Kuivat kesät lisäävät intoa järvivesien patoamiseen – Pirkanmaalla suunnitellaan valtavaa vedenpinnannostoa

Iso-Tarjanneveden pintaa halutaan korottaa puolella metrillä, mikä vaikuttaa rantoihin 1000 kilometrin matkalla. Yhtä suuria säännöstelemättömien järvien vedennostoja ei Suomessa ole tehty.

järvet
Tarjanne-laiva
S/S Tarjanne seilaa loppukesällä köli pohjaa hipoen.Jari Hakkarainen / Yle

Tampereen ja Ruoveden väliä kulkevan S/S Tarjanteen ruorissa oleva kapteeni Sami Salmi on nyt neljättä kesää aluksen päällikkönä, sitä ennen hän oli kymmenisen vuotta perämiehenä.

– Kyllä tässä jokunen kerta on ajettu. Alkukesä päästään ihan mukavasti. Heinäkuun alkupuolella vedet alkaa pudota niin alas, että alkaa tulla ongelmia. Vesi käy vähiin kapeikoissa.

– Tuossa kun lähdettiin Ruoveden laiturista, niin ensimmäisten väylämerkkien välissä meillä jää vain 20 senttiä vettä kölin alle, Sami Salmi kertoo.

Toinen mataluuden aiheuttama ongelma on pohjan muta ja roska.

– Sitä voi tulla imuveden mukana ongelmia koneistolle.

Sami Salmi
Veden vähyys näkyy Sami Salmen työmaalla.Jari Hakkarainen / Yle

– Nämä on niin kuivia nämä kesät nykyisin, vedet eivät riitä, kun ne haihtuvat, Sami Salmi pohtii ja kannattaa ehdottomasti tilanteen korjaamista.

Matalat vedet aiheuttavat riesaa veneilijöille, ilmestyy kivikkoja ja matalikkoja. Mökkiläiset ja asukkaat saavat siirrellä laitureitaan, kun vesiraja karkaa aina vaan kauemmaksi. Kiinteiden laitureille nousemiseen tarvitsee loppukesällä tikkaita avuksi.

2000 allekirjoittajaa ehdottaa vesiriesan korjaamista

Iso-Tarjanneveden haitallisen vedenkorkeuden korjaamiseksi on tehty aloite Virtain, Ruoveden ja Mänttä-Vilppulan kunnille. Aloitetta tukevaan adressiin on saatu noin 2000 allekirjoitusta.

Toiveena on alimman vedenkorkeuden nostaminen ennallistamalla Murolekoski.

Lauri Lahti-Monionen
-Kyllä tämä nyt nytkähtää eteenpäin, sanoo Lauri Lahti-Mononen toiveikkaana.Jari Hakkarainen / Yle

Perussyy matalaan vedenpintaan ei ole pelkästään viime vuosien kuivat kesät, vaan 1800-luvun alkupuoliskolla tehty kosken perkaus. Tukinuiton takia kosken uomaa syvennettiin – ja kynnystä madallettiin. Vedenpinta aleni neljä jalkaa.

– Se tarkoittaa noin 130 senttiä. Jos siitä saadaan puoli metriä takaisin, niin se olisi hyvä, sanoo Lauri Lahti-Mononen.

Hän on yksi kuntalaisaloitteen tekijöistä ja ikänsä oleillut Ruoveden rannoilla.

– Jos vanhaa kynnystä saataisi korotettua ja jatkettua, Iso-Tarjanneveden pinta saataisiin nousemaan. Ei tämä varmaan olisi keneltäkään pois, Lauri Lahti-Mononen miettii.

Ruovesi otti kopin ja nyt olisi selvitysten aika

Ruoveden kunnassa tehtiin päätös kutsua Mänttä-Vilppulan ja Virtain kaupungit perustamaan yhteinen selvitysryhmä vedenpinnan muutosten aloittamiseksi..

– Me näemme, että tämä on erittäin tärkeä asia, koska tämä koskettaa tuhansia maanomistajia ja erittäin laajoja alueita. Haluamme Ruoveden kuntana olla mahdollistajana tälle asialle, sanoo kunnanjohtaja Eeva Viitanen.

eeva Viitanen
Eeva Viitanen ja Ruovesi ovat valmiina vesiasian selvittämiseen.Jari Hakkarainen / Yle

Toiveena on, että kunnat varaavat rahaa ensi vuoden budjettiin selvitystyötä varten ja sen jälkeen on vuorossa varsinaisen hankkeen aloittaminen.

