Suomen suurin kuvataidepalkinto Islantiin, miehelle, joka nauraa läntisen kulttuurin sovinnaisuudelle: "Se on syy meidän kriiseihimme"

40 000 euron Ars Fennica -palkinnon voitti islantilainen Ragnar Kjartansson.

Ars Fennica
Ragnar Kjartansson
Kjartanssonia pidetään humoristisema, ironisena ja melankolisena taiteilijana. – Mielestäni melankolia ja ironia ovat luovassa mielessä sisaruksia. Moni taideteos on olemukseltaan ironinen vaikka se on täysin vilpitön, Ragnar Kjartansson sanoo.Elisabet Davids

Selvä humoristi. Ragnar Kjartanssonin videoteos Vene (The Boat) kuvaa samaa kohtausta uudelleen ja uudelleen. Miehinen mies ja naisellinen nainen saapuvat veneellä laituriin, nousevat paatista, suutelevat, lähtevät omille teilleen.

Nainen kävelee keikistellen kameran ohi, pois kuvasta. Mies starttaa veneensä ja kurvaa yksin ulapalle. Pari minuuttia katsotaan tyhjää järvenselkää, kunnes maisemaan ilmestyy taas sama vene ja samat ihmiset. Tuttu kohtaus alkaa alusta lähes identtisenä. Tätä jatkuu noin kaksi ja puoli tuntia.

– Leikittelen teoksessa kliseellä, täydellisen brutaalilla kliseellä: valkoinen heteroseksuaalinen pariskunta sveitsiläisellä järvellä. Minusta kuva on kaikessa sovinnaisuudessaan suorastaan perverssi, Ragnar Kjartansson sanoo.

Pysäytyskuva Ragnar Kjartanssonin videoteoksesta Vene. Pariskunta saapuu satamaan sveitsiläisellä järvellä.
Ragnar Kjartanssonin Vene-videoteos on osa yhdeksänosaista teossarjaa, jonka nimi on Kohtauksia länsimaisesta kulttuurista.Elisabet Davids

Voittoisa projekti vaati säätöä kulisseissa

Kun tarkkaan katsoo, huomaa, että kohtaukset eivät ole täysin identtisiä. Yhdellä kerroista mies ottaa naisesta kuvan, seuraavalla nainen miehestä. Hypnoottista menoa seuratessa huomaa miettivänsä ulkotaiteellisia asioita: miten ihmeessä tämä on tehty? Yhdellä otollako muka?

– Kyllä. Se on tehty yhdellä otolla Kjartansson sanoo ylpeän kuuloisena.

Ei ollut helppo homma. Naista näyttelemään tarvittiin kaksoset. Sillä aikaa, kun toinen naisista matkasi miehen mukana laituriin, toista kuljetettiin autolla paikkaan, josta miehen vene poimi hänet hetken kuluttua uudelle kierrokselle.

– Kesken kaiken vene hajosi ja se piti vaihtaa. Yhdessä vaiheessa kuvaan ajoi toinen vene. Siellä on tällaisia yksityiskohtia ja joitain eroja, mutta pohjimmiltaan kyse on monotonisesta tapahtumasta, Kjartansson sanoo ja nauraa päälle.

Ragnar Kjartansson
Ragnar Kjartanssonin Vene-videoteos on kuvattu Sveitsissä. Oleellista siinä ei ole tarina, vaan ideat, joita kuvasta voi poimia. Kjartansson antaa esimerkin. – Kun työstin Venettä, muuan henkilö huomautti minulle, että 1800-luvulla sveitsiläinen maisema viittasi romantiikkaan ja kaipuuseen. Nykyisin se merkitsee vain rahaa ja kalliita tavaroita. Petra Kotro

Minimalistinen kujeilu toi Ars Fennica -voiton

Kjartanssonin Vene-video ja tapa tehdä taidetta vakuuttivat tämänvuotisen Ars Fennica -diktaattorin, museonjohtaja Roland Wetzelin. Wetzel valitsi Kjartanssonin Suomen suurimman kuvataidepalkinnon, 40 000 euron Ars Fennican saajaksi.

Palkintoperusteluissa Kjartanssonia kiitetään hänen tavastaan muokata vakiintuneita esittämisen tapoja. Kjartansson yhdistelee eri taiteenlajeja, tekee maalauksista performatiivisia ja elokuvista eläviä asetelmia, tableaux vivanteja.

– Kjartanssonin tuotannon keskiössä on minimalistinen kujeilu. Hän esittää itsensä ja muut epäonnistumista uhmaavina, haavoittuvaisina olentoina. Hänellä on taipumus nostalgiaan ja romantisointiin, mikä heijastelee myötäelävää rajankäyntiä esittämisen ja olemisen välillä, Wetzel kiittää perusteluissa.

Paitsi videotaidetta Kjartansson tekee myös performansseja, installaatioita ja maalauksia. Monissa teoksissa keskeistä on juuri toisto.

