Lasten kuuluu sairastaa paljon ja opettajien oireet johtuvat vaihdevuosista – Näin hurjia väitteitä koulujen sisäilmaongelmien yhteydessä esitetään

Monet asiantuntijat ovat sitä mieltä, että sisäilmaongelmien hoito on hajallaan liian monessa paikassa.

sisäilmaongelmat
Vartiokylän ala-asteen oppilaita koulurakennuksen edessä.
Vartiokylän ala-asteen ekaluokkalaiset Touko Mettänen, Lauri Hintsala, Tatu Kavasto, Eero Halmetoja ja Tomas Parkkinen odottavat bussia.Matti Myller / Yle

Helsinkiläisen Vartiokylän ala-asteen pihalle alkaa sateisena aamuna kerääntyä lapsia. He etsivät maasta oman luokkansa tunnuksen ja menevät sen viereen odottelemaan. Vettä tulee taivaalta lähes kaatamalla, eikä kaikilla lapsilla ole sateenvarjoa eikä saappaita.

Kun aika koittaa, paikalla olevat aikuiset pyytävät lapsia kävelemään jonossa lähistöllä odottaviin busseihin. Valtaosa aikuisista on lasten vanhempia ja he pohtivat ääneen, miten tämäkin aamu olisi sujunut ilman heidän mukana oloaan. Lopulta bussit ovat täynnä ja lähtevät kohti Malmia, jossa Vartiokylän lapset nykyään käyvät koulua.

Vartiokylän ala-asteen oppilaita jonottamassa bussikuljetusta.
Lapset jonottavat päästäkseen bussiin.Matti Myller / Yle

Päivittäisen bussimatkailun taustalla on se, että Vartiokylän ala-asteen koulu on laitettu käyttökieltoon. Siellä oli vuosien ajan erilaisia sisäilmaongelmia, joita hoidettiin osakorjauksilla. Lopulta tilanne meni niin pahaksi, ettei lapsia ja opettajia päästetä enää rakennuksen sisälle.

Aktiivisten vanhempien varassa

Kaikkien näiden vuosien ajan koululaisten vanhemmat ovat taistelleet paremman sisäilman puolesta. Vanhempien joukossa on lääkäreitä, juristeja ja rakennusalan ammattilaisia, jotka ovat käyttäneet osaamistaan sen puolesta, että heidän lapsensa saisivat viettää päivänsä terveellisessä ympäristössä. Vanhemmat ovat olleet yhteydessä virkamiehiin ja päättäjiin, tehneet valituksia aluehallintovirastoon ja teettäneet erilaisia selvityksiä. Tänä keväänä he selvittivät itse myös väistötiloiksi sopivien parakkien saatavuutta ja sijoittelua.

Miia Kavasto ja Kimmo Laine Vartiokylän koululla.
Mia Kavasto ja Kimmo Laine ovat taistelleet, jotta heidän lapsensa pääsisivät terveellisempään kouluympäristöön.Matti Myller / Yle

Yksi aktiivinen vanhempi on Kimmo Laine. Hänen poikansa joutui lopulta kolmen vuoden jälkeen vaihtamaan Vartiokylästä toiseen kouluun astmaoireiden pahennuttua liikaa. Laineen mukaan tiedonkulun ongelmat ovat olleet läpi prosessin suuri ongelma.

– Sillä olisi pelastettu moni asia, jos kaupunki olisi tehnyt oikeanlaista tiedottamista oikeaan aikaan. Se, että tietoja pimitetään, ei missään olosuhteissa tällaisissa asioissa paranna tilannetta. Päinvastoin, se aiheuttaa vaan epätietoisuutta.

Mia Kavasto puolestaan ryhtyi aktiiviksi sen jälkeen, kun sai tietää, minkälainen koulun aloitus hänen ekaluokkalaisella pojallaan oli edessä. Hänen mielestään tieto ei ole kulkenut kunnolla myöskään vanhemmilta kaupungin suuntaan.

– Ei ole kuultu sitä, että ihmiset ihan oikeasti vakavasti sairastuvat. Pitäisi myös toimia niin, että riippumatta siitä, kuka on vastuussa, joku ottaa kopin siitä että homma hoidetaan. Eikä vaan pyöritellä ympäri virastoja sitä vastuuta.

Kuka on vastuussa?

Tiedonkulun ongelmia on koettu myös monessa muussa sisäilmaongelmaisessa koulussa eri puolilla Suomea. Ne nousevat usein esille esimerkiksi aluehallintovirastoihin tehdyissä kanteluissa.

Monet asiantuntijat näkevät tämän taustalla sen, että vastuu sisäilmaongelmien hoidosta on kunnissa liian hajallaan. Kun ongelmia ilmenee, niihin puuttuminen kuuluu niin kouluterveydenhuollon, työterveyshuollon, työsuojelun kuin rehtorinkin tehtäviin. Näihin tahoihin vanhemmatkin ovat usein yhteydessä. Lopullinen vastuu taas kuuluu kiinteistön omistajalle, jota yleensä edustaa kunnassa tilayksikkö.

