Laukaan villiintyneiden nautojen omistaja kertoo ahdingostaan – jäi vuosi sitten hoitamaan tilaa yksin, tilanne kärjistyi keväällä: "Meni jalat alta"

Viranomainen pyrkii saamaan lauman elävänä takaisin tilalle ja sen jälkeen normaalisti teurastamoon.

nautaeläimet
Karanneita nautoja metsässä Vehniällä Laukaassa.
Karanneita nautoja metsässä Vehniällä Laukaassa 20. elokuuta. Tommi Anttonen / Lehtikuva

Laukaan Venhniällä on keväästä asti liikkunut noin 40 naudan lauma. Tilanne kärjistyi tiistaina, kun pihoihin ja tielle tunkeutuneet eläimet alkoivat olla vaaraksi sivullisille. Tällä hetkellä tilanne on se, että villiintynyt nautalauma on saatu kotiutumaan uuteen aitaukseen Laukaassa.

Nautojen kuljeskeluun ei ole puututtu aiemmin, sillä niillä ei katsottu olevan erityistä vaaraa. Nyt viranomaiset ovat arvioineet tilanteen uudelleen, ja katsovat eläinten olevan heitteillä.

Nimettömänä pysyttelevä tilan omistaja kertoo, että eläinsuojelukierre sai alkunsa varhain keväällä, kun valvontaeläinlääkäri teki tilalle yllätystarkastuksen.

Tilalta löytyi tarkastuksen yhteydessä kolme kuollutta lehmää. Tilallinen arvioi, että ainakin yksi eläimistä oli ollut kuolleena noin viikon ajan. Hän ei ollut saanut siirrettyä ruhoa yksin.

Tarkastus oli vain alkua. Valvontaiskun seurauksena tilalla vieraili useita viranomaistahoja. Tarkastuksen lopputuloksena tilalta kiellettiin tuotantoeläinten pito, ja karja määrättiin poistettavaksi, eli lopetettavaksi.

– Koin sen hyvin epäoikeudenmukaiseksi, että koko karja piti poistaa nopealla aikataululla, omistaja sanoo.

Tilan omistajan mukaan tilalla oli alun perin yhteensä 100 eläintä, joista puolet oli pihatossa ja puolet ulkotarhassa.

Omistaja kertoo yhteistyön viranomaisten kanssa sujuneen kohtuullisen hyvässä hengessä, mutta lopputulokseen hän ei ole tyytyväinen. Hän olisi toivonut, että olisi voinut vähentää karjan määrää ja jatkaa karjan pitoa pihatossa. Hän kuitenkin ryhtyi toteuttamaan viranomaisten määräystä.

Toukokuun loppuun mennessä pihatto oli tyhjä, ja ulkotarhassa olevista eläimistä noin puolet oli saatu hävitettyä. Loput naudoista olivat irrallaan ja karanneet metsään.

"Eläinten myötä noin puolet tilan tuloista häviää"

Tilallisen mukaan aidatun metsäalueen koko on yhteensä 20 hehtaaria. Aitaus on ollut jo pidemmän aikaa huonossa kunnossa, sillä suurten nautaeläinten lisäksi aitaa rikkovat hirvet. Omistaja ei ole ehtinyt korjaamaan aitaa sitä mukaa, kun sitä on rikottu. Hän kertoo hoitaneensa tilaa aivan yksin reilun vuoden ajan ja jaksaminen on ollut koetuksella.

Aidan seipäitä
Aita metsäalueen ympärillä on vaatinut korjausta.Niko Mannonen / Yle

Eläintenpitokielto otti koville fyysisesti ja rahallisesti.

– Siinä meni jalat alta. Eläinten myötä noin puolet tilan tuloista häviää, tilallinen kertoo.

Valvontaeläinlääkäri ei kommentoi tilannetta, mutta vahvistaa tilallisen antamat tiedot.

Keski-Suomen Maa- ja metsätaloustuottajat kertovat ilmaisseensa huolensa kyseisen tilan tilanteesta viranomaisille jo keväällä. Yhdistyksen mukaan Laukaan nautalauman irtipääsyyn ja villiintymiseen liittyy viljelijän uupumus ja väsyminen niin ettei omasta arjesta pystytty enää huolehtimaan. MTK Keski-Suomi kuitenkin korostaa, ettei eläinten huono kohtelu ole koskaan hyväksyttävää.

