Osa opiskelijoista palaa uupuneena koulun penkille – "Ainut ihmisryhmä, jonka oletetaan elävän velaksi ja käyvän vielä töissä lomalla"

Kolmannes korkeakouluopiskelijoista kärsii mielenterveyden ongelmista. Moni opiskelija paahtaa opiskeluiden ja töiden parissa koko vuoden. Voit keskustella aiheesta jutun lopussa.

opiskelijat
Laura Hahl ja Marko Kaira
Opiskelijan arki on hektistä, tietävät Laura Hahl ja Marko Kaira Lahden Ammattikorkeakoulusta. He toivovat opiskelijoille parempia matalan kynnyksen terveyspalveluita. Meeri Niinistö / Yle

Korkeakouluopiskelijat ovat aloittaneet opintonsa, ja moni opiskelija on hypännyt uuteen lukuvuoteen suoraan kesätöistä. Osa opiskelijoista palaa takaisin opintojen pariin uupuneena, sanoo Lahden ammattikorkeakoulun opintopsykologi Annika Brandt.

– Jos kevät on ollut kuormittava, on ollut raskaita kursseja ja paljon deadlineja, on uupumusta ja vielä kesätöitä päälle, ei siinä syksyllä opintojen alkaessa olekaan palautunut.

Korkeakouluopiskelijoiden terveyttä kartoitetaan YTHS:n tutkimuksessa neljän vuoden välein, viimeisin on vuodelta 2016. Tuolloin lähes joka viides vastaaja koki hukkuvansa opiskelun työmäärään, joka kolmas taas koki kovaa stressiä.

Opiskelijoiden jaksamista sivuttiin myös kesällä, kun Suomen ylioppilaskuntien liitto julkaisi kannanoton (siirryt toiseen palveluun), jossa nostettiin esiin mahdollisuus opiskelijoiden palkalliseen kesälomaan. Keskustelu ryöpsähti, ja opiskelijoita nimitettiin Twitterissä (siirryt toiseen palveluun)esimerkiksi syöttöporsaiksi.

Kovin moni opiskelija ei kesälomaa pidä, sanoo Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:n neuvontapsykologi Marja Valtari.

– Monet opiskelijat ajattelevat, että näin kuuluu toimia; kun ei opiskella, tehdään töitä. Moni ei osaa ajatella, että he tarvitsevat lomaa, ja heillekin se loma kuuluisi.

Tarvitsevatko opiskelijat enemmän lepoa? Mistä rahat lepäämiseen? Mitkä asiat opiskelijoita uuvuttavat? Kysyimme opiskelijoilta, Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijajärjestö LAMKOn edustajilta.

Voit keskustella aiheesta tämän jutun lopussa.

Laura Hahl
Laura Hahl opiskelee Lahden Ammattikorkeakoulussa tradenomiksi. Kesälomaa Hahl ei juuri ehtinyt pitää, sillä rahatilanteenkin takia Hahl teki töitä melkein koko kesän. Meeri Niinistö / Yle

"Meilläkin on oikeus lepoon"

Laura Hahl, tradenomiopiskelija. Opiskellut aiemmin lähihoitajaksi, työskennellyt hoitoalalla. Kesätöissä kotihoidossa, kesälomaa kaksi viikkoa.

Joka kolmannella ammattikorkeakouluopiskelijalla on mielenterveyden kanssa ongelmaa. Yhteiskunta ajaa meidät ylisuorittamaan, on pakko käydä töissä koulun ohella. Jokainen tarvitsee lepoa, mutta opiskelijat ovat ainut ihmisryhmä, jonka oletetaan elävän velaksi ja käyvän vielä töissä lomalla, muuten on laiskimus. Se on yhteiskunnan paineet ja aikataulut, jotka sen väsymyksen luo.

Kun valmistut ja haet työpaikkaa, kaikkialla lukee, että pitäisi olla 2–5 vuoden kokemus. Opiskelijoilta odotetaan, että se työkokemus kerrytetään samalla kun opiskellaan täyspäiväisesti.

