"Emme voi palata ilman kansalaisoikeuksia" – Rohingya-pakolaisten palauttaminen Myanmariin epäonnistunee jo toistamiseen

Sunnuntaina tulee kuluneeksi kaksi vuotta siitä, kun Myanmar aloitti rohingya-vähemmistön vainon. Nyt pakolaisia yritetään turhaan saada palaamaan Myanmariin.

Rohingyat
Rohingya-pakolaisia Bangladeshin ja Myanmarin rajalla
Rohingya-pakolaisia Bangladeshin ja Myanmarin rajalla

Rutiköyhän Bangladeshin rajamaakunnassa majailee melkein miljoona pakolaista naapurimaa Myanmarista.

Cox's Bazarissa olevat leirit ovat surkeita paikkoja, ja niissä asuvilla rohingya-kansan jäsenillä on vähän järkevää tekemistä. Töitä ei juurikaan ole, ja sekin vähä, mitä asukkaat itsensä onnistuvat työllistämään, ärsyttää paikallista bangladeshilaisväestöä.

– He varastavat vähätkin työt meiltä lahjomalla poliiseja, väittää Mohammad Sojol uutistoimisto AFP:n haastattelussa.

Sojol on menettänyt työnsä rikšakuskina, koska rikšojen omistajat palkkaavat mieluummin halvemmalla työskenteleviä pakolaisia, vaikka he eivät saisi virallisesti olla palkkatöissä.

rohingyat Bangladeshiin
Vastikään Bangladeshin pakolaisleirille saapuneita laskeutui kuorma-auton kyydistä lokakuussa 2017. Kaikkiaan rajan yli tuli sinä syksynä yli 700 000 rohingyapakolaista, maassa jo entuudestaan olevien parinsadan tuhannen lisäksi.Abir Abdullah / EPA

Kun pakolaisten raju vyöry rajan yli alkoi liki kaksi vuotta sitten, paikallisten asenne oli vielä melko myönteinen ja avulias. Hakimparassa asuva Riazul Haque kertoo AFP:lle, että hän antoi 60 pakolaisperheen asettua omistamalleen maatilkulle, koska luuli heidän olevan maassa vain parisen kuukautta.

– Nyt näyttää siltä, että loputkin Myanmarissa asuvat rohingyat tulevat kohta Bangladeshiin, uskoo Haque.

Poliisin mukaan leireissä muhii levottomuuksia ja rikollisuutta. Monet ovat ajautuneet huumeliigojen kuriireiksi, salakuljettamaan metamfetamiinipillereitä Myanmarista.

– He saavat kaikenlaista apua ja heillä on paljon joutilasta aikaa, koska heillä ei ole työtä, sanoo Cox's Bazarin poliisipäällikkö Ikbal Hossain AFP:lle.

Bangladeshilla on hyvät syyt toivoa rohingya-pakolaisten lähtöä takaisin Myanmariin. Maa ei kuitenkaan aio palauttaa ketään pakolla. Mitä rohingyat itse ajattelevat paluusta?

"Haluamme kansalaisuuden ensin"

Bangladesh ja Myanmar yrittivät kotiuttaa ensimmäisiä rohingya-pakolaisia jo viime vuonna, mutta silloin kukaan ei halunnut palata, ja mielenosoitusten takia hankkeesta luovuttiin.

Nyt palauttamista yritetään jälleen, mutta toistaiseksi huonolla menestyksellä.

Yli tuhat perhettä eli 3 450 pakolaista on listattu mahdollisten palaajien luetteloon. Näistä perheistä vasta 21 on suostunut edes keskustelemaan asiasta Bangladeshin viranomaisten ja YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n edustajien kanssa. Kukaan heistä ei halua palata Myanmariin.

Palautusten pitäisi silti alkaa huomenna torstaina.

– Me haluamme Myanmarin kansalaisuuden ensin, ja heidän pitää kutsua meitä rohingyoiksi, vasta sitten voimme palata, sanoi yhdeksänhenkisen perheen pää, Ruhul Amin uutistoimisto AP:lle.

– Emme voi palata ilman kansalaisoikeuksia, tiivisti Amin.

Kartta
Ilkka Kemppinen / Yle

Aminin vaatimukset ovat keskeisiä, koska rohingya-kansan vaino ilmenee Myanmarin haluttomuutena tunnustaa kansaa myanmarilaisiksi. Valtaosa rohingyoista on asunut sukupolvien ajan Myanmarissa, etupäässä Rakhinen osavaltiossa. Varhaisimmat maininnat Myanmarissa asuvasta rohingya-kansasta ovat 700-luvulta.

Pitkästä historiasta huolimatta rohingyoilla ei ole kansalaisuutta ja myanmarilaiset kutsuvat heitä bengaleiksi – siis rajan yli Bangladeshista tulleiksi maahanmuuttajiksi. Koska kansalaisuutta ei ole, heillä ei ole myöskään täysiä kansalaisoikeuksia, muun muassa oikeutta muuttaa, kouluttautua tai päästä valtion virkoihin.