Ideaalitilanteessa kaikki toimijat yhdistäisivät osaamisensa ja hoitaisivat ongelman yhdessä. Tosielämässä yhteistyö ei kuitenkaan aina suju niin kuin pitäisi. Tämä tunnustetaan myös Helsingin kaupungissa.

Rakennetun omaisuuden hallintapäällikkö Sari Hilden Helsingin kaupunki.
Rakennetun omaisuuden hallintapäällikkö Sari Hildén tunnustaa, että toisinaan yhteistyö ei suju parhaalla mahdollisella tavalla.Matti Myller / Yle

– Me olemme koko ajan lisänneet tiedotusta, me koulutamme esimiehiä, meillä on kaupungin nettisivuilla tietoa tästä. Mutta aina tapahtuu sitten niitä huonojakin caseja, sanoo Helsingin kaupungin Rakennetun omaisuuden hallintapäällikkö Sari Hildén.

Hänen mukaansa ongelmia voi tulla esimerkiksi silloin, kun yksittäisissä kohteissa pitäisi nopeasti arvioida ongelman vakavuutta ja sen ratkaisukeinoja. Isossa organisaatiossa tiedonkulku voi olla hankalaa.

“Suomessa eivät lasten oikeudet toteudu”

Sisäilmaongelmien parissa jo 30 vuotta työskennellyt Turun yliopiston työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putus on tilanteeseen hyvin turhautunut. Vartiokylän koulun tapaisia esimerkkejä löytyy hänen mukaansa paljon.

Turun yliopiston työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putus.
Työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putus on turhautunut siihen, että lasten ja nuorten ongelmia vähätellään.Matti Myller / Yle

Putuksen mielestä kyse ei ole vain tiedonkulun ongelmasta vaan asenneongelmasta: lapsia ei Suomessa arvosteta riittävästi. Hän huomauttaa, että lainsäädäntö ja viranomaisohjeet ovat näiltä osin hyvin selkeitä, niitä ei vaan noudateta.

– Lasten oikeudet eivät toteudu Suomessa. Me olemme hyvin hitaita tarttumaan lapsiin ja nuoriin kohdistuviin riskeihin. Ehkä Suomessa ei ymmärretä arvostaa heitä riittävästi. He ovat tulevaisuuden tekijöitä ja ovat ansainneet terveen ja turvallisen päiväkoti- ja kouluympäristön.

Putusta turhauttaa erityisesti ongelmien vähättely. Lasten oireilu kuitataan liian usein sillä, että lasten muka kuuluisikin sairastaa paljon. Välillä taas vihjaillaan, että opettajien sisäilmaoireet johtuisivat vaikkapa vaihdevuosista. Esimerkiksi Ruotsissa suhtautuminen on hyvin erilaista.

Piirroksia Vartiokylän koulun aulassa.
Lasten piirustuksia on jäänyt suljettuun kouluun.Matti Myller / Yle

Putus huomauttaa, että sisäilmaongelmista on tehty erittäin paljon tutkimusta. Siitäkin on selviä tuloksia, että kun rakennus korjataan kunnolla, siellä aikaa viettävien terveys paranee. Ja näin saadaan lopulta aikaan myös säästöjä.

Tätä pohditaan parhaillaan myös ministeriöiden yhteisessä Terveet tilat -ohjelmassa, jonka tavoitteena on tervehdyttää rakennukset ja parantaa sisäilmaongelmista kärsivien hoitoa. Hanke tähtää vuoteen 2028.

Sisäilmaongelmaisesta koulusta seuraavaan

Vartiokylässä vanhempien taistelu ei ole päättynyt koulun sulkemiseen vaan se jatkuu edelleen. On käynyt ilmi, että Helsingin Malmilla sijaitsevassa väistökoulussa on niin ikään sisäilmaongelmia.

Vartiokylän ala-asteen väistötila Malmilla.
Myös väistötiloissa Malmilla on havaittu sisäilmaongelmia.Matti Myller / Yle

Nyt oppilaat ja vanhemmat odottavat, että luvatut parakit nousevat jossakin vaiheessa varsinaisen koulun lähistölle, ja lapset pääsevät pois myös väistökoulusta. Samalla loppuisivat päivittäiset bussimatkat, jotka nekin ovat aiheuttaneet huolta. Sen jälkeen alkaa toivottavasti uuden koulun rakentaminen.

– Ei ole kyllä yhtään sellainen fiilis, että ollaan voittajia tässä asiassa, Kimmo Laine toteaa.

Busseja Vartiokylän koulun edessä.
Bussit kuljettavat lapsia väistötiloihin.Matti Myller / Yle

Voit keskustella aiheesta tänään 22.8. kello 17.00 saakka.