Tutkimus: Yleisradion sananvapauden edellytykset vahvistuneet

Tutkijan mukaan Ylen riippumattomuutta ovat 2010-luvulla lisänneet muun muassa eduskunnan roolin vahvistuminen, ulkopuolinen hallitus ja vuoden 2013 rahoitusuudistus.

Yle
Piia Pasanen Yle Uutisten uudessa uutisstudiossa.
Arkistokuva Ylen uutisstudiosta. Ville Tapio / Yle

Yleisradion rakenteellinen riippumattomuus on vahvistunut voimakkaasti, selviää yhteiskuntatieteiden tohtorin Martti Soramäen tekemästä tutkimuksesta (siirryt toiseen palveluun).

Soramäen tutkimus käsittelee ensisijaisesti sananvapauden rakenteellisia ja toiminnallisia edellytyksiä, mutta myös sananvapauden käytännön toteutumista ja siihen liittyviä ongelmia Ylessä.

– Eduskunnan roolin vahvistuminen suhteessa Yleen, ulkopuolinen hallitus ja viimeisimpänä vuoden 2013 rahoitusuudistus ovat kaikki osaltaan lisänneet Ylen riippumattomuutta, Soramäki sanoo.

Ylen toimintaa ohjaavat laki Yleisradiosta, laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä, journalistin ohjeet, yhtiön sisäinen ohjelmatoiminnan ja sisältöjen eettinen ohje, rakenteellinen ja toiminnallinen riippumattomuus sekä valtiontukisäännöt.

Soramäen tutkimuksessa on selvitetty Ylen riippumattomuuden kehitystä vuodesta 1926 alkaen. Tutkijan mukaan yhtiön kehitys nykyiseen asemaansa on ollut pitkä prosessi.

– Yhteiskunta, arvot ja lainsäädäntö ovat muuttuneet radikaalisti näiden yli 90 vuoden aikana. Yleisradio on muuttunut sensuurin kohteesta sananvapautta toteuttavaksi julkisen palvelun mediaksi, Soramäki sanoo.

YTT Martti Soramäen tutkimus Yleisradio 1926–2018. Sensuurin kohteesta sananvapausyhtiöksi julkaistiin keskiviikkona 21.8.2019.

Lue aiheesta lisää:

Martti Soramäki: Ylen rakenteellinen riippumattomuus turvaa sananvapautta