Antti Rinteeltä uudet nuotit budjetin tekijöille: Tulevaisuusinvestointeihin varaa ensi vuonna vain miljardi euroa

Yle pyysi pääministeri Antti Rinteeltä (sd.) tarkennusta hänen puheisiinsa valtion velasta ja rahankäytöstä.

Budjettiriihi
Pääministeri Antti Rinne puhuu medialle Suomen ulkomaanedustustojen päällikköjen vuosittaisessa kokouksessa.
Antti Rinteen (sd.) hallituksen suunnitelmissa on rahoittaa niin sanottuja tulevaisuusinvestointeja valtion omaisuuden myyntituloilla.Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Antti Rinteen (sd.) hallitus aikoo kasvattaa pysyviä menoja ensimmäisessä talousarviossaan. Myös alijäämä kasvaa ja velkaa otetaan lisää.

Yle kysyi Rinteeltä viime viikolla budjettiehdotuksen julkistamisen jälkeen, onko alijäämän ja velan kasvattaminen riski. Rinne ei vaikuttanut olevan huolissaan.

– Nyt täytyy muistaa että viime vuosien aikana alijäämä on supistunut yksittäisillä kertaluonteisilla erillä aika paljon. Jos ne poistaa tästä aiemmasta kehityksestä, tämä velkaantumiskehitys taitaa kulkea parempaan suuntaan pysyvien menojen ja pysyvien tulojen näkökulmasta, Rinne vastasi.

Selvitimme valtiovarainministeriöstä, miten alijäämä ja velka ovat kehittyneet ja mitä tulevina vuosina tapahtuu. Kysyimme myös pääministeri Rinteeltä tarkemmin, miten hän näkee alijäämän ja velan kehityksen tähän asti ja ensi vuodesta eteenpäin.

Alijäämä näyttää menevän siksakkia

Sipilän hallituksella oli vuonna 2018 tuuria. Kassaan kilahti isoja yllättäviä tuloja: Finnvera maksoi etuajassa takaisin vientiluottoja (siirryt toiseen palveluun) ja valtion omaisuudesta tuli miljardin myyntitulot. Valtio hyötyi tästä peräti 2,5 miljardia euroa.

Vuonna 2018 alijäämä oli vain 0,4 miljardia. Tänä vuonna alijäämä näyttää kasvavan 1,7 miljardiin.

Heittelehtimiselle voi hakea selityksen kertaluonteisista tuloista ja menoista. Jos ne siivotaan pois, vuoden 2019 alijäämä on pienempi kuin vuoden 2018.

Valtiovarainministeriöstä vahvistetaan, että kuluvaan vuoteen asti alijäämä ja velkaantuminen ovat siis kehittynyt suotuisasti.

Mutta ensi vuodesta eteenpäin alijäämä kasvaa ainakin vuoteen 2022 asti.

Taloutta rasittavat hävittäjähankinta ja väestön ikääntyminen

Jos katsoo hieman pidemmälle eteenpäin, Suomen julkista taloutta rasitetaan nyt monesta suunnasta, valtiovarainministeriössä arvioidaan.

Valtio hankkii puolustusvoimille korvetteja reilulla miljardilla ja hävittäjiä 7 – 10 miljardilla. Hankinnat tehdään velkarahalla ja maksetaan aikanaan pois. Ne kuitenkin sitovat valtion varoja pitkään. Vuosina 2021 - 2023 hävittäjähankintaan on varattu joka vuodelle 1,5 miljardia.

Maailmantalous on menossa alaspäin. Se heijastuu Suomeen, eivätkä alijäämät pienene kuin itsestään. Suhdanteesta ei ole vetoapua julkiselle taloudelle.

Jos hallitus kasvattaa menoja, se heikentää julkista taloutta. Osa menolisäyksistä jää voimaan ikuisesti ja niin sanotut tulevaisuusinvestoinnit vuoteen 2022 asti.

Väestö ikääntyy, joten sosiaali- ja terveysmenot kasvavat.

Ja sitten on vielä työllisyys. Sen on kasvettava, jotta näkyvissä olevat menot saadaan maksettua.

Rinne: Ensi vuonna vain miljardin tulevaisuusinvestoinnit

Pääministeri Antti Rinne sanoo Ylelle, että hän tarkoitti viime viikon lausunnollaan alijäämän kehittyneen tähän asti suotuisasti, kertaluonteiset heitot poislukien.

Tästä eteenpäin on vaikea sanoa mitään täsmällistä.

Valtiovarainministeriön esittelemässä ensi vuoden budjettiehdotuksessa alijäämä venähtää peräti 2,3 miljardiin euroon. Pääministerin mukaan alijäämä voi vielä kasvaa laskennallisesti, sillä talousuutiset maailmalta painavat kasvuodotuksia alaspäin.

