Matkailu elää tarinoista: valtavat kuparipannut kahvia ja 400 voileipää työmiehille – Vuotson kylä vei tarinat mobiiliin

Paikallisuutta, aitoutta ja arkea etsivät ovat matkailumarkkinoinnin kasvava kohderyhmä.

matkailu
Tarinakylät-sovellus
Usealla kielellä toimiva Tarinakylät-sovellus on Kemijärven, Sodankylän ja Pelkosenniemen yhteinen ponnistus.Annu Passoja / Yle

Lapin matkailubuumi näkyy tunturikeskuksissa ja Rovaniemellä, mutta pienten kylien osaksi on jäänyt katsella turistibussien perävaloja. Vuotson kylä on kyllä sopivasti Nelostien varrella, mutta etenkin keskieurooppalaisilla on kova kiire eteenpäin, tietää Vuotson Majaa pyörittävä Jouko Vainioranta.

Kiire on Euroopan pohjoisreunalle Nordkappiin.

– Vaikka Nordkapp on ollut olemassa ainakin 400 miljoonaa vuotta. Että mikäs kiire sinne on, ei se sieltä mihinkään häviä.

Vuotsossa on otettu uuden maailman keinot käyttöön turistien vauhdin hidastamiseksi. Vuotsoa ja viittä muuta lappilaista kylää esittelevä Tarinakylät-mobiilisovellus tarjoaa käyntikohteita kartalla ja kertoo valittujen kohteiden elämästä ja historiasta lyhyillä videoilla.

Savotat ympäri Lappia toivat kulkijoita yötä päivää

Vuotson Majasta kertova videotarina vie 1950-luvulle, jolloin rakennuksessa toimi niin postitoimisto, poliisilaitos kuin Suomen Matkailijayhdistyksen ravintola ja matkailumaja.

– Ravintola oli auki aina, kulkijoita oli yötä päivää. Linja-autot pysähtyivät täällä ja syy vilkkauteen oli valtavat savotat, joita oli ympäri Lappia. Tarvittiin rakennusmateriaalia kun kaikki oli poltettu, Vainioranta kertoo.

Jouko Vainioranta
Jouko Vainioranta pyörittää vaimonsa Eeva-Liisan kanssa Vuotson majaa alle 300 asukkaan Vuotson kylässä Nelostien varrella.Annu Passoja / YleAnnu Passoja / Yle

Kiirettä lisäsi Tuuloman voimalaitoksen rakennustyömaa silloisessa Neuvostoliitossa. Kun suomalaisia rakennusmiehiä kotilomalle kyydinnyt bussikolonna pysähtyi, piti olla nelisensataa voileipää valmiina ja valtavat kuparipannut täynnä kahvia. Sama voileipäsavotta oli edessä parin päivän jälkeen, kun miehiä vietiin takaisin työmaalle.

Talonmiehenä Vuotson majatalossa toimi pitkään Andreas Alariesto, naivistisista maalauksistaan sittemmin tunnettu kuvataiteilija.

Näitä tarinoita Lapin kävijä voi kuunnella kännykästä ja myös majatalon isännältä itseltään.

– Suomalaiset kysyvät ensimmäisenä, että onko tämä vanha koulu. Minä sanon sitten että ei, tämä on valtion virastotaloksi rakennettu aikoinaan. Siitä ne tarinat lähtevät, aamiaishuoneen keinutuoliin istahtanut Vainioranta kertoilee.

Vuotson maja
Vuonna 1949 rakennetun Vuotson majan paikalla toimi aiemmin Tulli. Tien yli kulki tullin puomi ja Vuotson pohjoispuolinen Lappi oli vapaakauppa-aluetta.Eeva-Liisa ja Jouko Vainiorannan kotialbumi

Kulttuurintutkimuksen professori: paikalliset murteet kuuluviin

Tarinat ovat joka tapauksessa tulleet jäädäkseen myös matkailumarkkinoinnissa.

– Kaikki paikat ovat omalla tavallaan ainutlaatuisia, mutta tarinoiden kautta ne saavan erityisen turisteja kiinnostavan hohteen, tiivistää Soile Veijola, matkailun kulttuurintutkimuksen professori Lapin yliopistosta.

Tarinakylät-sovellus esittelee kuutta Sodankylän, Pelkosenniemen ja Kemijärven kylää, niiden käyntikohteita ja tarinoita. Vuotson lisäksi esitellään Kierinki, Suvanto, Kairala, Oinas ja Joutsijärvi.

– Siellä on tarinoita laidasta laitaan. Kummitustarinoita, sotahistoriaa, legendoja. Kyläläiset saivat itse päättää, mitkä tarinat menevät jatkoon, kertoo Sodankylän matkailukoordinaattori Marjo Harjula.

Kyselyjä on tullut muistakin kylistä ja Harjula vakuuttaa, että lisää kyliä ja lisää tarinoita sovellukseen kyllä mahtuu.

Professori Soile Veijola sanoo seuraavansa hyvillään kylien tarinoiden taltiointia paikallisten ja matkailun käyttöön. Mutta tämä ei riitä, Veijola haluaisi myös kuunnella tarinoita vaikka paikallisella murteella kerrottuna silloin kun on liikkeellä Suomessa.

–Olisi hienoa saada jonkinlainen turistien oma radiokanava, jossa olisi ohjelmaa suomeksi ja välillä muillakin kielillä, Veijola visioi.

Hän ei tiedä, onko moista vielä missään päin maailmaa.

Vuotson maja
Aiemmin Vuotson majalla yöpyivät rakennusmiehet ja savottajätkät, nykyään enemmistö yöpyjistä on ulkomaalaisia turisteja.Annu Passoja / Yle

Globaali matkailutrendi on kertoa kohteen tarina

Matkailututkija tietää, että tarinoita, aitoutta ja paikallisuutta yhdistävä lappilaissovellus noudattelee globaaleja matkailutrendejä. Käyntikohteita on viime vuosina "tarinallistettu" työpajoissa ja hankkeissa. Läheskään kaikkia kännykän mahdollisuuksia ei ole matkailussa vielä otettu käyttöön.

– Sitä on odotettu jo aika kauan, että erilaiset lisättyä todellisuutta hyödyntävät sovellukset tulevat ihan oikeasti yleiseen käyttöön. Jännityksellä odotetaan, koska ne oikeasti tulevat, pohtii Matkailualan tutkimus - ja koulutusinstituutin johtaja Antti Honkanen.

Datan käyttö EU-alueella on halventunut, joten ainakin eurooppalaisturistit lienevät periaatteessa valmiita latailemaan paikallisia sovelluksia lomamatkallaan.

– Sitten tullaan siihen, että kun matkailija on kohteessa, niin haluaako hän katsoa kännykkäruutua vai haluaako katsoa sitä kohdetta. Itse ajattelisin, että sovellukset toimivat paremmin siellä kotona kun suunnitellaan matkustamista, Honkanen sanoo.

Keskustele aiheesta kello 22 saakka.