Suurriistayhdyshenkilö eläinten lopettamisesta: "Toivottavasti siihen asti ei tarvitse mennä"

Tällä hetkellä tilan väki yrittää edelleen saada nautoja hallintaan. Tunnelma on kireä.

Naudat on määrätty lopetettaviksi, mutta ne yritetään saada kiinni elävinä. Nautojen kiinniottoa organisoiva suurriistayhdyshenkilö Jari Halttunen kertoo, että aitausta on valmisteltu jo tiistain ja keskiviikon välisenä yönä.

Mies seisoo ulkona
Jari Halttunen.Niko Mannonen / Yle

Jos karja päädytään kuitenkin lopettamaan, mukaan on saatava iso joukko metsästyskykyisiä ja ampumataitoisia henkilöitä.

– Valmistaudumme myös siihen, mutta toivottavasti siihen asti ei tarvitse mennä. Kyse on isoista rahoista tuottajan puolelta. Pyrimme saamaan naudat pihattoon ja siitä teuraaksi, Halttunen kertoo.

Tilan omistaja arvioi, että yhden sonnin rahallinen arvo on noin 1500 euroa ja lehmien 800-1000 euroa. Vapaana olevassa laumassa on lehmiä, sonneja ja vasikoita. Tilallisen oman arvion mukaan koko lauman lopettamisesta aiheutuisi hänelle noin 10 000-15000 euron ansionmenetykset.

Halttusen mukaan lopettaminen olisi ikävin vaihtoehto, eikä eläinten kiinni saamiselle ole asetettu takarajaa.

Jari Halttusella on pitkä kokemus eläinten käsittelemisestä. Silti Laukaan operaatiota ei voi verrata mihinkään aikaisempaan työtehtävään.

Suurriistayhdyshenkilö kuvailee laumaa araksi ja villiksi. Eläimet ovat olleet vapaana niin pitkään, että ne ovat villiintyneet. Ne eivät päästä lähelle, vaan pakenevat. Siksi myöskään nukuttaminen ei onnistu. Lauma on tarkoitus saada ohjattua kauempaa liikkumaan kohti aitausta. Mitä lähemmäs ihminen tulee, sitä nopeammin lauma juoksee.

– Kun lauma tulee kohti, niin niitä on väistettävä. Ne eivät taputtamisesta enää käänny, Halttunen sanoo.

Suurriistavirka-avun väki kokoontuu vielä tänään.

– Mukana on viljelijäedustus kotieläintilapuolelta. Sieltä löytyy ammattitaitoa eläintenhoidon osalta. Huomenna todennäköisesti lähdemme tekemään isännän avuksi aitaa.

Aidan pystyttämiseen tarvitaan parikymmentä henkilöä ja eläinten ajamiseen mahdollisesti enemmän.

– Katsotaan, missä päin eläimet ovat, ja yritetään päästä kahdesta suunnasta liikuttelemaan niitä hiljalleen aitausta ja porttia kohti.

Aitaa rakennetaan
Aidan rakennus on laitettu jo alulle.Niko Mannonen / Yle

Halttusen mukaan naudat liikkuvat pääasiassa puiden lomassa samoja polkuja pitkin. Tätä tietoa hyödynnetään lauman ohjaamisessa.

– Toivomme, ettei alueella liikkuisi ulkopuolista porukkaa. Eilisten havaintojen perusteella vieras väki sai eläimet liikekannalle.

Halttusen mukaan suurin haaste on löytää eläimet sellaiselta paikalta, josta ne saadaan liikkeelle.

– Toinen kysymys on, että pysyvätkö ne rakentamassamme sähköaidassa. Toivotaan näin. Aita on tarkoitus merkitä huomionauhoilla.

"Jos pakko on tappaa, niin liha pitää laittaa hyötykäyttöön, eikä haaskata"

Karanneiden kotieläinten kiinniottoon erikoistunut saarijärveläinen Pertti Hokkanen sanoo, että Laukaan tapauksessa olisi tärkeintä, ettei liha menisi hukkaan, eli poltettavaksi ongelmajätteenä. Niin käy, jos eläimelle ei voida tehdä paikan päällä asianmukaista lihantarkastusta.

