Alpeilla lämpötila nousee ja jäätiköt kutistuvat – muuttuvatko laskettelulomat vaellusreissuiksi?

Alppien hiihtokeskukset ovat jo joutuneet sopeutumaan muutoksiin ilmastossa, mutta myös asiakkaiden käytös on muuttunut.

Alppilomat
Turisteja kesäisessä alppimaisemassa.
Turisteja Säntis-huipulla Sveitsin Alpeilla kesäkuussa 2011. Alessandro Della Bella / EPA

Italian Alpeilla on joukoittain hylättyjä pieniä hiihtokeskuksia ja suuret nostavat hintojaan (siirryt toiseen palveluun). Ranskan Alpeilla Tignesin hiihtokeskus on joutunut ensi kertaa (siirryt toiseen palveluun) lopettamaan kesän jäätikköhiihtokauden jo heinäkuussa ennätyksellisen lämpimien säiden takia.

Sveitsin alppikeskukset houkuttelevat lisää kesäturisteja, (siirryt toiseen palveluun)jotteivät olisi niin riippuvaisia talven hiihtosesongista. Hiihtokauden aloitusta on paikoin jouduttu siirtämään (siirryt toiseen palveluun) lumenpuutteen takia.

Alppien hiihtokeskukset ovat joutuneet viime vuosina miettimään, miten pärjätä ilmastonmuutoksen edetessä.

Alppien lämpötila on noussut viime vuosisadan alusta 2 celsiusastetta. Se on kaksi kertaa niin paljon kuin pohjoisella pallonpuoliskolla keskimäärin, kertoo muun muassa Alppien ekosysteemejä tutkiva tutkimuskeskus CREA Mont-Blanc (siirryt toiseen palveluun).

3 400 metrin korkeudessa, kahden vuoren notkelmassa lumipeite oli muuttunut liplattavaksi vedeksi.
Vuorikiipeilijät havaitsivat kesän lämpöaallon aikaan Mont Blancilla, että lumirajan yläpuolelle 3 400 metrin korkeuteen kahden vuoren notkelmaan oli syntynyt pieni järvi. He kertoivat, etteivät ole koskaan nähneet vastaavaa.Bryan Mestre

Useissa tutkimuksissa on havaittu (siirryt toiseen palveluun) lumen keskimääräisen syvyyden vähentyneen Alpeilla 1980-luvulta lähtien. Lumikausi on tutkijoiden mukaan lyhentynyt (siirryt toiseen palveluun)1970-luvulta keskimäärin 38 päivää.

Alppien jäätiköistä on kadonnut puolet (siirryt toiseen palveluun) vuoden 1900 jälkeen ja jäätiköiden kutistumisvauhti on kiihtynyt 1980-luvulta lähtien.

Tutkijat ennustavat, että kehitys jatkuu samansuuntaisena. Lähes puolet nykyisistä jäätiköistä katoaa vuoteen 2050 ja vähintään kaksi kolmasosaa vuosisadan loppuun mennessä, vaikka lämpötila nousisi vain maltillisesti, arvioivat sveitsiläiset ja hollantilaiset tutkijat keväällä The Cyrosphere -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa. (siirryt toiseen palveluun)

Jos ilmastonmuutosta ei hillitä voimakkaasti, Alpit saattavat olla lähes jäätiköttömät vuonna 2100.

Rankkoja lumisateita ja paljasta maata

Ilmaston muuttuminen näkyy tutkijoiden mukaan Alpeilla jo nyt ennen kaikkea siinä, että epävarmuus talvisään suhteen on lisääntynyt.

– Ennen pystyi tarkemmin sanomaan, että talvi on tällainen, se alkaa tuosta ja loppuu tuolloin ja silloin on lunta. Mutta nyt ei voi enää niin sanoa, toteaa Alppimatkoja Suomesta järjestävän You Travelin tuotepäällikkö Vesa Isotalo.

Hän on havainnut, että hiihtokaudet alkavat nykyään aiempaa myöhemmin. 20–30 vuotta sitten marras–joulukuussa oli yleensä jo ihan hyvä tilanne. Nykyisin ei ole täysin varmaa, että joulunakaan on lunta joka paikassa. Toisaalta talvi voi jatkua aiempaa pidempään. Vaihtelu voi olla vuosien välillä suurta.

Pahiten ilmaston muuttuminen näkyy matalammilla korkeuksilla, Alppien sisäosien kuivilla alueilla sekä etelärinteillä, toteaa Christoph Marty Researchgate-sivustolla julkaistussa tutkimuksessaan. (siirryt toiseen palveluun)

Tulevina vuosikymmeninä alle tuhannen metrin korkeudella sijaitsevien hiihtokeskusten lumesta valtaosa saattaa olla peräisin lumitykeistä, toteaa muun muassa (siirryt toiseen palveluun) uutissivusto Deutsche Welle. (siirryt toiseen palveluun)

Hiihtokeskukset yrittävät sopeutua

Hiihtokeskusbisnes on tärkeä tulonlähde Alppimaille ja paikallisesti se voi tuoda jopa valtaosan kylän tai kaupungin tuloista.

Ala onkin yrittänyt sopeutua muutokseen, jotta ilmastonmuutos ei merkitsisi kuoliniskua laskettelukeskuksille.

Rinteitä on parannettu ja lumetuskoneiden käyttöä pidetään jo välttämättömänä, kun se alun perin nähtiin luksuksena tai varmuuskeinona, Marty toteaa tutkimuksessaan.

Monet alppikeskukset ovat alkaneet myös houkutella muitakin kuin hiihtoturisteja, sekä talvella että muina vuodenaikoina, kertoo muun muassa The Finacial Times-lehti. (siirryt toiseen palveluun) Esimerkiksi vaellusturisteja houkutellaan Alppien viileään kesään.