SYL:in kannanotto kesälomista otettiin voimakkaaseen riepotteluun. Se päällimmäinen pointti katosi: opiskelijoillekin pitäisi mahdollistaa lepo. Palkallista kesälomaa tarjottiin vain yhtenä vaihtoehtona. Olisi pitänyt keskittyä siihen, että meilläkin on oikeus lepoon ja riittäviin mielenterveyspalveluihin.

Asun avopuolison kanssa, ja jos haluan pitää oman itsenäisyyden, on pakko käydä töissä, sillä asumistuki maksetaan ruokakunnittain. Elän Kelan mielestä 250 eurolla kuukaudessa, laina siihen päälle.

Minulla oli suunnitelma pitää kaksi viikkoa lomaa, mutta tosiasia on se, että niille viikoille tuli paljon asioita, joita piti hoitaa. Kesällä on tullut mietittyä opinnäytetyöaihetta ja pohdittua, miten ehtii kaikki viimeiset kurssit hoitaa. Ihan hyvin jaksaa, mutta on pakko yrittää löytää levolle aikaa.

Opiskelijoiden pitäisi saada enemmän matalan kynnyksen palveluita ja niitä pitäisi olla paremmin saatavilla. Ei niin, että on kuukauden jono psykologille. Apua pitäisi saada silloin, kun sitä tarvitsee.

Marko Kaira
Marko Kaira oli kesätöissä omalla alallaan psykiatrian osastolla. Oman alan työt tuovat myös motivaatiota uuteen lukuvuoteen, hän sanoo. Meeri Niinistö / Yle

"Nykyisellä tukijärjestelmällä on pakko tehdä töitä"

Marko Kaira, sairaanhoidon opiskelija. Opiskellut aiemmin muusikoksi, työskennellyt logistiikka-alalla. Kesätöissä psykiatrian osastolla, kesälomaa viikko.

Nykyisellä tukijärjestelmällä on pakko tehdä töitä. Tein laskelmia, ja nämä kesätyöt tulivat todella tarpeeseen. Tuki on sen verran pieni, että vaikka nostan lainaa, niin silti ei uskalla olla tekemättä töitä.

Nykypäivänä pitää olla koko ajan saavutettavissa. Samalla kun on lähikursseja, pyörii pari verkkokurssia. Sitten on harjoittelua, missä pitää olla "työntekijänä", ja siinä samalla pitää tehdä töitä, joista saa rahaakin. Kun korkeakoulujen rahoituksesta jatkuvasti leikataan, niin koulut eivät pysty tarjoamaan tarvittavia tukipalveluita.

Kesälomakeskustelussa vanhemmat sukupolvet vertasivat omiin kokemuksiinsa. Täytyy muistaa, kuinka maailma ja opiskelu on muuttunut. Se on intensiivisempää ja kilpailuhenkisempää. Pitää valmistua äkkiä, hyvillä arvosanoilla ja elättää samalla itsensä. Sekin stressaa, että on otettu parikymmenen tuhannen euron opintolaina, eikä ole varmaa työpaikkaa.

Oli miellyttävää päästä hoitotyön maailmaan kesätöissä. Kun pääsi oman alan töihin alalle, missä viihtyy, se antoi taas motivaatiota opiskeluun, vaikka oli raskasta. Hoitoala on markkinoitu hyvin, että aina pääsee töihin. Kesätyöpaikallani oli yt-neuvottelut menossa, ja se rasitti työyhteisöä. Tämäkään ala ei ole 100-prosenttisen varma.

Olisi hienoa, että opiskelijat otettaisiin mukaan sosiaaliturvan uudistukseen ja mietittäisiin, että onko se sitten esimerkiksi perustulo se uusi maali. Mietittäisiin uudestaan sitä mallia, mikä sen sosiaaliturvan opiskelijoillekin tuottaa.

Millä tavalla opiskelijoiden lepo pitäisi sinun mielestäsi turvata? Tulisiko opintotukijärjestelmää muuttaa? Entä oletko itse uupunut opiskelumäärän takia? Voit käydä keskustelua klo 22 asti.