Seinäjoen taloussyksy on vyön ja kengännauhojenkin kiristämistä

Seinäjoen vasta aloittanut rahoitusjohtaja joutuu keskelle haastavaa tilannetta. Hän kehottaa käärimään hihat.

kuntatalous
Seinäjoen rahoitusjohtaja Mika Itänen tarkastelee ensi vuoden valtionosuuslaskelmia.
Seinäjoen rahoitusjohtaja Mika Itänen tarkastelee ensi vuoden valtionosuuslaskelmia. Elina Niemistö / Yle

Seinäjoki on kasvukaupunki ja se ei ole pelkästään iloinen asia. Kasvukaupungin haasteet ovat näyttäneet myös negatiivisen puolensa. Investointitarpeet ovat suuret ja tulopohja ei riitä niiden rahoittamiseen. Lainaa on jouduttu ottamaan.

Heinäkuussa työnsä Seinäjoen rahoitusjohtajana aloittanut Mika Itänen on kuitenkin sitä mieltä, että on saanut hyvän perinnön edeltäjältään, eläkkeelle jääneeltä Aaro Honkolalta. Honkola oli tunnettu tiukan talouden mies ja joskus pessimistiksikin haukuttu.

– Kyllä tässä talouspuolella on hyvä olla ripaus realismia, hymyilee Itänen.

Kaikki talkoisiin

Ensi vuoden talousarvion teko on meneillään ja helppoa se ei ole. Itänen vaatii kaikilta toimialoilta ja poliitikoiltakin vielä paljon, jotta luvut saadaan tasapainoon.

Tavoitteena olisi nollabudjetti ja siihen on tosiaan matkaa.

– Ollaan takamatkalla 22 miljoonaa euroa. Ensi viikolla neuvotellaan toimialajohtajien kanssa. Vain yhdessä tässä onnistutaan, sanoo Itänen.

Vähän kaikesta olisi karsittava.

– Ei vähän, vaan paljon, täsmentää Itänen. – Samalla on mietittävä tulopuolta.

Veroja ei ole tarkoitus korottaa, eivätkä henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut ole tässä kohdin vielä mukana. Nämä ovat Itäsen mukaan viimeiset keinot.

– Investoinneissakin käydään nyt kovaa karsintaa. Ei voi tehdä kaikkea nyt, vaan täytyy jaksottaa.

Seinäjoen kaupungintalo
Seinäjoki tunnetaan muun muassa Aalto-keskuksestaan.Pasi Takkunen / Yle

Haaste sairaanhoitoon

Erikoissairaanhoito on monelle kunnalle murheenkryyni. Itäsen mukaan sen kustannukset kasvavat nyt jopa 10% vuodessa. Itänen perääkin Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä niin ikään toimintojensa kriittistä tarkastelua.

– Kun kaupungit miettivät tiheällä kammalla, mistä voitaisiin nipistää, niin samanlaista ajatusta peräänkuuluttaisin erikoissairaanhoidon puolelle. Varmasti siellä tehdäänkin, mutta voitaisiinko tehdä vielä enemmän, haastaa Itänen.

Eikä hän ole yksin vaatimuksensa kanssa. Etelä-Pohjanmaan kunnat ovat päättäneet uusia sairaanhoitopiirin perussopimuksen, jotta kuntien omistajaohjaus olisi vahvempaa. Se työ on nyt käynnistynyt.

Valtionosuuskorotuksesta helpotusta

Viime vuosina kunnat ovat yhteen ääneen valittaneet valtionosuuksien pienenemistä lakisääteisten palvelujen määrään nähden. Nyt näyttäisi siltä, että ensi vuonna tilanne korjaantuu. Kuntaliitto on laskenut, että Seinäjoen korotus olisi 14 miljoonaa euroa edellisvuoteen verrattuna.

Korotus otetaan ilolla vastaan Seinäjoella.

– Se on erittäin hyvä uutinen. Joku voisi kysyä, että miksei tämä tullut aikaisemmin, mutta parempi myöhään kuin ei ollenkaan. Itse jännitän sitä, että pysyyhän se siellä budjettiriihessä. Tämä kuuluu kunnille ja moni tarvitsee tätä. Tällä on erittäin suuri merkitys meidän taloudelle, korostaa Itänen.

Vielä kun tulorekisteriongelmat saataisiin tämän vuoden puolella kuntoon. Yle uutisoi viime viikolla, että kunnilla on 400 miljoonaa euroa saatavia. Seinäjoen osuus on 4 miljoonaa. Verotulot pitäisi tulouttaa kunnille tänä vuonna, mutta niiden pelätään siirtyvän ensi vuoden puolelle uuden tulorekisterin teknisten ongelmien takia.

Menestyjien joukossa

Koko maailman ja Suomen taloustilanne on näyttänyt viime aikoina huolestuttavia merkkejä. Yritykset kertovat tilausten vähenemisestä ja kasvuennusteita on pienennetty.

– Se tarkoittaa sitä, että ei voi laskea sen varaan, että hyvä talous vie eteepäin. Itse on tehtävä asioita sen eteen.

Seinäjoen haasteiden mittakaava saattaa silti olla ihan toista kuin monella hiipuvalla kunnalla. Haasteet ovat kasvukeskuksen haasteita.

– Prosentin kasvukin on valtakunnan kärkeä ja kaupunki on menestyjien joukossa. On eri asia olla kasvavan kaupungin rahoitusjohtaja. Tietyllä tavalla ollaan positiivisen ongelman äärellä, myöntää Itänen.

Seinäjoen Aalto-keskus lakeuden risti, kaupungintalo ja kirjasto.
YLE / Mari Latva-Karjanmaa