Pikkukylän uumenista löytyi jo toinen upea kukkapelto, joka rönsyilee someen – satoja kukkia haettu

Suomalaisten sydämet valloittaneen kukkakeitaan kasvattaneella Miina Tuominen-Brinkaksella on myös auringonkukkapelto, joka kerää nyt ihastusta sosiaalisessa mediassa.

kukat
Miina Tuominen-Brinkaksen auringonkukkapelto Pyhtäällä.
Miina Tuominen-Brinkas on kylvänyt auringonkukkia puolenhehtaarin kokoiselle peltoalueelle.Antti-Jussi Korhonen / Yle

Pyhtäällä, hiukan autoliikenteeltä syrjässä hehkuu pelto keltaista väriä. Kyseessä on Miina Tuominen-Brinkaksen auringonkukkapelto, joka ottaa autoilijan vastaan.

– Pellolla on käynyt jo monia vieraita, Tuominen-Brinkas sanoo.

Auringonkukkapelto sijaitsee muutaman kilometrin päässä Tuominen-Brinkaksen toisesta kukkapellosta. Kauempana sijaitsevan pellon kukkaloisto on saanut viime viikkoina paljon huomiota sosiaalisessa mediassa. Yle seurasi Miina Tuominen-Brinkaksen kukkapellon vaiheita elokuun puolivälissä. Monia eri kukkalajikkeita käsittävästä pellosta ei saa poimia kukkia, eikä pellolla saa kulkea kuin merkatuilla poluilla.

Kukkakeitaasta hullaantuneet vieraat kuitenkin talloivat peltoa, mikä järkytti omistajan mieltä.

Kuvia auringonkukkapellosta alkoi näkyä sosiaalisessa mediassa tämän viikon alussa, ja ne ovat keränneet ihastuneita kommentteja. Tältä pellolta kukkia saakin hakea luvan kanssa. Auringonkukkapelto itsessään ei ole harvinaisuus, vaan niitä on Suomessa paljon.

Tuominen-Brinkaksen auringonkukkapelto on tehty ensisijaisesti ohikulkijoiden iloksi.

Auringonkukkapelto Pyhtäällä.
Tuominen-Brinkaksen auringonkukkapellolta saa hakea kukkia vapaasti.Antti-Jussi Korhonen / Yle

"Aina kukkia on jäänyt"

Auringonkukkia on istutettu puolen hehtaarin kokoiselle alueelle. Valtaosa tälle vuodelle istutetuista auringonkukista on Diana-lajiketta. Pelto kukkii nyt kolmatta kesää.

Tuominen-Brinkaksen mukaan auringonkukkia on haettu pellolta useita satoja vuosittain.

– Aina kukkia on kuitenkin jäänyt pellolle kesän jälkeen.

Tuominen-Brinkas ei aio kaupallistaa kukkapeltojaan.

– Kyllä meille on ihan selvää, että kukkapellot ovat semmoisia asioita, joihin ei sotketa rahaa. Kaupallista toimintaa tästä ei tule koskaan, Tuominen-Brinkas toteaa.

Auringonkukkapelto Pyhtäällä.
Pyhtääläisellä pellolla auringonkukat ovat Diana-lajiketta.Antti-Jussi Korhonen / Yle

Kauniin maisemoinnin lisäksi kukkapeltojen on tarkoitus antaa viljatilan viljelykierrolle monimuotoisuutta. Tuominen-Brinkas kertoo, että kukkien kasvattamisella on tarkoitus tukea viljatilan peltojen maaperän kuntoa ja tarjota ruokaa hyönteisille ja pölyttäjille.

Ammattiviljelyllä tilalla Tuominen-Brinkaksen kaikki kukkapellot kuuluvat EU:n maisemanhoitotuen piiriin.

– EU:n tuki ei kata peltojen hoitokuluja, Tuominen-Brinkas kertoo.

Asenteet parantuneet

Luonnonhoito voi olla tiloille merkittäväkin tulonlähde. Maatalousluonnon monimuotoisuuden edistämistä on pohdittu tänä kesänä myös maa- ja metsätalousministeriön työpajassa (siirryt toiseen palveluun).

Sen mukaan asenteet monimuotoisuuden edistämiseen ovat parantuneet, ja viljelijät ovat yhä kiinnostuneempia hoitamaan luonnonlaitumia, kosteikkoja ja erilaisia nurmia ja niittyjä. Osaa toimijoista kuitenkin häiritsee peltomaan käyttäminen muuhun kuin ruuan tuotantoon ja mahdollinen rikkakasvien leviäminen.

Toimenpidepalettiin ehdotettiin työpajassa pölyttäjille suotuisia toimenpiteitä, joilla varmistettaisiin kukkivien, mettä tuottavien kasvien jatkuva esiintyminen kasvukauden aikana ja edistettäisiin yhteistyötä, kuten pölytyspalvelun hyödyntämistä.

Auringonkukkapelto Pyhtäällä.
Auringonkukat sijaitsevat Länsikyläntien ja Franssilanmäentien risteyksessä.Antti-Jussi Korhonen / Yle