Kuntien valtionosuuksien korotus toisi merkittävää helpotusta kuntatalouteen

Kuntaliitto on laskenut tuoreen talousarvioesityksen perusteella, miten paljon valtionosuuksia kunnat ensi vuonna tulevat saamaan.

kuntatalous
Vanhan keskussairaalan ympäristössä Seinäjoella ovat käynnissä massiiviset rakennustyöt (kesä 2019).
Seinäjoen kansalaisopistolle rakennetaan uusia puitteita. Elina Niemistö / Yle

Karijoki, Evijärvi ja Närpiö ovat pohjalaiskunnista isoimmat hyötyjät ensi vuonna kasvavien valtionosuuksien jaossa. Ne saavat ensi vuonna valtionosuuksia kuntaliiton ennakkolaskelmien mukaan yli 300 euroa enemmän asukasta kohden kuin tänä vuonna. Yli 300 euron korotus olisi myös Kannuksessa, Kaustisella, Perhossa ja Vetelissä.

Kuntaliitto on päivittänyt kuntakohtaiset ennakkolaskelmat (siirryt toiseen palveluun) viime viikolla julkistetun talousarvioehdotuksen mukaiseksi. Kunnat saavat ensi vuonna valtionosuuksia yli miljardin enemmän kuin tänä vuonna, mikäli esitys menee läpi.

Seinäjoki saisi ennakkolaskelmien mukaan 14 miljoonaa, Vaasa 17 miljoonaa ja Kokkola 11,6 miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna.

Tarpeeseen tulee

Valtionosuuskorotus on pelastus monelle kunnalle, joiden talous on ollut kireä viime vuodet. Muun muassa Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyry peräsi eilen valtiota apuun äärimmilleen vedetyssä säästökierteessä.

– Kyllä se on kaikille kunnille erittäin tervetullut lisäpanostus. Täytyy muistaa, että kuntien vastuulla on edelleen tuottaa suurin osa peruspalveluista ja sen takia tämä jatkuva säästökierre alkaa näkyä ihmisten arjessa, sanoo Häyry.

– Erittäin suuri merkitys meidän tulopohjaan, toteaa myös Seinäjoen rahoitusjohtaja Mika Itänen.

– Valtionosuudet verotulojen kanssa ovat niitä merkittävimpiä tulolähteitä. Tämä on kuntaliiton viimeinen laskelma valtion talousarvioesityksen pohjalta. Itse jännitän tätä, että pysyyhän se siellä budjettiriihessä. Mielestäni tämä kuuluu kunnille ja monet todella tarvitsevat sitä, sanoo Itänen.

Peruspalvelujen valtionosuuksien korotus johtuu muun muassa kiky-sopimuksen ja indeksikorotuksen jäädyttämisen päättymisestä sekä kustannustenjaon tarkistuksesta. Jako perustuu kuntien ominaisuuksiin, kuten ikärakenteeseen ja sairastavuuteen.