Hallitus käy budjettilinjoja läpi iltakoulussaan ensi maanantaina ja tekee uusia päätöksiä.

Vielä on ratkaisematta, miten niin sanotut tulevaisuusinvestoinnit jaetaan hallituskauden ajalle. Kaikkiaan niitä on tarkoitus tehdä kolmella miljardilla.

Luvassa on rahaa muun muassa opettajien palkkaamiseen ammattikouluihin, kehitysyhteistyöhön ja luonnonsuojeluun.

Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksesta tulevaisuusinvestointeja ei vielä löydy, vaikka valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) kertoi, että niiden jaksottamista käsiteltiin ministeriön neuvottelussa. Jaksotusta ei ole myöskään kerrottu julkisuuteen.

Pääministeri Antti Rinne sanoo, että alun perin ensi vuonna oli tarkoitus käyttää 1,5 miljardia tulevaisuusinvestointeihin. Nyt hän sanoo ohjeistaneensa, että niitä tehtäisiinkin vähemmän.

– Kertaluontoisten menojen lisäys voi olla ensi vuonna vain miljardin, Rinne sanoo.

Menoja lisättäisiin siis ainakin aluksi hillitymmin kuin pääministerin mukaan oli ajateltu.

Mitään äkillisiä helpotuksia ei ole näköpiirissä.

– Minun arvioissani ei ole mitään kertaluonteisia tulopläjäyksiä, eli ei tule mitään lisää. Mutta mistä niistä nyt kukaan tietää, Rinne sanoo.

Rinne: Jos työllisyys ei kasva, tulee vaikeat ajat

Pääministeri Antti Rinne sanoo, että sihti on kauas. Työllisyydessä pitää katsoa yli hallituskauden ja saada se kasvamaan paljon nykyistä ylemmäs, 82 prosenttiin.

Tulevaisuusinvestoinneissa Rinne hakee siis maltillista liikkeellelähtöä.

Toisaalta pysyviä menoja lisättäessä Rinteen mielestä ei ole olennaista, käytetäänkö nyt rahaa johonkin puoli miljardia enemmän vai vähemmän, vaan mitä sillä saa.

– Pysyvät menot kasvavat noin miljardilla. Me kutsumme niitä investoinneiksi tässä ajassa ja ne lisäävät hyvinvointia.

Pääministeri puolustaa linjaa, joka on eri kuin Juha Sipilän (kesk.) ja Jyrki Kataisen (kok.) hallituksilla. Rinne puhuu vastasyklisyydestä eli suhdanteen heiketessä investoidaan, jotta talous pysyisi pitkällä aikavälillä kasassa.

– Jos työllisyyttä ei pystytä lisäämään, tulee tosi vaikeat ajat, Rinne sanoo.

Valtiovarainministeriö kaipaa isoa näkemystä

Valtiovarainministeriössä taloutta vahditaan virkatyönä. Kuinka merkittävää on, millaista kuviota alijäämäkäyrä piirtää?

Kansantalousosaston osastopäällikkö Mikko Spolander sanoo, että kuulisi mielellään pohdintaa pitkän aikavälin talouskehityksestä.

– Pointti on, että velkakestävyyttä pitäisi katsoa pitkällä aikavälillä.

Kestävyyteen vaikuttaa se, miten väestön ikääntyminen lisää julkisia menoja ja miten työllisyys ja tuottavuus kehittyvät seuraavina vuosikymmeninä.

Tähän vaikuttavat, miten talouskasvu, työllisyys ja tuottavuus kehittyvät parin seuraavan vuosikymmenen aikana.

Spolanderin mielestä julkisessa taloudenpidossa katseen pitää ulottua kauas, jotta velkaa ei kerry liikaa suhteessa maksykykyyn.

– Kun lasketaan skenaarioita vuodesta 2023 eteenpäin, keskustelu siitä, mikä on väliaikaista ja pysyvää, pyyhkiytyy pois. On keskityttävä taloutta ohjaaviin suuriin virtoihin, Spolander sanoo.

Lue lisää:

Budjettiehdotuksen loppusumma 57 miljardia euroa – Valtiovarainministeri Lintilä: "Nyt pitäisi painaa investoinneissa turbonappia!"

Valtio käyttää eniten rahaa kuntien valtionosuuksiin – Katso valtion suuret ja pienet menot Ylen budjettipuusta

Velka on nyt Suomelle ennätyshalpaa – pitäisikö hallituksen tulevaisuusinvestoinnit rahoittaa sittenkin velalla eikä omaisuuden myynnillä?