Ragnar Kjartansson
Ragnar Kjartansson: The Visitors. Videoteos vuodelta 2012 .Elisabet Davids

Halu toistaa tarttui teatterista

Yksi selitys taiteilijan kiinnostukselle toistoon löytyy hänen lapsuudenkodistaan. Kjartanssonin äiti on näyttelijä ja isä näyttelijä-ohjaaja. Kjartansson kasvoi teatterissa. Harjoituksissa hän seurasi, miten sama kohtaus tehtiin uudestaan ja uudestaan.

– Se oli kiehtovaa. Muistan kuitenkin ajatelleeni, että jotain katosi, kun mukaan tuli kertomus, narratiivi. Huomasin, että kaipaan yhden ja saman kohtauksen kertausta, Kjartansson sanoo.

Taiteilija muistuttaa, että monet uskonnot perustuvat toistoon, että uskontojen olemus piilee toistossa.

– Lapsena lauloin kuorossa. Siellä toistetaan samaa tuhansia vuosia vanhaa kirkolllista liturgiaa. Toistoa pidetään tylsänä, mutta omasta mielestäni se on lohdun lähde. Oli kyse sitten kristinuskosta, buddhalaisuudesta, islamista tai joogasta, me etsimme henkisyyttä toistosta, Kjartansson väittää.

Syyttäkää läntistä kulttuuria

Vene kuuluu yhdeksänosaiseen teossarjaan nimeltä Kohtauksia länsimaisesta kulttuurista (Scenes from Western Culture, 2015). Muissa osissa seurataan muun muassa elämää uima-altaalla, varakkaiden lasten leikkiä ja pariskuntaa illallisella.

Länsimainen kulttuuri ja sen sovinnaisuus alkoivat kiinnostaa Kjartanssonia jo opiskeluaikana.

– Läntinen kulttuuri on valtava ja alistava. Se on ihana, rakastettava, mutta se on kuin marmorijärkäle, joka roikkuu meidän yllämme. Se luikertelee kaikkialle ja se on perimmäinen syy meidän kriiseihimme kuten ilmastonmuutokseen, taiteilija tykittää.

Nationalismi on paha maku suussa

Kjartansson asuu ja työskentelee Reykjavikissa. Omasta mielestään hän on islantilaisuutena vuoksi pystynyt katsomaan läntistä kulttuuria eräällä tapaa ulkopuolisena.

– Ja heti kaduttaa, että puhuin ulkopuolisuudesta. Ei islantilainen ole ulkopuolinen. Ei islantilaisuus ole vaikea, vaan helppo identiteetti. Meitä kohdellaan kaikkialla hyvin: me tulemme rauhalliselta saarelta, jossa on valkoisia ihmisiä.

Kjartansson korostaa, että Islanti on hänelle inspiraation lähde, mutta hän ei halua tulla määritellyksi islantilaiseksi taiteilijaksi.

– Elämme aikoja, jolloin kaikki vähänkään nationalististiselta kuulostava muuttuu helvetin ärsyttäväksi. Siitä jää paha maku suuhun. Minusta on kiinnostavaa, että oikean laidan ihmiset ovat onnistuneet tuhoamaan kansallisen identiteetin idean.

Ragnar Kjartansson and The National
Ragnar Kjartansson ja The National: A Lot of Sorrow (2013-2014). Kuusituntinen video. Elisabet Davids

Rahat menevät remonttiin

Kjartansson on kuuma nimi maailmalla. Pelkällä cv:llä on mittaa lähes parikymmentä sivua. The Guardian -lehden mielestä (siirryt toiseen palveluun) Kjartansson on tämän hetken kirkkaimpia taiteilijoita.

New Yorkin MET, eli the Metropolitan Museum of Art, esitteli (siirryt toiseen palveluun) Kjartanssonin kesällä yhdeksi oman sukupolvensa merkittävimmäksi video- ja performanssitaiteilijoista.

Vientiä tuntuu nytkin olevan. Ars Fennica -palkinto jaetaan keskiviikkona Helsingissä, jonne voittaja laskeutuu vain paria tuntia ennen tilaisuuden alkua.

Tätä haastattelua tehdään tiistaina puhelimitse samalla, kun taiteilija ajaa jossain Reykjavikin ulkopuolella.

Kjartansson kertoo olevansa Ars Fennica -palkinnosta onnellinen ja nöyrä. Rahat uppoavat remonttiin.

– Minulla on talo, joka rapistuu ja yritän saada sinne itselleni studiota. Se on nyt työn alla.

Ars Fennica -ehdokkaiden taidetta on esillä 8.9. asti Amos Rex -museossa Helsingissä. Kiasmassa avautuu 11.10. Ragnar Kjartanssonin näyttely The Visitors.

Artikkelin keskustelumahdollisuus on auki klo 22.00 saakka.