– Varovainen toive itselläni on että kahden vuoden sisällä tämä asia selkiintyisi, Eeva Viitanen miettii.

Toive kuulostaa hyvin optimistiselta. Muutos koskee noin tuhatta kilometriä rantaviivaa. Hanke vaatii paljon taustatyötä. Jokaisen rannanomistajan kohdalla arvioidaan muutoksia eri vedenkorkeuksilla.. Vettymishaitaoista voi saada korvauksia. Toteuttaminen vaatii maanomistajilta myötämielisyyttä asialle.

Murolenkoski
Murolekosken rannoilla näkyy pohjalta siirettyjä kiviä. Nyt ne olisi hyvä palauttaa takaisin, mutta mihin järjestykseen?Jari Hakkarainen / Yle

– Kyseessä olisi Suomen mittakaavassa huomattavan suurta vesialuetta koskeva vedenpinnan nostohanke, arvioi Pirkanmaan ELY-keskuksen vesitalousasiantuntija Sami Moilanen.

Iso-Tarjannevesi on säännöstelemätön järvialue. Asiantuntija-arvioiden mukaan kyse olisi Suomen laajimmasta tällaisesta vedennostohankkeesta. Itä-Suomessa nostettiin vedenpintoja paljon säännöstelyn yhteydessä 1940- ja 1960-luvuilla.

Iso valuma-alue purkautuu pienestä aukosta

Lupamenettelyn lisäksi myös teknisesti Murolekosken pohjan patoaminen on vaativa suoritus. Valuma-alue on laaja ja myös tulvavirtaamat ovat suuret. Kosken virtaama vaikuttaa kaikkeen.

– Hankkeen tavoite on nostaa nimenomaan Iso-Tarjanneveden alimpia vedenkorkeuksia siten, että mahdollinen muutos tulvakorkeuksissa jäisi mahdollisimman vähäiseksi eikä merkittäviä vettymishaittoja syntyisi. Tämä on asia, joka asettaa teknisiä haasteita tällekin hankkeelle.

Iso-Tarjanteen vesialue
Iso-Tarjannevedellä tarkoitetaan Tarjannevettä ja vedenkorkeudeltaan samalla tasolla olevia Vaskivettä, Visuvettä, Palovettä ja Ruovettä.Marjut Suomi

Ilmastonmuutos vaikuttaa myös sateisiin ja sitä kautta vedenkorkeuksiin. Kuivat kesät ja muutokset tulvien ajankohdissa ja voimakkuudessa ovat tulleet ehkä jäädäkseen.

– Viime vuosille näyttäisi osuneen pitkäaikaisiin keskiarvoihin nähden verrattuna useampia poikkeuksellisia vesivuosia suhteellisen lyhyelle ajanjaksolle. Tämä on todennäköisesti osaltaan aktivoinut vedenpinnannostohankkeita, Sami Moilanen sanoo.

Kalliomaalaus Iso-Tarjanteen vesialueella
Juhani Löyttyniemi kuvasi Korpulanvuolteen kalliomaalauksen kesäkuussa 1988. Silloin vettä oli paljon, se huuhteli vanhanpiian helmoja. Nyt samassa paikassa maalauksesta on vain hahmo jäljellä ja vesiraja on kaukana kallionhalkeamasta.Jari Hakkarainen / Yle

Pirkanmaan toistaiseksi laajin toteutunut vedenpinnan nostohanke oli Virtain Toisvesi, jossa alinta vedenpintaa nostettiin pohjapadolla noin puoli metriä. Hanke valmistui vuonna 2018. Toisveden pinta-ala on noin 30 neliökilometriä.

Iso-Tarjanneveden pinta-ala on yli 200 neliökilometriä

Suuremmista järvistä Pirkanmaalla on jo kauan ollut vireillä myös Parkanonjärven vedenpinnannosto ja samoja mietteitä on useiden pienempien järvien rannoilla.