metsäntutkijana Luonnonvarakeskuksen Punkaharjun toimipaikassa työskentelevä Teijo Nikkanen vahvistaa Rytkösen arvion.

Suomen paksuimman männyn, Hämeenlinnan "Keisarinmännyn", ympärysmitta on noin viisi metriä 70 sentin korkeudelta. Niilo Karhun kirjassa Vihreät jättiläiset – Suomen paksuimmat puut esitellään Nikkasen mukaan seitsemän ympärysmitaltaan yli nelimetristä mäntyä, jotka kaikki ovat monihaaraisia ja melko lyhyitä puita.

– Iisalmen puu kuuluu joka tapauksessa maamme suurimpien mäntyjen joukkoon, Nikkanen kertoo sähköpostitse.

Nikkasen mukaan yksirunkoisena Iisalmen puu on hyvinkin ainutlaatuinen yksilö.

– Pitää vielä ottaa huomioon se, että melkein kaikki paksuimmat männyt sijaitsevat selvästi Iisalmen puuta etelämpänä, hän lisää.

Suojeluinnostus hiipunut

Luonnonmuistomerkeistä suurin osa on perustettu vuosikymmeniä sitten. 2010-luvulla suojelupäätöksiä on tehty Metsähallituksen mukaan vain satakunta.

Kuntaliitto käynnisti Suomen satavuotisjuhlien kunniaksi (siirryt toiseen palveluun)kampanjan luonnonmuistomerkkien elvyttämiseksi, ja se johtikin 65 uuden muistomerkin rauhoittamiseen.

– Silloin muistuteltiin kuntia tästä mahdollisuudesta ja saatiinkin mukavasti ehdotuksia, kertoo Kuntaliiton ympäristöpäällikkö Miira Riipinen.

Metsähallituksen ylläpitämässä suojelualuetietojärjestelmässä on tällä hetkellä 2 684 luonnonmuistomerkkiä. Metsähallituksesta kuitenkin kerrotaan, ettei kaikkia uusia kohteita ole ehditty viedä järjestelmään. Arvion mukaan luonnonmuistomerkkejä olisi siis noin 2 900.

Valtaosa luonnonmuistomerkeistä on puita tai puuryhmiä, siirtolohkareita, hiidenkirnuja tai muita geologisia kohteita. Muita tyyppejä ovat kasvilajiesiintymät ja lähteet.

Metsähallituksen mukaan suurin osa luonnonmuistomerkeistä sijaitsee Etelä-Suomessa. Lapin ELY-keskuksen alueelta on vain 82 kohdetta.

Lue myös:

Tissikuusi suojellaan Pentti Peuhkurisen pihassa: "Rauhoitusta hain, että luonnonihmettä voivat tulla ihailemaan muutkin"