Vuorikiipeilijöitä
Vuorikiipeilijöitä Wettersteinvuorilla Garmisch-Partenkirchenissä Saksassa heinäkuussa 2019.Philipp Guelland / EPA-EFE

Kuitenkin esimerkiksi Sveitsissä ongelmana on se, että hiihtoturistit tuovat selvästi enemmän rahaa. Kesäturistien osuus yöpymisistä on nykyisin 60 prosenttia, mutta tuotoista vain 18 prosenttia, kertoo Bernin yliopiston aluekehityskeskuksen ekonomisti Therese Lehmann uutistoimisto Reutersille. (siirryt toiseen palveluun)

Hiihtoturistien määrä on vähentynyt vuosikymmenessä liki neljänneksellä. Syynä ei etujärjestö Swiss Tourismin mukaan ole pelkästään ilmastonmuutos: hiihtäminen ei innosta nuoria yhtä paljon kuin aiemmin.

"Erinomaisia talvia"

Yksittäinen hiihtomatkailija ei kuitenkaan välttämättä heti huomaa ilmaston muuttumista.

– Viime talvi oli paras lumitalvi Alpeilla 30 vuoteen. Sesonki alkoi marraskuussa ja hiihtokeskukset pidensivät kauttaan. Kun ne menivät kiinni, lunta oli niin paljon, että kautta olisi voinut jatkaa.

Näin kertoo alppimatkoja järjestävän STS Alppimatkat Oy:n johtaja Harri Kaijanto.

Hiihtokoululaisia Leysinissä Sveitsin Alpeilla.
Hiihtokoululaisia Leysinissä Sveitsin Alpeilla tammikuussa 2019.Cyril Zingaro / EPA-EFE

STS Alppimatkat on alusta asti antanut lumitakuun: Jos lunta ei ole, asiakkaat viedään yhtiön laskuun laskettelemaan sinne, missä sitä on.

Sitä ei ole tarvinnut tehdä kymmeneen vuoteen, ja yhtiöllä on 18 kohdetta Itävallassa, Ranskassa ja Italiassa, Kaijanto kertoo.

Lumetus voi hämätä

Kaijanto toteaa, että yksi syy laskettelumahdollisuuksien säilymiseen hyvinä on lumetusjärjestelmien kehittyminen. Lumikatoa ei välttämättä huomaa, koska rinteet ovat lumetuksen ansiosta hyvässä kunnossa.

Tekniikka on kehittynyt niin, että lunta voidaan tehdä, vaikka lämpötila olisi hieman plussan puolella. Aiemmin se onnistui vain pakkassäällä.

Kaijanto huomauttaa, että lumetusta tehdään, vaikka lunta olisi kuinka paljon. Keinolumessa on mukana vettä ja rinteeseen halutaan kova jäinen pohja, jotta se säilyisi kovana keväällä kun aurinko alkaa lämmittää.

Myös You Travelin Isotalo toteaa, että hiihtokeskusten lumivarmuus on jopa parantunut, koska hiihtokeskukset osaavat nykyisin varautua sään vaihteluun.

Ympäristöjärjestöt ovat tosin arvostelleet hiihtokauden keinotekoista jatkamista lumettamalla, koska se kuluttaa energiaa ja häiritsee alueen ekosysteemiä, Deutsche Welle kertoo. (siirryt toiseen palveluun)

Investoinnit riski etenkin pienille

Isotalo uskoo, että epävarmuus laskettelusäistä ja kauden lyheneminen voivat kurittaa erityisesti pienempiä hiihtoyrittäjiä.

– Lumetusjärjestelmiin vaadittavat investoinnit ovat aika mittavia ja latupohjien kunnostaminen myös iso satsaus. Kun kaudet ovat epävakaita, ne joutuvat laskemaan, kannattaako investoida, hän sanoo.

Hän uskoo, että hiihtosesonki keskittyy tulevaisuudessa lyhemmälle ajalle ja yhä enemmän tiettyihin hiihtokeskuksiin, jotka pärjäävät edelleen.

Bisneksen muuttuminen ei kuitenkaan johdu pelkästään ilmaston muuttumisesta ja siihen liittyvistä mielikuvista. Myös asiakaskunnan mieltymykset ja tavat ovat murroksessa, Isotalo kertoo.

Hiihtomatkailu ei entiseen tapaan innosta ja ihmisillä on aiempaa enemmän vaihtoehtoja.

Mutta myös Suomen ilmaston muuttuminen vaikuttaa hiihtomatkailuun. Jos talvet ovat Suomessa lyhyitä eivätkä ihmiset pääse Etelä-Suomessa hiihtämään, he eivät välttämättä tule lähteneeksi Alpeillekaan. Jos talvet ovat leutoja monta vuotta peräkkäin, monien kiinnostus voi ylipäätään suuntautua muihin harrastuksiin.

Hiihtäjiä Paloheinässä 11.11.2016.
Jos Suomessa ei ole hiihtokelejä, suomalaiset eivät välttämättä innostu hiihtolomista Alpeillakaan. Kuvassa hiihtäjiä Paloheinässä Helsingissä 11.11.2016.Jouni Immonen / Yle

Isotalo ennustaa, että kesämatkailun ja muun kuin hiihtoon keskittyvän matkailun merkitys tulee Alpeilla korostumaan, vaikka hiihtomatkailukin jatkuu.

– Hiihtokeskukset olivat aiemmin monesti riippuvaisia talvesta ja jopa sulkivat ovensa kesäksi. Nyt ne ovat alkaneet panostaa kesäkauteen ja se alkaa olla yllättävänkin merkityksellinen, Isotalo toteaa.