Hammaslääkäripelko halutaan kitkeä kokonaan pois – lapset nukutetaan entistä herkemmin

Kunnissa on ollut isoja eroja siinä, kuka saa hammashoitoa nukutuksessa ja kuka ei. Nyt sosiaali- ja terveysministeriö on tarkentanut kriteerejä.

hammaslääkärit
Suuhygienisti hoitamassa asiakasta.
Noin joka toinen kärsii hammaslääkäripelosta. Jopa viidenneksällä pelko voi estää hoidon normaali vastaanotolla. Silloin voi tulla tarve anestesiassa toteutettavalle hammashoidolle. Kalle Purhonen / Yle

Hammaslääkärin vastaanottotilassa istuu jännittyneitä ihmisiä. Tunnelma on hartaan hiljainen.

Hammashoidossa käytettävät aineet ovat vaihtuneet vuosien saatossa, eikä nenään enää leiju kitkeriä tuoksuja hammashoitolassa. Eikä kivunhuutoja kuulu, ainakaan odotustilaan.

– Tietysti pelkään, vastaa hammashoitolaan tullut Pekka Puranen kysymykseen, että pelkääkö hän hammaslääkäriin tuloa.

Puranen pohtii pelon syntyneen lapsuudessa.

– Kyllä se varmaan jotenkin lapsuudesta tulee. Pelkkä hammaslääkäriin meneminen on ollut paha asia. Kivut ja pistämiset ovat tuntuneet inhottavalta.

Puolet pelkää – pelko periytyy

Noin puolet ihmisistä pelkää hammaslääkäriä, kertoo Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin johtava ylihammaslääkäri Maarit Natunen. Aikuispotilaista 5–20 prosentilla pelko voi olla niin paha, että se estää hoidon tavallisella hammaslääkärin vastaanotolla. Pelko voi myös periytyä.

– Hammaslääkäripelosta kärsivien vanhempien lapsista tulee todennäköisemmin pelkopotilaita kuin pelkäämättömien vanhempien

, kertoo Natunen.

Pelko voi pulpahtaa pintaan myös, mikäli suun hoito on jäänyt huonolle tolalle.

– Kun tulee pahoja ongelmia ja kiputiloja, ja vasta sitten hakeudutaan päivystykseen. Pelkokierre voi alkaa siitä, kuvailee Natunen.

Eksoten suun terveydenhuollon ylihammaslääkäri Maarit Natunen
Johtava ylihammaslääkäri Maarit Natunen muistuttaa, ettei lasta peloteltaisi rei'illä ja poraamisella hammaspesun yhteydessä. Kalle Purhonen / Yle

Anestesiahammashoitoon pääsy selkeytynyt

Jos pelko estää hammashoidon vastaanotolla, kyseeseen voi tulla nukutuksessa tehtävä hammashoito. Sosiaali- ja terveysministeriö on nyt tarkentanut kriteerejä, milloin anestesiahammashoitoon pääsee.

Lääkintöneuvos Merja Auero sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoo, että tarkennuksille oli tarvetta, koska aiemmin tehdyt kriteerit olivat ylimalkaisia ja kuntien välillä oli suuria eroja anestesiahoitoon pääsyssä.

– Haluttiin, että ihmiset pääsevät hoitoon yhdenmukaisesti. Aiemmin kriteereissä oli kirjavuutta kuntien välillä. Joissain kunnissa oli pyritty pärjäämään suun terveydenhuollossa ilman anestesiaa, kertoo yhtenäistä kriteeristöä luomassa ollut lääkintoneuvos Auero.

Jos laajoja hammashoitoja on tehty ilman anestesiaa, eikä asiakkaan pelkoa ole pystytty riittävästi hoitamaan tavanomaisin keinoin, on voinut syntyä vaikea hammaslääkäripelko.

– Yhtenäinen kriteeristö haluttiin paitsi potilasturvallisuuden vuoksi myös siksi, ettei elinikäisiä pelkoja ja kammotiloja syntyisi lisää, jatkaa Auero.

Monta reikää suussa voi olla pääsykortti anestesiaan

Uuden kriteeristön mukaan nukutus tulee kyseeseen aikuispotilaalla esimerkiksi silloin, jos hoidontarve on erittäin laaja ja hoito ei onnistu tavanomaisen keinoin.

– Yleensä useissa hampaissa on jo vakavampia ongelmia. Infektioiden pitää olla sen kaltaisia, että ne voisivat johtaa hampaiden poistoon, kuvailee laajaa hoidon tarvetta johtava ylihammaslääkäri Maarit Natunen.

Jos hampaissa on esimerkiksi kymmenen reikää, voi anestesia jo tulla kyseeseen.

– Myös muiden anestesian edellytyksien pitää täyttyä eli sen, ettei hoito onnistu normaali vastaanotolla. Paikkaamattomat reiät ylläpitävät koko ajan infektioita, ja infektiot myös syvenevät, kuvailee Natunen.