Kansanmurha vuonna 2017

Rogingya-kansasta valtaosa on islamilaisia, mutta joukossa on myös hinduja. Buddhalaisessa Myanmarissa vähemmistön vainoon liittyy uskonvainon ja etnisen puhdistuksen piirteitä.

Vainoja on ollut useita, mutta viimeisin ja pahin alkoi elokuussa 2017 sen jälkeen, kun rohingya-kansan ääriliike, Arakanin rohingyojen pelastusarmeija oli iskenyt poliisiasemille. Armeija aloitti laajan operaation, jossa poltettiin kyliä, tapettiin ja raiskattiin siviilejä. Tarkkaa kuolonuhrien määrää on vaikea arvioida, mutta esimerkiksi kanadalainen kansalaisjärjestö arvioi vuotta myöhemmin (siirryt toiseen palveluun), että 24 800 rohingyaa tapettiin.

YK:n ihmisoikeusneuvoston tutkijat kehottivat viime elokuussa raportissaan syyttämään Myanmarin korkeinta sotilasjohtoa kansanmurhasta rohingyoja vastaan. Kansainvälinen rikostuomioistuin aloitti viime syksynä alustavat tutkimukset rohingya-vähemmistön kohtelusta Myanmarissa.

Myanmarin poltettuja rohingya-kyliä
Myanmarin armeija tuhosi rohingyoiden kyliä syksyllä 2017. Tämä kylä sijaitsi Maungsawin kaupungin lähellä Rakhinen osavaltiossa.Hein Htet / EPA

Monelle Bangladeshissa asuvalle pakolaiselle ei riitä pelkkä Myanmarin kansalaisuus, vaan he vaativat tuomioita kansanmurhaan syyllistyneille ja korvauksia menettämästään omaisuudesta.

"Keskeyttäkää palautus"

Vaikka rohingyoita ei aiotakaan nyt palauttaa väkisin, ainakin ihmisoikeusjärjesö Human rights watch (HRW) suhtautuu hyvin kriittisesti hankkeeseen. HRW:n mielestä palautusoperaatio pitää keskeyttää, koska paluuolosuhteista ei ole takeita.

– Olosuhteet Rakhinen osavaltiossa eivät tue vapaaehtoista, turvallista ja arvokasta rohingyojen kotiuttamista. Osavaltiossa jäljellä oleva rohingya-väestö on suljettu leireihin ja kyliin ilman perusoikeuksia, he ovat valtion vainon ja väkivallan kohteena, linjaa HRW tiistaisessa kannanotossaan. (siirryt toiseen palveluun)

Järjestön mukaan 125 000 rohingyaa on vuoden 2012 jälkeen suljettu leireille Rakhinessa.

– Me tiedämme, että Myanmarissa on yhä tuhansia keskitysleireillä. Jos he pääsevät vapaaksi ja palaavat kyliinsä, me tiedämme, että on turvallista palata. Sitten mekin palaamme kotiin, sanoi yksi HRW:n haastattelema pakolainen.

HRW:n mukaan viime marraskuun jälkeen Myanmarin armeijan ja rohingyoiden äärijärjestön väliset taistelut ovat ajaneet pakosalle ainakin 27 000 ihmistä lisää. Tämän vuoden kesäkuusta lähtien internet-yhteydet ovat ollee poikki ainakin kahdeksalla alueella.

YK:n turvallisuusneuvosto käsittelee palautusoperaatiota suljetussa istunnossa tänään keskiviikkona Belgian, Britannian, Ranskan, Saksan ja Yhdysvaltain aloitteesta.

Satoja rohigya-pakolaisia siirtymässä Myanmarista Bangladeshiin lokakuussa 2017.
YK:n mukaan rohingyat ovat etnisen vainon kohteina Myanmarissa. Mistä he tulevat ja millainen on heidän historiansa?

Lue lisää:

Rohingyojen paluu Myanmariin tyssäsi alkuunsa – halukkaita lähtijöitä ei löytynyt

Puoli miljoonaa lasta joutuu islamilaisiin madrassa-kouluihin, kun Myanmar ja Bangladesh estävät pääsyn oikeisiin kouluihin

Bangladesh aikoo siirtää jopa 100 000 ihmistä saarelle, joka on ehkä kelvoton ihmisasutukselle

Myanmarista paennut rohingya-äiti käveli lapsineen päiväkausia ilman ruokaa: "Näin omin silmin, kun talomme syttyi tuleen"

Rohingya-pakolaiset kertovat Ylelle, miten Myanmarin sotilaat toimivat: "He polttivat talomme ja ampuivat ne, jotka nousivat piiloistaan"

Lähteet: AP, AFP, Reuters