– Jos pakko on tappaa, niin liha pitää laittaa hyötykäyttöön, eikä haaskata. Siitä minä en tykkää, Hokkanen sanoo.

Vaihtoehtona väläytetyn eläinten nukuttamisen ja sen avulla kiinniottamisen kustannukset olisivat Hokkasen mukaan suuria, kun kyseessä on iso lauma.

Tilanne on edelleen auki, ja ilta näyttää, miten operaatiossa edetään.

Hokkasen mukaan lauman arat ja villit yksilöt omaavat suurimman pakovietin. Jos ne onnistuvat viemään laumaa mukanaan, koko lauma villiintyy. Siksi kiinniotto-operaatioon osallistuvien tulisi muistaa yksi ohjesääntö.

– Jos ensimmäisenä vastaan tulleita eläimiä ammutaan, niin silloin ammutaan ne, jotka luottavat eniten ihmisiin. Arat ja villeimmät yksilöt tulisi poistaa joukosta ensin.

– Toivoisin, että operaatio sujuisi ilman vahinkoja tai hysteriaa, eikä eläinten liha päätyisi poltettavaksi.

Hätäteurastus ei olisi yksinkertainen vaihtoehto

Laukaan ympäristötoimen johtaja Jukka Lappalaisen mukaan kaikki vaihtoehdot selvitetään siltä varalta, ettei nautoja saada kiinni. Yksi selvitettävistä vaihtoehdoista on hätäteurastus. Helppo ratkaisu se ei kuitenkaan ole.

Mies seisoo ulkona
Jukka Lappalainen.Niko Mannonen / Yle

Hätäteurastus voidaan suorittaa alkutuotantotilalla kotieläimenä pidettävälle sorkka- tai kavioeläimelle vain erikoistapauksessa. Ruokaviraston ohjeiden mukaan hätäteurastus voidaan suorittaa ainoastaan terveelle eläimelle, joka on joutunut äkilliseen onnettomuuteen ja joka siksi ei ole kuljetuskuntoinen. Tavoitteena on, että eläimen liha saadaan kuitenkin käytettyä elintarviketeollisuudessa hyödyksi.

Ruokaviraston lihantarkastusyksikön johtaja Marjatta Rahkion mukaan tilanne on ongelmallinen, sillä Laukaassa vapaana olevat naudat eivät tällä hetkellä täytä hätäteurastamisen edellytyksiä.

– Ne eivät ole loukkaantuneita sillä tavalla, että teurastaminen olisi välttämätöntä hyvinvointisyistä. Jos irti pääseminen vaarantaisi eläimen hyvinvoinnin, hätäteurastamistamista voitaisiin pitää vaihtoehtona heti irti pääsemisen jälkeen, mutta nämä eläimet ovat olleet vapaana jo kuukausia, Rahkio sanoo.

Hätäteurastuslupa vaatii aluehallintoviraston, Ruokaviraston ja teurastamon paikallisen tarkastuseläinlääkärin yhteispäätöksen.

Vaatimukset hätäteurastuksen suorittamiseen ovat tiukat.

Eläinten täytyy olla tunnistettavia, esimerkiksi korvamerkittyjä. Ennen hätäteurastuksen suorittamista tarvitaan virkaeläinlääkärin tarkastus paikan päällä, ja tarkastuksesta on toimitettavat paperit teurastamon eläinlääkärille, jotta hän pystyy tarkastamaan lihat.

Lain mukaan hätäteurastuksessa on käytettävä samoja eläimen tainnutusmenetelmiä kuin teurastamossakin.

– Tässä tilanteessa ei varmaan ole muuta vaihtoehtoa kuin ampuminen. Ampujan olisi kuitenkin oltava todella ammattitaitoinen, sillä ison eläimen ampuminen siististi ja kivuttomasti ei ole yksinkertainen juttu, Rahkio sanoo.

Lisäksi ampujalla täytyy olla kelpoisuustodistus, joka vaaditaan elintarvikkeeksi menevien eläinten teurastamiseen.

– Tämän yhdistelmän omaavaa henkilöä ei välttämättä helposti löydy, Rahkio toteaa.