Hammaslääkärin instrumentteja.
Hammaslääkäri voi auttaa pelkopotilasta kertomalla, mitä hän tekee ja näyttämällä hoitoinstrumentteja, joilla hampaita hoitaa.Kalle Purhonen / Yle

Pelko voi tuoda nukutuksen

Hammaslääkäriin tulleen lappeenrantalaisen Pekka Purasen hampaita on hoidettu nukutuksessa.

– Oli miellyttävä kokemus. Hammaslääkäripelko oli yksi syy siihen, että anestesian sain, sanoo Puranen.

Puranen kertoo, ettei lääkärissä käyminen enää satu, mutta silti hammaslääkäripelko on olemassa.

– Se on vain tällainen mielenkiintoinen päässä oleva asia, naurahtaa mies, joka on tällä kertaa tullut tavalliselle hammaslääkärin vastaanotolle.

Sosiaali- ja terveysministeriö on linjannut tarkennetuissa kriteereissään, että hammaslääkäripelko on syy päästä anestesiahammashoitoon.

Yhtenäisestä kriteeristöstä huolimatta kuntien välillä on vielä eroja sen suhteen, kuinka hammaslääkäripelko todetaan.

Toisissa kunnissa hammaslääkäripelon voi todeta hammaslääkäri, ja se riittää anestesian saantiin. Toisissa kunnissa vaaditaan psykologin tai psykiatrin lausunto pelosta.

Esimerkiksi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä riittää, että pelon on todennut hammaslääkäri.

Lapsille herkemmin

Lasten hampaita ja suun ongelmia hoidetaan aikuisia herkemmin anestesiassa. Syynä on, ettei haluta kasvattaa uutta, hammaslääkäriä pelkäävää sukupolvea.

– Siinä mielessä herkemmin lähdetään anestesiaan lasten ollessa kyseessä. Näin hammaslääkärin vastaanotoilla pyritään välttämään uusien pelkopotilaiden kasvattamista, sanoo suun terveyden johtava ylihammaslääkäri Maarit Natunen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiristä.

Alle 16-vuotiaiden kohdalla anestesia tulee kyseeseen, jos on esimerkiksi paljon reikiä, toimenpide on vaativa kuten hampaanpoisto tai lapsi kärsii hammashoitopelosta.

Suuhygienisti hoitamassa asiakasta.
Hammaslääkäriäpelkoa estää parhaiten se, että käy usein hammaslääkärissä, jolloin hoitotoimenpiteet voivat pysyä vähäisinä ja helppoina.Kalle Purhonen / Yle

Tavoite: Positiivisia kokemuksia hammashoidosta

Hammaslääkäripelkoa pyritään vähentämään positiivisten kokemusten avulla. Hammaslääkärin vastaanotolla pelkopotilaalle kerrotaan, mitä tehdään ja näytetään hoitoinstrumentteja. Anestesiahammashoidon potilaiden ehkäisevän hoidon hoitokertojen määrää kasvatetaan.

– Anestesiahammashoidossa olleet lapset kutsutaan kolmen kuukauden välein ennalta ehkäisevän hoidon käynneille, joilla saadaan lapselle positiivisia kokemuksia hammashoidosta, kertoo johtava ylihammaslääkäri Maarit Natunen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiristä.

Myös aikuisille anestesiassa hoidetuille potilaille suositellaan käyntejä suuhygienistin vastaanotolla ja hammaslääkärin tekemää tutkimusta vuosittain.

– Kun potilaalle kertyy myönteisiä ja helppoja käyntejä hammashuollossa, usein pelkokin vähitellen lievittyy, Natunen lisää.

Lääkintöneuvos Merja Auero sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoo, että uuden kriteeristön pääpaino on potilasturvallisuudessa sekä pelon ja suun ongelmien ennaltaehkäisyssä. Perheillä, joiden lapsilla on paljon ongelmia suun ja hampaiden terveyden kanssa, on usein monia muitakin ongelmia. Heitä pyritään tukemaan esimerkiksi lastensuojelun kautta.

Mieluummin lahjonta kuin pelottelu

Miksei hampaita sitten aina hoideta nukutuksessa niin, ettei kipu tunnu eikä poran kimeä ääni viillä korvia?

– Anestesiaan liittyy aina isoja riskejä. Anestesiakelpoisuuden arvioi aina erikoislääkäri, sanoo johtava ylihammaslääkäri Natunen.

Vakavimmat riskit liittyvät siihen, että potilaalle tulisi hengityksen ja verenkierron ongelmia nukutuksessa.

Moni kasvattaa tietämättään tulevia pelkopotilaita. Johtava ylihammaslääkäri Maarit Natunen muistuttaa, ettei lasta tulisi pelotella hammaspesun yhteydessä rei'istä ja poraamisesta.

– Mieluummin vaikka lahjoa lasta pesemään hampaat, mutta ei lahjota karkilla, naurahtaa Natunen.